Viime viikolla Callio-seminaari veti valtuustosalin täyteen kaivoksen uusiokäyttömahdollisuuksista kiinnostuneita. Maan alla kasvatettavan tuotteen täytyy olla sellainen, jonka hyötysuhde on paras maan alla testattaessa tai kasvatettaessa. Osallistujat väläyttelivät vaihtoehdoiksi esimerkiksi lääkekannabista tai lääketeollisuuteen päätyviä geenimuunneltuja kasveja.
Päälle kolmekymmentä henkeä ympäri Suomea osallistui viime viikolla Callion koollekutsumaan seminaariin. Ensin kuultiin Pyhäjärven Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Risto Alaheikan, Callion ohjelmajohtaja Sakari Nokelan, uusiokäyttöhankkeen projektipäällikkö Kimmo Pennasen ja vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemen tilannekatsaukset.
Kiviniemi piti yhteistyökumppaneiden saamisessa tärkeänä, että mielikuva märästä, pimeästä ja likaisesta kaivosmaailmasta saadaan muutettua totuudenmukaiseksi, jonka mahdollisti myös seminaarin jälkeen tehty kaivosvierailu.
Sakari Nokela kertoi, että kaivoksessa on mahdollisuus saada ”viisi Lapin kesää vuodessa” ja että tiloja voidaan räätälöidä aina tilannekohtaisesti tarpeen mukaan.
Callion toimintaa viedään eteenpäin kahden kärkihankkeen eli energiavarastohankkeen ja datakeskuksen voimin, niitä seuraavat erilaiset kasvien ja kypsytysten hankkeet, jotka olivat päivän teemana. Muita kaivostiloihin soveltuvia hankkeita voisivat olla esimerkiksi koneiden testaushankkeet, energiapuuterminaali, bioenergialaitos, varmuusvarastot ja tutkimustoiminta.
Käytännössä kaivokseen vaadittaisiin saatavaksi energiavarastohanke, jotta muut hankkeet voisivat toteutua. Pelkästään kasvienviljelyllä ei saada riittävästi tuottavuutta kaivoksen pitämiseen kuivana.
Uusiokäyttöhankkeen projektipäällikkö Kimmo Pennanen kertoi, että hanke alkoi vuoden 2017 alussa ja päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeessa ovat mukana Pyhäjärven Kehitys Oy ja Luonnonvarakeskus. Kaivokseen on toteutettu +660 -tasolle koetuotantoympäristö, jossa testataan kasvinviljelyä hydroponisella kasvatusmenetelmällä eli vesiviljelyllä.
Luken toteuttamilla koeistutuksilla testataan, mitkä kasvit soveltuisivat parhaiten vesiviljeltäviksi. Testattavina ovat olleet nokkonen, peruna, chili, sinappi, lakka, lupiini ja morsinko, viimeisimpänä on laitettu kasvamaan humalaa. Kotimaiselle humalalle on kysyntää, sillä sitä käytetään paljon panimoteollisuudessa, mutta tuotantoa on lähinnä ulkomailla.
– Ihmiset on kyselleet, milloin näitä perunoita saa tuolta marketista, mutta sellaiseen tarkoitukseen ei täällä perunoita kasvateta, tutkimusassistentti Outi Holappa Lukesta valottaa.
– Eri kasvien testaamisella haetaan rajoja ja raameja sekä tapoja toimia, tässä harjoitellaan tulevaa varten, Luken tutkija Oili Tarvainen kuvailee.
Testauksia on tehty vertailemalla esimerkiksi kasvien kasvua suurpainenatrium- ja led-valojen alla sekä eri lähtömateriaaleja. Perunaa istutettiin mikrolisättyinä taimina, nokkosta pistokkaina ja siemeninä. Myös sinappia, chiliä, morsinkoa ja lupiinia on istutettu siemeninä, lakkaa kennotaimina.
Nyt on luotu tuotantokonseptia, jota voidaan jatkossa monistaa uusiin hankkeisiin. Projektin tarkoituksena on ollut selvittää koetuotantoympäristön toimintaa ja edistää liiketoimintamahdollisuuksia. Tiloja voidaan hyödyntää jatkovaiheessa yritysten omissa tuotekehittelyissä tutkimus- ja kehittämisympäristönä.
