Titta Laakkonen suorittaa lukio-opintonsa Pihtiputaan lukion lentopallolinjalla. Tähtäimessä on ura Mestaruusliigassa ja lentopallomaajoukkueessa.

 

 

17-vuotias Titta Laakkonen opiskelee toista vuotta Pihtiputaan lukiossa lentopallolinjalla. Hän valitsi muuttamisen Pihtiputaalle kehittyäkseen lentopalloilijana.

– Aloitin lentopalloharrastuksen 12–13-vuotiaana. Meillä oli liikuntatunnilla lentopalloa, ja liikunnanopettaja Noora Heikkinen sanoi minulle tunnin jälkeen, että minussa olisi potentiaalia lajiin, taustoittaa Titta.

Heikkinen on kotoisin Pihtiputaalta, josta hän on lentopallo-oppinsa saanut. Titta päätti kokeilla lajia Pihtiputaan Plokissa.

– Kokeilin lajia ja sille tielle jäin!

Ysiluokan jälkeen Titalle oli päivänselvä valinta aloittaa lukio Pihtiputaalla.

– Lentopallolinjalaiset saavat 20 kurssia lentopallolla. Lentopallolinjan lisäksi lukiosta löytyy esimerkiksi musiikki-, hiihto- ja partiolinja.

Moni lentopallolinjalaisista käy lukion neljään vuoteen, koska harjoituksia on niin paljon. Näin tekee myös Titta.

– Linjalle tulee opiskelijoita ympäri Suomen – suurin osa on tyttöjä. Linjalaisia on niin Espoosta kuin Vaasasta asti. Vedämme iltatreenit kahdessa eri ryhmässä, jotta jokainen saisi tarpeeksi toistoja.

 

 

Toistoja viikon aikana tulee kiitettävä määrä, sillä Titalla on viikossa yhteensä kahdeksat harjoitukset. Hän pelaa tällä hetkellä niin lukion lentopallolinjan ja Plokin naisten yhteisjoukkueessa sekä Plokin A-junioreissa.

– Harjoitusten lisäksi tulee tietty pelireissut päälle. Parhaimmillaan on ollut neljä peliä viikonlopun aikana. A-tyttöjen kanssa pelaamme turnausmuotoisesti, kun taas naisten kanssa yksittäisiä otteluita.

Laakkonen myöntää, että paikoitellen opiskelu ja treenaaminen ovat tuntuneet rankoilta niin fyysisesti kuin henkisestikin.

– Aamureenit ovat seitsemältä ja jos alla on huonosti nukuttu yö, voi se käydä aika raskaaksi. Tässä jaksossa minulla on vielä tavalliset lukion liikuntatunnit kaiken lisäksi.

Titta täyttääkin puhelimensa muistutuksilla, jotta kaikki arjen askareet tulee hoidettua.

– Hyppytunneilla saatan käydä kämpällä tiskaamassa – tai sitten otan päikkärit, Titta naurahtaa.

Lentopallolinjalaisille on tarjolla koululla päivällinen kolmen euron hintaan aina ennen iltatreenejä, mikä helpottaa arkea. Läksyt Titta tekee yleensä treenien jälkeen.

Nuori lentopalloilija on sopeutunut hyvin Pihtiputaalle.

– Ensimmäisenä vuotena Pihtiputaalle muuttaneet opiskelijat asuvat kämppiksien kanssa. Itse ehdin asua kahden eri kämppiksen kanssa. Nyt toisena vuotena olen voinut asua yksin.

Omillaan asuminenkaan ei ole tuottanut suurempia vaikeuksia.

– Totta kai se joskus ärsyttää, kun ei olekaan äiti siivoamassa, hymyilee Titta.

– Olen kuitenkin sopeutunut hyvin ja pääsen helposti käymään aina kotona Pyhäjärvellä, jos siltä tuntuu. Sain autokortin ikäpoikkeusluvalla.

