Kouluverkko ja vuodeosasto puhuttivat valtuustossa

Pyhäjärven kaupunginvaltuusto kokoontui tiistai-iltana, käsiteltävistä aiheista erityisesti talouden tasapainottamisohjelma herätti keskustelua, vaikka varsinaisia säästöpäätöksiä ei vielä tehtykään. Tasapainotusohjelmaan esitetty alakoulujen supistaminen yhden alakoulun malliin meni läpi äänin 17 – 10.

 

Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi alusti keskustelua talouden tasapainottamisohjelmasta. Kaivostoiminnan lakkautuminen vuoden 2019 lopussa ja tulevaisuudessa siintävä sote-uudistus ja siirtyminen maakuntahallintoon aiheuttavat epävarmuustekijöitä kaupungin tulevaisuuteen.

 

Maakuntauudistuksessa on kaavailtu sosiaali- ja terveystoimen, maaseutuhallinnon ja palo- ja pelastustoiminnan siirtymistä maakuntahallinnon alle. Tulevista sotekustannuksista vastaa maakunta.

Tämänhetkisten tietojen mukaan kunnan tulot tulevaisuudessa koostuvat lähinnä verotuloista. Yhteisöveroista kunnalle jää noin 77 prosenttia ja tuloveroista noin 50 prosenttia, loput siirtyvät maakunnalle. Kiinteistöverot jäävät kunnan käyttöön. Valtionosuuksista jopa 91 prosenttia siirtyy maakunnalle.

– Valtionosuuksia kunnat saavat omaan käyttöönsä sen mukaan, miten suuret kustannukset sen sote-menot aiheuttavat maakunnalle, joten Pyhäjärven itselleen saama valtionosuus on pieni. Se on huolestuttava asia, säästöjä on löydettävä, Kiviniemi muistutti.

 

Kaupunginhallitus päätti viime vuoden elokuussa asettaa taloustoimikunnan pohtimaan asiaa, se järjestäytyi syyskuussa ja kokoontui kymmenen kertaa, toimikunnan puheenjohtajana toimi Heikki Koski. Toimikunnan tehtävänä on ollut kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tarkastelu, niiden tehostaminen sekä tarvittaessa päällekkäisten toimintojen karsintaehdotukset. Toimikunta on valmistellut ehdotuksia kaupunginhallitukselle.

 

Vuosille 2019 – 2021 tasapainotustavoitteena on 2,1 miljoonaa euroa. Eräs esitys oli Pyhäjärven 25-paikkaisen vuodeosaston supistaminen 21-paikkaiseksi ensi vuoden alusta alkaen. Vasemmistoliiton Jorma Leskinen teki muutosesityksen.

– Vuodeosaston paikkamäärää ei kannata lähteä pienentämään, vaan sen sijaan markkinoimaan vapaita paikkoja voimakkaammin. Sitä on hoitajien työnä itse tehtykin, mutta välillä meille on sanottu, että paikkoja ei saa tarjota muun paikkakuntalaisille ja välillä saa, hoitoalalla työskentelevä Leskinen kummasteli.

 

Leskinen toivoi vapaiden vuodepaikkojen markkinointiin saatavan enemmän tukea myös johtoportaasta. Esimerkiksi Siikalatvan vuodeosasto on suljettu ja muun muassa sieltä ja Kärsämäeltä on ollut käyttöä myös Pyhäjärven petipaikoille. Myös henkilöstön mitoitusta hän piti sopivana, sillä vuodepaikkojen käyttöasteen vaihtelu on laajaa – 40 prosentista jopa 102 prosenttiin. Potilaista jotkut voivat sitoa jopa yhden hoitajan työajan kokonaan. Leskinen piti tärkeänä mittarina kuormitusprosenttia, joka on yleensä yli 70 prosenttia, joskus yli 90 prosenttiakin.

