Kaupunginvaltuusto kokousti maanantaina keskuskoululla. Kokouksessa valtuutettuja puhutti erityisesti Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen lisämäärärahan tarve koronakustannuksista johtuen.
Hyvinvointi-sote projektipäällikkö Arja Rantapelkonen kävi läpi Selänteen osavuosikatsausta huhtikuulta.
– Huhtikuun tilanteessa ollaan varsin alkuvuodessa. Tuolloin tilanne vaikutti varsin positiiviselle Pyhäjärvelle. Nyt aikaa on kulunut ja maaliskuussa koronan tuomat merkittävät muutokset eivät tässä vielä näy.
– Nyt kuitenkin Pyhäjärvellä on tiedossa asioita, joiden perusteella Selänteeltä on noussut tarve erikoissairaanhoidon ja koronakustannuksien vuoksi lisämäärärahalle. Aikaisemman tiedon mukaisesti ne olisivat yli 700 000 euroa, mutta tänään, maanantaina saadun tiedon mukaan siihen tulee muutosesitys, joka on 600 000 euroa. Tämä asia käydään vielä tarkkaan läpi ja työtä jatketaan tiistaina.
Erikoissairaanhoidon kaksi viimeistä laskua Pyhäjärvelle ovat olleet merkittävän isoja.
– Taustat on saatu siltä osin tietoon, kun ne meille kuuluvat ja selitykset ovat perusteltuja. Sairaudet pitää hoitaa ja niistä aiheutuu kustannuksia. On kuitenkin todennäköistä, että tuon suuruisena ne eivät tule jatkumaan.
Koronaan liittyvät kustannukset liittyvät siihen, että Pyhäjärvelle perustettiin infektio-osasto ja infektiopoliklinikka, näiden kustannukset koituvat Pyhäjärvelle.
Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi halusi taustoittaa lisämäärärahaesitystä.
– Tähän kysymykseen liittyen seuraavassa – torstaina olevassa – kuntayhtymän hallituksessa olevan lisämäärärahaesitykseen haluaisin taustoittaa vielä siten, että mehän olemme nyt tämän uuden perussopimuksen aikakaudella.
Kiviniemen mukaan perustavanlaatuinen tavoite perussopimuksen uudistamisessa heti sen alkumetreiltä oli, että kuntayhtymä voi tuottaa alijäämää.
– Tämä oli etenkin Pyhäjärven kannalta merkittävää. Mikäli kuntayhtymän talous sakkaa, on tärkeää, että sellaista automaattia, jolla kuntayhtymän talous tasapainotetaan jäsenkuntien maksuosuuksilla, ei enää nyt tai jatkossa olisi.
Näin kuntayhtymän olisi tehtävä hyvissä ajoin tasapainottavia päätöksiä ja olla vastuullisempi taloudenhallinnan kanssa.
– Nyt kuitenkin mahdollisesti tapahtumassa niin, että jäsenkunnille tehtäisiin maksuosuuksiin muutoksia kauden aikana. Eli laskua olisi tulossa, ja se ei ole periaatteessa ole perussopimuksen vastainen, mutta käytännössä se edellyttää tiettyjä toimenpiteitä kuntayhtymältä, ennen kuin näitä esityksiä voidaan tehdä.
Kiviniemen mukaan huolta aiheuttaa se, että toimintamalli tekee tyhjäksi perussopimuksen muutoksen, kun lisälaskuja hyväksytään vanhaan malliin.
– Tällä tavallahan kuntayhtymälle ei taas alijäämää voi omaan taseeseensa kertyä. Kummeksunkin sitä, että on lähdetty tutulle polulle siinä, että tulee lisälaskua jäsenkunnille, Kiviniemi toteaa.
Valtuutettuja puhuttivat kysymykset, jotka liittyivät koronan tuomiin kustannusiin ja niiden kertymisiin.
– Kustannuksia on kertynyt muun muassa henkilöstön koulutuksista, siirroista, välineistöstä ja näytteenotosta. Merkittävimmät kulut kuitenkin näyttäisivät raportoinnin perusteella tulevan siitä, että Pyhäjärvellä on ollut tämä infektio-osasto, jonka käyttö on jäänyt varsin vähäiseksi, koska yhtään koronatapausta ei ole ollut. Kuitenkin koko Selänteen alueen muut infektiopotilaat hoidettiin ja näistä pyhäjärvisiä on ollut merkittävän suuri määrä. Myös infektiopolilla on ollut hoitajakäyntejä enemmän kuin kellään muulla. Tämä selittynee sillä, että kun palvelu on lähellä niin silloin sitä käytetään, Rantapelkonen avasi.
Kaupunginjohtaja komppasi Rantapelkosen avausta.
– Ikäväkseni tässä on jotenkin käynyt niin, että lyhyt välimatka palvelupisteeseen on vaikuttanut siihen, mistä kunnista asiakkuuksia on syntynyt. Samoin kävi Reisjärvellä, kun hammashoitoon perustettiin infektioyksikkö. Käyntejä oli yhteensä 45, joista Haapajärveltä 7, Pyhäjärveltä 3 ja Reisjärveltä 33.
Valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäen mukaan vaihtoehtoja kuntayhtymän talouden tasapainottamiseen on kaksi. Joko kaupunki joutuu ottamaan velkaa Selänteen lisämäärärahan tarpeen takia tai kuntayhtymä ottaa itse velkaa ja tekee näin alijäämää. Kuitenkin maakuntauudistuksessa ja mahdollisessa kuntayhtymän purkautumisessa kuntayhtymän ottama velka koituisi lopulta kunnan maksettavaksi.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin myös kaupungin talousarvio sekä lisämäärärahat. Talousarvion tarkistuksien ja lisämäärärahojen käsittelyssä tekninen johtaja Sami Laukkanen avasi Honkavuorelle rakennettavan monitoimihallin käyttökustannuksia Vasemmiston Jouni Jussinniemen kysymyksestä.
– Kaupungille kustannukset tulevat olemaan hyvin pienet käyttöperusteisten kustannusten takia. Käytännössä vuokraaja on vastuussa esimerkiksi lämmitys- ja aurauskustannuksista.
Kuva:
Kaupunginvaltuusto kokousti maanantaina Keskuskoulun liikuntasalissa. Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi taustoitti perussopimusta ja lisämäärärahaesitystä.