Esimerkiksi nokkosta voitaisiin hyödyntää monipuolisesti elintarviketuotannossa, kosmetiikkateollisuudessa, torjunta-aineena tai kuituna. Sille saataisiin kaivosolosuhteissa kahdeksankertainen kasvukausi Suomen pelto-olosuhteisiin verrattuna.
Suomen pelto-olosuhteisiin ja epävarmoihin säihin on kyllästynyt myös nivalalainen Natural Indigo Finlandin toimitusjohtaja Pasi Ainasoja, hän testasi morsingon viljelyä pelto-olosuhteissa turhaan neljänä vuonna. Nyt hänellä on testikasveja kasvamassa kaivoksessa, ja ensi kesänä on odotettavissa ensimmäinen satokausi.
Morsinkoa on nyt testattu kaivoksessa kuukauden ajan, siellä kasveja on mahdollisuus testata 12 kuukautta vuodesta Suomen lyhyen ja epävakaan kesän sijaan. Testeissä voidaan esimerkiksi selvittää, minkäkokoisista morsingonlehdistä saadaan aikaan paras indigoväri. Tulevana kesänä Ainasoja kasvattaa morsinkoa neljällä hehtaarilla, jatkossa tarkoitus on kasvattaa kasvualaa aina 80 hehtaariin saakka.
Morsinko on kasvi, josta tehdään luonnonmukaista indigoväriä. Indigoa tehdään myös teollisesti, mutta sen luonnonmukainen tuotanto on maailmanlaajuisesti harvinaista ja Ainasoja kaipaakin yhteistyökumppaniksi riittävän korkean brändiarvon yritystä, jolle tuotteen luonnonmukaiset olisivat osa brändiä. Luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet antavat yritykselle kilpailuedun, osa kuluttajista on valmis maksamaan tuotteesta vähän enemmän, jos tietää että se on kauttaaltaan luonnonmukaisesti, eettisesti ja kestävästi viljelty.
Kaivosviljely voisi tukea monien lajien peltoviljelyä ja tuotekehittelyllä kaivoksessa saataisiin vauhtia peltoviljelyyn.
Kaivosympäristöön sopisivatkin parhaiten kasvien testaus laboratorio-olosuhteissa sekä pienet erikoisviljeltävät kasvit.
– Jos lääkekannabiksen käyttö ja kasvatus olisivat Suomessa laillista, niin se olisi ylivoimaisesti paras vaihtoehto, kuvailee Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.
– Sille on valtavan isot markkinat, lääkekannabista tuotetaan kaupallisesti seitsemässä EU-maassa. Muita kustannustehokkaita vaihtoehtoja olisivat erilaiset lääkekasvit ja levät.
J.P. Palohuhta Siemenperunakeskuksesta ei näe kaivosolosuhteita perunan testaamiselle tarpeellisena, tarvittavat testaukset ehtii tehdä kesäaikanakin. Hän kuitenkin pohtii, että suljetut kaivosolosuhteet sopisivat mainiosti esimerkiksi lääketeollisuuteen käytettävien geenimuunneltujen kasvien viljelyyn.
– Geenimuunneltujen kasvien viljely ei ole Suomessa laillista, koska pelätään, että muuntogeenit siirtyvät ulkona ympäristöön. Suljetuissa olosuhteissa ei tätä vaaraa olisi, hän miettii.
Toimitusjohtaja Arto Tölli Maustajalta on saapunut tilaisuuteen Pyhännältä. Hänen yrityksensä tarvitsee valtavia määriä sinapinsiemeniä, joita tuodaan Kanadasta saakka. Kaivoksen ympärivuotiset olosuhteet kiinnostaisivat Tölliä, mutta käytännössä olosuhteet eivät ole hänen tarpeisiinsa otolliset, suurien määrien viljeleminen keinovalolla ei ole taloudellisesti kannattavaa. Myös kasvien erilaiset tarpeet ratkaisevat, mitä kasveja on taloudellisesti kannattavaa kasvattaa.
– Esimerkiksi riisi tarvitsee niin paljon valoa, ettei sitä ole kannattavaa kasvattaa keinovalossa, kertoo Lars Aikala Valoya Oy:sta, joka vastaa kasvituotantotilojen suurpainenatrium- ja led-valaistuksesta.