 

Leskisen esityksen jälkeen Keskustan Asko Kauranen pyysi taukoa Keskustan valtuustoryhmän keskustelun vuoksi. Tauon jälkeen Kauranen esitti ryhmän puolesta vuodeosaston osalta muutettavaksi tasapainotustoimiin, että esitys paikkamäärän pienentämiseksi poistetaan tekstistä. Sen sijaan kirjataan, että tasapainotusohjelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ppky Selänteen osalta toimintaympäristön muuttuessa. Jorma Leskinen halusi lisättäväksi esityksensä vapaiden vuodepaikkojen voimakkaammasta markkinoinnista, jonka jälkeen hän hyväksyi Kaurasen esittelemän muutosesityksen ja veti omansa pois.

 

Illan kuuma peruna oli odotetusti tasapainotusohjelman vaikutukset kouluverkkoon, opetustoimesta on tavoitteena säästää 600 000 euroa. Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi muistutti, että tämän kokouksen käsittelyssä ei ollut varsinaisesti kouluverkkoasioista päättäminen, vaan asia etenee elokuussa sivistyslautakuntaan ja sieltä aikanaan valtuuston käsiteltäväksi. Kokouksen teemana oli tasapainottaminen, joka luo linjoja, sille mistä aiotaan säästää, joten periaatteellisia suuntaviivoja kouluverkolle tehtiin jo nyt. Kaupunginjohtaja muistutti, että kouluverkkoa ollaan supistamassa lukuvuoden 2019 alusta, joten valmistelua täytyy tehdä jo nyt.

– Iso kokonaisuus luo paljon myös suunnittelukustannuksia, joten ei siinäkään ole mieltä, jos nyt käytetään kymmeniä tuhansia euroja suunnitteluun ja syksyllä lyödään liinat kiinni, Kiviniemi huomautti.

 

Tasapainotusohjelmaan kirjattu esitys on, että Pyhäjärvellä siirrytään yhden alakoulun malliin. Suljettaviksi tulisivat Emolahden, Rannankylän ja Ruotasen koulut, ja oppilaat siirtyisivät Ikosen kouluun. 5. – 6. luokkien oppilaat saisivat opetustilat nykyisen kirjaston tiloista ja kirjasto siirtyisi teollisuusalueelle entisen ammattikoulun tiloihin. Tulevaisuudessa rakennettaisiin uusi monitoimitalo, johon kirjasto sijoittuisi. Kaupunginjohtaja kertoi, että yhden koulun malli tarkoittaisi henkilöstössä viiden opettajan viran lakkauttamista, mutta irtisanomisilta vältyttäisiin eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden lakkauttamisten myötä.

– Tässä täytyisi noudattaa valtuuston tahtotilaa. Kuntokartoituksia kouluilla on tehty ja se on tosiasia, ettei ole järkeä laittaa euroja vanhojen koulujen remontointiin, ne tuovat aina mukanaan lisäyllätyksiä.

 

Vasemmistoliiton Jouni Jussinniemi teki muutosesityksen, jonka oli allekirjoittanut kahdeksan muutakin valtuutettua. Esityksessä Emolahden koulu yhdistettäisiin Ikoseen ja Rannankylän koulu Ruotaseen. Jussinniemi perusteli esitystään käyttötalouden säästöillä, laskelmat perustuivat sivistyslautakunnassa viime vuonna esitettyihin laskelmiin. Jussinniemi ilmaisi myös huolensa, jos 5. – 6. –luokkalaiset siirtyvät Keskuskoululle isompien oppilaiden vaikutuspiiriin ja kirjasto siirtyy syrjempään. Hän toivoi myös oppilaiden, vanhempien, opettajien ja kuntalaisten aitoa kuulemista ja avointa keskustelua aiheesta. Jussinniemi näki riskinä ja rahareikänä kirjaston muutostyöt opetuskäyttöön ja ammattikoulun tilat kirjastokäyttöön, vanhaa pintaa purkaessa kun voi tulla yllätyksiäkin vastaan ja investoinnit voivat paisua laskelmoidusta 1,24 miljoonasta eurosta. Jussinniemestä uuden kirjasto-monitoimitalohankkeen tulisi olla oman valmistelunsa alainen asia ja se lisäisi kaupungin lainakantaa entisestään.

 

Asko Kauranen kertoi, että Keskustan ryhmän selkeä enemmistö kannattaa yhden alakoulun mallia.

