Kaivoslaki hallituksen käsittelyssä – Pyhäjärven ääni saatu kuuluviin

Suomen hallituksessa on käsittelyssä paraikaa kaivoslain muutos, joka olisi voinut vaikeuttaa olennaisesti Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttösuunnitelmia, jopa pysäyttää ne täysin. Virkamiesten ja valtuutettujen yhteisrintamassa viemät terveiset täältä ovat kuitenkin ohjaamassa lakivalmistelua myönteiseen suuntaan.

 

Nyt lausuntokierroksella olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Hallitus haluaa myös vahvistaa kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti sekä asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa.

– Se että meiltä kuultiin kaivoslain valmistelussa ja pääsimme siihen todellisesti vaikuttamaan, on Pyhäjärven kannalta todella hyvä asia, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi toteaa.

– Kaivoslain muuttaminen oli meille haaste, sillä sen ensimmäisissä luonnoksissa ei huomioitu ollenkaan suljettavan kaivoksen infran uusiokäyttömahdollisuuksia.

Kaupungin taholta on kannustettu myös valtuutettuja käyttämään kontaktejaan ja voimavarojaan asian esille tuomiseksi. Viime perjantaina Pyhäjärvellä vierailleen elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Antti Siika-ahon vierailun jälkeen Kiviniemi oli huojentunut, että viesti on täältä saatu toimitettua perille asti. Ministeriöstä on saatu suora viesti, että täkäläiset näkemykset tullaan huomioimaan kaivoslaissa.

  TEMin kanssa käydyn virkamiespalaverin jälkeen olin vakuuttunut että meitä on kuultu. Tämä on ensimmäinen kerta vuosikausiin, että Pyhäjärven edunvalvonnassa on saatu jotakin näkyviä vaikutuksia aikaan. Tilanne näytti jo todella huolestuttavalta, nyt oli viimeiset hetket parantaa juoksua, Kiviniemi huokaa.

Hän uskoo, että kaikki keskustelukumppanit ovat viimein ymmärtäneet, että käsillä ovat viimeiset hetket kirkastaa Pyhäjärven tulevaisuutta lakimuutosten ja tukitoimien avulla.

– Pyhäjärvi ei ole saanut euroakaan valtion suoraa tukirahaa, sillä kaivoksen hiipuminen on ollut tiedossa pitkään eikä kyse ole äkillisestä rakennemuutoksesta. On kuitenkin poliittinen päätös, saako rakennemuutokseen tukea vai ei, joten valtakunnan tason päättäjät ovat tässä ydinasemassa, Kiviniemi toteaa.

– Pyhäjärven täytyy vaatia asioita eikä vain tyytyä kiltisti osaansa. Meidän tulee vaatia, mutta asioita perustellen. Meidän ei tule argumentoida, miten jossain muualla tarvitaan vähemmän tukea kuin meillä, vaan tuoda esille että tämä meidän oma asiamme on tärkeä ratkaisu koko Suomen kannalta.

Pyhäjärvisten ajamat muutokset kaivoslakiin mahdollistavat kaivoksen infran tunnistamisen uusiokäytössä.

– Esimerkiksi Callion energiavarastohanketta ajetaan eteenpäin markkinaehtoisena. On toissijaista mutta kuitenkin tarpeellista, että saisimme myös siihen investointitukia. Sekin on poliittinen päätös, Kiviniemi sanoo.

Kaupunginjohtaja näkee olennaisena asiana, että Pyhäjärven viestiä on viety eteenpäin hartiavoimin yhteisessä rintamassa virkamiesten ja päättäjien kesken. Samaa sanovat valtuutetut Jouni Jussinniemi ja Jukka Tikanmäki, jotka ovat omien kontaktiensa kautta pyrkineet saamaan Pyhäjärven tilannetta esiin valtakunnantason päättäjille.

– Jos oltaisiin vain jääty odottamaan että jotakin tapahtuu, niin odottavan aika olisi pitkä. Paikkakunnan toimijat ja päättäjät kun ovat viemässä itse meidän asiaa eteenpäin, niin sanoille saadaan enemmän painoarvoa, kuin jos oltaisiin lähetetty joku muu viemään meidän viestiä. Asia ei myöskään pääse vääristymään ”rikkinäisen radion” efektillä kun se kerrotaan itse eikä välikäsien kautta. Eteenpäin on menty pienin harkituin askelin, ja yksikin otettu askel voi olla se merkityksellinen, Jussinniemi pohtii.

Kaupungin virkamiesten ohella erityisesti Jussinniemi ja Tikanmäki ovat kunnostautuneet Pyhäjärven asioiden viejinä valtakunnan tasolle. Pitkän linjan kunnallispoliitikkona Tikanmäelle on kertynyt kontakteja laajasti Keskustan puoluejohdosta. Vasemmistoliiton kolmantena varapuheenjohtajana toimiva Jussinniemi on niin ikään käyttänyt omia kontaktejaan Vasemmistoliitossa.

