Li Andersson vaikuttui uusiokäyttöideoista

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson johdateltiin viime viikolla Pyhäjärven kaivoksen uumeniin ja sen uusiokäytön visioihin. Andersson vaikuttui ideoista ja niiden eteen tehtävästä yhteistyöstä, mutta näki tärkeänä ideoiden jalostamisen hankkeiksi ja toisaalta valtiovallan ja yksityisten tuen hankkeiden rahoituksessa.

Millaisena koet vierailusi Pyhäjärvellä?

– Kokemus oli todella mielenkiintoinen, olen iloinen, että sain käydä siellä itse. Tilanne on toki kaupungin näkökulmasta haasteellinen ja vaikea, Andersson kertoi.

– Ymmärrän hyvin, että neljänsadan työpaikan menetys 1800 työpaikasta alueella on raju muutos.

Li sanoi myös, että häneen teki vaikutuksen kaupungin, kaivoksen ja Oulun yliopiston kesken tehtävä hyvä yhteistyö. Uusiokäytön eteen on tehty täällä paljon suunnitelmia ja visioita, ja Andersson toivoo, että esimerkiksi energiavarastohanketta saataisiin vietyä eteenpäin ja siihen löytyisi rahoitusta.

– Hienoa kuinka siellä tehdään töitä koko ajan asian eteen ja ollaan hyvissä ajoin liikkeellä.  On osoitettu, että kaivoksen infrastruktuurilla on paljon erilaisia käyttömahdollisuuksia, energiavaraston lisäksi esimerkiksi tutkimus- ja koulutushankkeet ja kalojen ja kasvien viljely, Li mietti.

– Kaivoksen infra avaa laajat käyttömahdollisuudet. Keskusteltiin siellä aika paljon siitä, että kaivoksen loppuminen ei ole äkillinen rakennemuutos. Vaikka sulkeminen on jo tiedossa, niin julkisella puolellakin täytyisi olla ketteryyttä pohtia keinoja tukea esimerkiksi työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksia.

 

Miten kuntapäättäjät voivat osaltaan edesauttaa paikkakunnan säilymistä elinvoimaisena?

– On tärkeää, että kuntapäättäjät osallistuvat kaivoksen jatkokäytön suunnittelutyöhön, ja että suunnitelmat konkretisoituvat hanke-esityksiksi, Andersson arvioi.

–  Siinä tarvitaan myös kumppanuutta valtiovallan puolelta. Valtiovallan ja ministereiden tulisi ottaa vastuuta, jotta näitä hankkeita saadaan vietyä eteenpäin. Valtiovallan tulisi toimia aktiivisesti rahoituksen edistämiseksi ja hankkeisiin pitäisi saada yksityisiä sijoituskumppaneita. Myös ketteryys koulutustarjonnan suunnittelussa olisi erittäin tärkeää, sitä tulisi suunnitella yhteistyössä.

Entä miten itse osaltasi voit nostaa esille työssäsi Pyhäjärven tilannetta?

– Aloitin eilen linjapuheeni kesäkokouksessa kertomalla tarinan Pyhäjärven kaivoksesta, kuinka hirveän hyödyllistä on, että pääsee itse tutustumaan asioihin konkreettisesti paikan päälle. Nostin ajatuksia esiin vierailustani kaivoksessa, miten isoista työpaikkamenetyksistä Pyhäjärvellä on kyse ja kuinka se on esimerkki rajun rakennemuutoksen paikkakunnasta, Andersson paljasti.

– Mutta kerroin myös, kuinka minuun teki vaikutuksen se, että siellä oli ideoita kaivoksen uusiokäyttöön ja siellä katsottiin rohkeasti eteenpäin. Pyhäjärven kaivoksen tilanne kuvastaa elinkeinorakenteen murrosta joka on tosiasia monilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Perinteisen teollisuuden infrastruktuuri antaa kuitenkin mahdollisuuksia esimerkiksi tutkimukseen, uudenlaisen teknologian hyödyntämiseen ja uusiin energiankäyttömuotoihin.

 

Andersson kertoi, että myös vasemmistoliitto puolueena on pyrkinyt edesauttamaan kaivoksen jatkokäyttöä, esimerkiksi puolueen pohjoispohjanmaalainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen halusi nostaa aikoinaan esillä olleen Laguna-hankkeen talousarvioon.

– Yhteistyö Pyhäjärvellä vaikutti olevan erittäin tiivistä ja toimivaa, joka on erittäin tärkeää hankkeiden etenemisessä, Andersson päätti.

 

Kaivoksen työsuojeluvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi kertoi, että myös kansanedustajat ja raskain virkamieskoneisto on saatava kiinnostumaan kaupungin ja kaivoksen yhteistyönä tekemästä työstä kaivoksen infrastruktuurin hyödyntämiseksi uusiokäyttöön, johon myös Anderssonin kutsuminen Pyhäjärven kaivokseen liittyi.

 

Mirka Niskanen

 

Kuva: Jouni Jussinniemi

Li Andersson vieraili Pyhäjärven kaivoksen uumenissa viime viikolla. Työtään kansanedustajalle esitteli muun muassa kaivosmies Matti Sorola.