– Täällä koetetaan taas tehdä onnistuneesti tyhjäksi kaikki valmistelut ja säästöluvut. Kyllä minä uskon, että asiaa valmistelleet virkamiehet ja työryhmät osaavat laskelmia tehdä, Kauranen puhisi.

 

Keskustalaisista Juha Liuska ja Juhani Pyhtilä asettuivat mielipiteissään eri kannalle kuin ryhmä. Juha Liuska puntaroi, ettei rahaa ole paljoa, joten ei ole viisasta ruveta rakentamaan kulttuuritaloa.

– Se ei tuo rahaa, joten onko sitä ovea pakko avata ja sille tielle lähteä.

Liuska näki yhden koulun mallin toteutettavana hankkeena tulevaisuudessa, mutta haluaisi vielä siirtymäaikaa, kunhan kaivoksen ja kaupungin tilanne tästä selkiytyvät. Juhani Pyhtilä oli samoilla linjoilla.

– Katsotaan sitten kun kaivos loppuu. Jos nyt siirrytään yhden koulun malliin ja koululaisia siirretään kirjaston tiloihin ja siihen joudutaan tekemään muutostöitä, niin investointeihin menee rahaa. Ei silloin voida puhua säästämisestä.

 

Pro Pyhäjärven Markku Liuska toivoi kouluverkkoasiassa keskustelua, jossa kuultaisiin ensin ammattilaisia, esimerkiksi opettajia ennen päätöksentekoa.

 

Keskustan Aila Kauranen piti koulujen vastakkainasettelua surullisena asiana.

– On lyhytnäköistä ajatella vain oman kylän etua. Joillekin tuntuu olevan tärkeää vain se, että Ruotasen koulu säilyy, ei siinä ajatella lasten etua vaan oman kylän etua. Viime syksynä ei saatu laittaa Ruotasta kiinni, mutta nyt onkin helppo olla laittamassa muiden kylien kouluja kiinni.

 

Kauranen näki yhden koulun mallin tuovan kaikki lapset ja kylät samalle viivalle, eikä koulukuraattorina toimiva Kauranen nähnyt huolestuttavana myöskään entistä nuorempien lasten siirtymistä Keskuskoulun pihapiiriin.

 

Keskustan Markku Kärkkäinen huomautti, että myös Rannankylän alueelta on kolme valtuutettua, mutta he ovat valmiita tekemään kipeitäkin ratkaisuja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa eivätkä taistele oman koulunsa puolesta. Hän kannusti muitakin luottamaan virkamiesten laskelmiin ja valmisteluun.

– Parin – kolmen vuoden viivytys tärväisi taas muutaman miljoonan.

 

SDP:n Mirja Hynninen oli Aila Kaurasen kanssa samoilla linjoilla ja kertoi keskustelleensa monien opettajien kanssa, jotka eivät nähneet vitos-kutosten siirtymistä Keskuskoululle ongelmallisena, päinvastoin. Hynninen painotti yhden alakoulun mallin purkavan myös kiinteistöriskejä joita vanhat kiinteistöt aiheuttavat kaupungille. Hän ihmetteli myös ruotaslaisten valtuutettujen näkemyksiä Ruotasen koulun säilyttämisestä.

– Jos tässä vain pelkkää taloutta mietittäisiin, niin meidänhän pitäisikin säilyttää Rannankylän koulu, se olisi taloudellisesti edullisinta.

 

Keskustan Eeva-Riitta Pappilalla oli yhteneväisiä ajatuksia.

– Moni on esittänyt puheenvuorossaan, että ”Rahaa ei ole, ei kannata investoida”, mutta kyllä minusta yli 60 vuotta vanhoihin rakennuksiin ei kannata investoida, vaan ennemmin tehdä uudet tilat.

Hän muistutti, että vanhoissa rakennuksissa ilmenevät ongelmat voivat vaatia väistötiloja, jotka taas aiheuttavat kustannuksia. Pappilan mielestä yhden koulun malli tasa-arvoistaa koululaisia, kun yhdysluokkien sijaan kaikki oppilaat saavat opetusta omissa ikäryhmissään.