Viestin vieminen eteenpäin yhteisrintamassa on saanut päättäjät vakuuttuneiksi siitä, ettei kyseessä ole ”yhden blokin juttu”, jolloin silmät on saatu auki kaikissa puolueryhmissä. Tuoreimpana esimerkkinä kajaanilainen SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen, joka jätti viime viikolla eduskunnalle kirjallisen kysymyksen kaivosten infrastruktuurien uusiokäytöstä, käyttäen esimerkkinään Pyhäsalmen kaivosta.

– Täältä ollaan esitelty kaivoksen uusiokäyttöhankkeita ja tuotu esille kaivoslain uudistuksen ongelmia päätöksentekijöille, Tikanmäki kuvaa tehtyä työtä.

– Kaivoslain osalta eri tahoilla on ollut erilaisia intressejä, mutta me olemme päässeet ohjaamaan lain valmistelua oikeaan suuntaan. Voitavamme olemme tehneet, kaikki ei aina mene maaliin, mutta jos ei tee mitään niin voi olla varma ettei mikään mene maaliin, Jussinniemi sanoo.

– Politiikkaa voi tehdä monella tapaa. Sitä voi seurata sivusta ja kritisoida, tai sitten voi ottaa yhteyttä päätöksentekijöihin ja vaikuttaa lainsäädännön valmisteluun, hän lisää.

– Eri puolueissa voi olla asioista erilaisia näkemyksiä, mutta kompromisseja tekemällä löytyy mahdollisuus keskusteluun ja yhteistyöhön, Tikanmäki arvioi.

Siika-aho kehuu Pyhäjärven ”kansanrintamaa”

Elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustaja Antti Siika-aho merkitsi viime perjantain vierailullaan pyhäjärvisten evästykset ylös ja vie niitä omalta osaltaan eteenpäin.

Haapajärven Koposperältä, Pyhäjärven rajan pinnasta kotoisin oleva Siika-aho pääsi sukeltamaan perjantaina kaivoksen uumeniin.

– Kyllähän politiikassakin on saanut tottua siihen, että mennään kovaa vauhtia alaspäinkin. Kun käy syvällä kuilun pohjalla, on tie vain ylöspäin, Siika-aho vertaa nauraen.

Hän kertoo suomalaisen kaivoksen tuovan monille ensimmäisenä mielikuvana Talvivaaran altaat, vaikka suurin osa kaivoksista toimii maan alla ja saa ympäristöriskinsä rajattua paremmin ja hyödynnettyä varannot kestävällä tavalla. Kaivoksen lakkautumisen vaikutuksissa kaivospaikkakunnille Siika-aho näkee parantamisen varaa.

– Esimerkiksi Englannissa kun aikoinaan lakkautettiin kivihiilikaivoksia, kunnat ja ihmiset jätettiin oman onnensa nojaan. Meidän ei ole myöhäistä muuttaa suuntaa, vaan tulee pitää huolta elämisen edellytyksistä myös valtiovallan taholta, Siika-aho toteaa.

Siika-aho sanoo että tulevat vaalit ovat linjavaalit alueiden kehittymisen kannalta: halutaanko suomalainen maaseutu näivettää vai saadaanko sinne aikaiseksi toivonnäkymiä myös eteenpäin.

– Toivonnäkymiä Pyhäjärvelläkin on olemassa. Suomessa on vain pari kolme vahvaa ja elinkelpoista aluetta olemassa, jos asiaa tarkastelisi vain ekonomin taskulaskimella. Tarkastelu lähtee kuitenkin alueilla asuvista ihmisistä. Missä on ihmisiä, siellä tarvitaan myös palveluita, mutta näille alueille tarvitaan entistä enemmän vetovoimaa ja verotuloja. Missään alueella ei pidä antaa periksi ja lyödä lappua luukulle, Siika-aho kannustaa.

Hän nostaa hattua pyhäjärvisille jotka ovat lähteneet viemään kaupungin asioita voimakkaasti valtakunnantason päätöksentekijöiden korviin.

– Täällä elää edelleen raivaajahenki ja ongelmat pyritään ratkaisemaan, Siika-aho kehuu.

Siika-aho toteaa, että monissa paikoissa missä tuotantolaitos loppuu, tulevaisuuden varalle ei ole tehty mitään suunnitelmia. Täällä tulevaisuudennäkymiä on, ja suunnitelmia on saatu eteenpäin julkisen puolen ja kaupungin yhteisellä vipuvarrella.

Jussinniemi ja Tikanmäki ovat tehneet jatkuvasti töitä sen eteen, että Pyhäjärven ääni tulee kuulluksi, hän kehuu kutsun esittäneitä miehiä. Hänestä parhaiten toimivatkin juuri ”karvalakkivaltuuskunnat”, joissa paikkakunnan päättäjät tulevat kertomaan omaa asiaansa itse, eivätkä laita asialle vaikkapa viestintätoimistoa.

Henkilökohtainen viesti ja omakohtainen näkemys tulee kuulluksi paremmin. Siika-aho näkee viestin toimittuvan paremmin myös kun sitä viedään yhdessä eri tahojen kansanrintamana.

– Tänään kuulemani evästykset olen merkinnyt ylös ja vien ne eteenpäin. Itse olen toki vain ministerin renki, mutta omalta osaltani vien viestiä eteenpäin, Siika-aho lupaa.