Harrastin lapsena kirjeenvaihtoa. Kirjekavereita oli ympäri maailmaa. Afrikkalainen kirjekaverini opasti, että kirjeeseen ei voi koskaan laittaa esimerkiksi rahaa, koska se varastetaan matkan varrella. Suomessa on ollut ihan tavallista lähettää lahjaksi rahaakin kirjeenä, kun postiin on voinut luottaa. Maailmalla postinkulku oli hidasta ja kirje saattoi viipyä matkalla viikkoja, kuukaudenkin. Suomalaisten kirjekaverien kanssa keskenään ihmettelimme, kun kirje saattoi olla perillä jo seuraavana päivänä. Olin silloin ylpeä ja iloinen Suomen Postin luotettavasta ja laadukkaasta palvelusta. Oi niitä aikoja!
2000-luvun alussa Postista tuli julkinen osakeyhtiö. Siitä lähtien muutosten vauhti on kiihtynyt. Välillä vaihdettiin nimeä Itellaksi ja leikattiin nurmikoita. Varsinaisen toiminnan osalta kehitys on ottanut lähinnä takapakkia. Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2022 teettämässä kyselyssä yli 40 prosenttia vastaajista piti Postin palveluita huonoina tai erittäin huonoina.
Harmittaa Postin työntekijöiden puolesta tämä kehityssuunta. Paikallisposteissa tehdään yhä työtä ammattitaidolla ja vastuullisesti. Ennen osakeyhtiöaikaa Postin työntekijät olivat virkamiehiä ja toimivat virkavastuulla. Sitä henkeä on vieläkin, että haluttaisiin tehdä laadukasta työtä ja palvella asiakkaita hyvin.
Säästöjä on haettu ulkoistamalla, keskittämällä ja koneellistamalla lajittelua, jakelua ja muita palveluja. Henkilöstöä on vähennetty, muutettu osa-aikaisiksi ja alettu käyttää vuokratyövoimaa. En tiedä mikä hyöty näistä muutoksista on ollut, tai onko säästöjä syntynyt. Jakeluaikoja on pidennetty useampaan otteeseen. Palvelun heikentymistä selitetään paperipostin määrän vähenemisellä. Posti on kuitenkin itse siirtänyt esimerkiksi osan jakelusta alihankintayrityksille. Nyt sitten ihmetellään kustannusten nousua, kun samalla postilaatikolla käy päivän aikana monta eri autoa.
Marraskuussa Postista tiedotettiin, että keskeisen levikkialueen ulkopuolella lehtien kulkunopeus hidastuu päivällä. Postin lähettämässä sähköpostissa luvattiin olla yhteydessä lähipäivinä ja kertoa tarkemmin muutosten konkreettisista vaikutuksista lehdellemme. Sitä yhteydenottoa ei ole koskaan tullut. Voihan olla, että se on lähetetty kirjeenä, eikä ole vielä tullut perille. Postin valtakunnallisessa asiakaspalvelussa ollaan ihan pihalla ja vastausten saaminen kysymyksiin kestää. Paikallistasolla onneksi Pyhäjärvellä posti palvelee hyvin, samoin varhaisjakelua alihankintana tekevä yritys.
Vielä vuoden 2017 alussa lehti oli perillä lehden ilmestymispäivänä koko Suomessa. Maaliskuussa 2017 lehti alkoi ilmestyä lähialuetta kauempana ilmestymisestä seuraavana arkipäivänä. Keväällä 2019 palvelu heikkeni siten, että etäjakelualueilla lehti saapui vasta perjantaina. Nyt postinkulku on hidastunut niin, että paperilehti tavoittaa monet kauempana asuvat vasta maanantaina. Postilla on myös käytössä erilaisia jakelumalleja, esimerkiksi vuoropäiväjakelua, jossa eri alueilla jaetaan postia maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina tai vaihtoehtoisesti vain tiistaina ja torstaina, ja sekin osaltaan hidastaa jakelua. Meillä ei ole lehtenä mitään mahdollisuutta vaikuttaa Postin toimintaan, olemme täysin heidän päätöstensä varassa, kun muutakaan tapaa ei ole lehden jakeluun valtakunnallisesti.
Postinjakelun palvelun laadun heikkeneminen on suuri ongelma, johon ei valitettavasti ole muutosta näkyvissä. Asiakkaitamme lehden saapuminen viiveellä aiheestakin harmittaa. Kyse on kuitenkin uutisista, ei historialehdestä. Valitettavasti emme pysty nopeuttamaan jakelua, mutta tarjoamme kaikille paperilehden tilaajille mahdollisuutta lukea digiä ilman eri veloitusta. Lehti on luettavissa näköislehtenä verkkosivuillamme jo ilmestymispäivää edeltävänä tiistaina kuuden aikaan ja verkkoon tuotamme sisältöä päivittäin. Mahdollista on tilata myös pelkkää digiä.
Jaana Koski
Pyhäjärven Sanomat