 

Pro Pyhäjärven Eeva Aulakoski oli samaa mieltä, että yhden koulun malli tuo tasavertaisuutta pyhäjärvisille lapsille. Sivukylän lapset pääsevät koulukyydeillä keskustaan ja heillä on mahdollisuus käyttää koulupäivän aikana ja jälkeen keskustan harrastusmahdollisuuksia. Hänen mielestään yhden koulun malli on niin lasten kuin henkilöstönkin etu, vitos-kutosille on mahdollisuus laajentaa valinnaisainetarjontaa ja erityisoppilaiden ryhmätarpeita voidaan huomioida paremmin.

 

Keskustan Jussi Tikanmäki huomautti puheenvuorossaan, että Pyhäjärven kirjastokin alkaa olla tiloiltaan aikansa elänyt, joten sen remontointi olisi väistämättä kuitenkin lähivuosina edessä. Uudet tilat kirjastolle päivittävät sen palvelut tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi.

 

Vasemmiston Teija Mykkänen kummasteli, miten johonkin on varaa ja johonkin ei.

– Tuntuu olevan varaa ottaa lisälainaa ja tehdä investointeja, mutta Ruotasen koulun ylläpitoon ei ole varaa. Nythän saataisiin taloutta tasapainotettua, kun laitettaisiin kaksi muuta sivukylän koulua kiinni.

 

Vasemmiston Martti Savolainen oli samoilla linjoilla.

– Ei meillä ole varaa suuriin investointeihin, kun toinen tasku on tyhjä ja toisessa ei ole mitään.

Savolainen toppuutteli suuria suunnitelmia kulttuuritalosta ja kehotti odottelemaan kaivoksen päättymisen jälkeiseen aikaan.

– Rakennetaan sitten kulttuuritalo, mutta siihen asti ollaan suu säkkiä myöten.

– Rakennetaan vaikka kongressitalo kun siihen on rahaa, mutta nyt ei ole, kommentoi Raija Leppäharju Kansanliike Pyhäjärvestä.

Hänestä tässä vaiheessa ei kannattaisi lähteä purkamaan mitään kaupungin peruspalveluita.

– Talouden tasapainottamisen ei tarvitse tarkoittaa vain sitä, että karsitaan kuluja. Voidaan myös hankkia lisää tuloja, kasvattaa verotuloja tukemalla yritystoimintaa.

 

Kristillisdemokraattien Pauliaukusti Haapanen kertoi luottavansa valmistelijoihin, he tietävät mitä tekevät.

– Tässä asiassa menevät taas tunteet valloilleen ja kukin saa kuulla kunniansa, mutta yhden koulun malli on hyvä. Siinä ei ole pedagogisesti negatiivista, päinvastoin.

 

Haapanen piti myös uutta kirjasto-kulttuuritaloa positiivisena asiana.

– Katsotaan tulevaisuuteen, riskit on molemmissa tapauksissa olemassa, mutta ne ovat pienemmät silloin kun rakennetaan uutta, Haapanen pohti.

 

Pitkän ja vivahteikkaan keskustelun päätteeksi päästiin äänestämään. Pohjaesityksenä oli, että talouden tasapainotusohjelmassa säilytetään esitys yhden alakoulun mallista ja vastaesityksenä oli Jouni Jussinniemen esitys, että Emolahti yhdistetään Ikoseen ja Rannankylä Ruotaseen. Pohjaesitys yhden alakoulun mallista voitti äänin 17 – 10. Jussinniemen esityksen kannalla olivat hänen lisäkseen Harri Lehto, Raija Leppäharju, Jorma Leskinen, Juha Liuska, Markku Liuska, Hanna-Reetta Majava, Teija Mykkänen, Juhani Pyhtilä ja Martti Savolainen.

 

Mirka Kauranen

 

Korjattu 29.6.2018 klo 12: Tulevista sotekustannuksista vastaa yksin maakunta, kunnalle ei jää maksettavaa.

Kouluverkon suunnittelutyö maksaa kymmeniätuhansia euroja, ei kymmenentuhatta euroa.

 

Kuva: Pyhäjärvellä suunnitellaan siirtymistä yhden alakoulun malliin, jossa vain Ikosen koulu säilyisi.

Kuvaaja: Joonas Kärkkäinen