 

Tällä hetkellä Titta pelaa liberona, jonka tunnistaa joukkueen sisällä erivärisestä peliasusta. Libero on puolustuspelaamisen erikoispelaaja, joka pelaa lähinnä vain takakentällä.

– Liberona pelastan vaikeita, lyhyinä tulevia palloja – haen myös hakupallot. Minä olen käytännössä siis se, joka ryömii ja onkii vaikeat pallot pelattaviksi. Näistä onnistumisista tulee tosi hyvä fiilis.

Libero on Titalle uudehko rooli. Hän on pelannut myös ”keskarina” eli keskitorjujana. Tulevaisuuttaan ajatellen hän haluaa nyt keskittyä liberon tonttiin.

– Haluan jonain päivänä päästä pelaamaan Mestaruussarjaa ja maajoukkueeseen asti. Olen aika lyhyt, joten huipputasolla liberon rooli sopisi minulle parhaiten. Esimerkiksi keskarina olisin liian lyhyt.

Pihtiputaalla lentopallotoiminta on ammattimaista.

– Meillä on monta valmentajaa: on päävalmentaja, kaksi apuvalmentajaa, linjan oma valmentaja sekä fysiikkavalmentajana. Kaksi kertaa viikossa teemme punttitreenit, joissa kehitetään esimerkiksi maksimivoimaa ja räjähtävää voimaa. Meillä on myös lihashuoltoa, ja pyrin itse tekemään esimerkiksi ylimääräistä keskivartalotreeniä kotona.

Kaksi kertaa vuodessa suoritetaan testit, joissa tehdään lihaskuntotestejä kuten penkkipunnerrus sekä lajikohtaisia testejä kuten iskulyöntitesti. Testeihin kuuluu myös piip-testi eli sukkulatesti, jolla mitataan maksimaallista kestävyyttä. Testien avulla päästään seuraamaan kehittymistä.

– Meillä on harkkapäiväkirja, johon kirjoitamme joka päivä ylös ruuat määrineen ja nukkumisen. Päiväkirjaan kirjoitetaan myös esimerkiksi punttitoistot. Jakson päätteeksi päiväkirja käydään läpi valmentajan kanssa.

 

Lentopallo on saavuttanut erityisen aseman Suomessa siinä mielessä, että kansallisia kärkiseuroja löytyy pieniltä paikkakunnilta. Pihtiputaan LiigaPloki pelaa naisten korkeimmalla sarjatasolla Mestaruusliigassa.

– LiigaPlokin näkeminen läheltä motivoi minua harjoittelemaan ajatuksella ”olisinpa itsekin jonain päivänä noin hyvä”. LiigaPlokista löytyy ulkomaalaisvahvistuksia – esimerkiksi Tanskan maajoukkueen kapteeni!

LiigaPlokin valmentaja on käynyt vetämässä myös Titan joukkueelle harjoitukset.

– Me juniorit käymme LiigaPlokin peleissä auttamassa rajatuomareina.

 

Titan suunnitelmissa lentopallo on ykkönen. Mikäli lentopallon ohessa aikaa jää, hän toivoo pääsevänsä opiskelemaan yliopistoon liikuntatieteelliseen.

– Opinnot ehtii kyllä aloittaa myöhemminkin. Tällä hetkellä lentopallo on tärkeintä.

Minkälaisia vinkkejä Laakkonen haluaa antaa heille, ketkä haluavat kehittyä lentopallon tai muun urheilulajin kanssa?

– Lentopallo on siitä hyvä laji, että siinä kehittyy nopeasti. Kannattaa kuitenkin olla kärsivällinen ja asettaa itselleen pieniä välitavoitteita. Tyyliin: ensi kaudella aion olla parempi tässä asiassa, Laakkonen vinkkaa.

– Reeneihin kannattaa mennä myös silloin, kun ei aina kiinnostaisikaan. Sellaisinakaan päivinä ei kannata murjottaa tai näyttää huonoa fiilistä muille. Kun on kaikille mukava, niin kaikkien treenit sujuvat paremmin.

 

Joonas Kärkkäinen