– Valospektrillä vaikutetaan kasvien kokoon, makuun, kemiallisiin yhdisteisiin ja koostumukseen sekä ajoitukseen ja sadon tuottavuuteen, Aikala selittää.
Robben Pieni Puutarhan Robert Jordas Lindkoskelta on pyörittänyt kasvihuoneviljelybisnestä jo viitisentoista vuotta, niistä pari vuotta myös vertikaaliviljelynä kasvuhallissa. Yritys kasvattaa salaatteja, yrttejä ja versokasveja 500 neliön kasvualueella 150 neliömetrin lattiapinta-alan kasvihuoneessa, jossa käytetään led-valaistusta.
Vertikaaliviljelylle on tärkeää suljettu ympäristö ja sen hallittavuus, jolloin saadaan samanlaatuisia tuotteita sama määrä riippumatta siitä, missä kasvi viljellään, joka on iso asia alkutuotannon viljelyksessä.
– Tuotteiden laatu parani kun niiden valmistukseen löydettiin oikea resepti. Myös yrttien öljypitoisyys nousi ilmaston ja oikean spektrivalon ansiosta. Yrtteihin saatiin paljon voimakkaampi maku ja parempi säilyvyys, Jordas kehuu.
Kaivosolosuhteissa kasvien testaus nähdään hyvänä kiitoratana hankkeen alussa. Pasi Ainasoja toivoi seminaarissa myös perustettavaksi erikoiskasvien kasvattajien kiltaa, josta asiasta vt. kaupunginjohtaja Kiviniemi lupasi ottaa kopin ja viedä ajatusta killasta eteenpäin.
Esimerkiksi alavieskalainen valkosipulin viljelijä Juha Isokääntä kiinnostui.
– Itsekin olen opiskellut viljelyä opin ja erehdyksen kautta, niin on se kalliiksi tullut, Isokääntä kertoo. Hän kertoo verkostoituneensa erilaisten ihmisten kanssa, mutta killan kautta valmiit verkostot olisivat nopeammin tavoitettavissa. Isokääntä pitää mahdollisuutena myös aloittaa valkosipulinviljelyä kaivoksessa.
– Olen aina avoin uusille ajatuksille, ensin pitäisi tehdä koeviljelmät ja kustannuslaskelmat. Hullujakaan ideoita ei pidä tyrmätä jos haluaa menestyä alalla, Isokääntä uskoo. Myös luonnontuotekouluttaja Annikka Kujala Villiyrtistä pitää kiinnostavana mahdollisuutena kasvattaa kaivoksessa sieniä tai villiyrttejä.
Seminaarin jälkeen vieraat saivat tutustua kaivoksen kasvatusympäristöön paikan päällä. Järjestäjät olivat päivän antiin tyytyväisiä.
– Täältä saatiin konkreettisia syöttöjä ja avauksia tuleviin projekteihin, ohjelmajohtaja Sakari Nokela myhäilee.
– Tänään saatiin sekä uusia toimijoita mukaan, että luotua myös uusia kontakteja.
Nokela kertoi, että syksyllä on tarkoitus järjestää vastaava seminaari, johon särmätään teemaa tiukemmaksi ja otetaan käsittelyyn tarkempia tutkimustuloksia ja mitattuja faktoja. Seminaari voidaan nähdä kick-off-tilaisuutena tai kiitoratana eteenpäin.
Järjestäjät toivovat myös paikallisten yrittäjien lähtevän ensi kerralla rohkeasti mukaan, tällä kertaa paikalle saapui vain pari pyhäjärvistä yrittäjää.
Entä mitä jos kaivoksesta löytyy vielä malmia, miten kasvinkasvatuksen käy, First Quantum Minerals Ltd:n Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen?
– Malminetsintään on nyt laitettu 25 miljoonaa euroa, eikä malmia ole löytynyt, joten kyllä se epätodennäköiselle näyttää, Luukkonen valaisee.
– Lähialueilla tehdään vielä malminetsintää, joten niiden jalostusta voitaisiin tehdä yhtä aikaa muiden projektien kanssa, koska tuontimalmia ei tarvitse viedä maan alle.
Tällä hetkellä kaivos on lakkautumassa syyskuussa 2019 ja jo ensi kuussa tehdään pyyntö kaivostoiminnan lakkautusluvan saamiseksi kyseisenä ajankohtana.
Mirka Kauranen
