15. syyskuuta vietetään demokratian päivää. Ukrainan sodan myötä yhä useampi tuo esille sen, että Venäjä on uhka demokratialle. Tämän näkemyksen jakaa myös Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän harjoittelijana toiminut Jonna Niskanen.
Pyhäjärvislähtöinen Jonna Niskanen toimi viisi kuukautta korkeakouluharjoittelijana Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmässä. Vuonna 2017 perustettu Venäjä-ryhmä (The Russian Military and Security Research Group) toimii Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksella tarkoituksenaan tutkia nykyajan sotilas- ja turvallisuuskehitystä sekä venäläisen ajattelun teoreettisia ja historiallisia merkityksiä. Ryhmä päivittää toiminnastaan blogiinsa.
– Aloitin viiden kuukauden korkeakouluharjoittelun viime maaliskuussa, ja harjoittelu päättyi nyt elokuussa. Päädyin hakemaan tähän harjoitteluun omien mielenkiinnon kohteiden ja tietysti opintojeni kautta, Niskanen kertoo.
Niskanen on humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineenaan venäjän kieli ja kulttuuri. Hän on opiskellut myös turvallisuuden ja strategisen analyysin opintokokonaisuuden Jyväskylän yliopistossa sekä Venäjän ja itäisen Euroopan asiantuntijaopintoja Aleksanteri-instituutissa.
– Tutkintoon harjoittelu ei ole minulla pakollinen, mutta koen sen erittäin hyödylliseksi tulevaisuutta ajatellen. Harjoittelun aikana työskentelin osana Venäjä-ryhmää. Tutkin esimerkiksi Venäjän toimintaa arktisella alueella, ja siitä kirjoittamani raportti löytyykin ryhmän blogista. Äänitimme myös tästä aiheesta jakson Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon ytimessä -podcastiin, joka löytyy Spotifysta.
Arktisen alueen lisäksi Niskanen tutki Venäjän uutta ulkopolitiikan konseptia, joka julkaistiin viime maaliskuussa.
– Konsepti linjaa Venäjän ulkopolitiikan sisältöä. Kokonaisuudessaan harjoittelu antoi kattavan kuvan niin Maanpuolustuskorkeakoulun kuin Venäjä-ryhmän toiminnasta, kehityin kirjoittajana ja sain varmuutta valitsemalleni urapolulle. Venäjä-tutkimus on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa!
Jonna on asunut aikaisemmin Venäjällä.
– Olen asunut Venäjällä kaksi pidempää jaksoa ja opiskellut venäjän kieltä ja sen kulttuuria jo usean vuoden ajan, joten niistä on tullut iso osa minua niin ammatillisesti mutta myös ihan muutenkin. On hyvä muistaa, että esimerkiksi kielen puhuminen ei ole automaattisesti yhteydessä siihen, että kannattaisi Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Tämänhetkinen maailman poliittinen tilanne on toki muuttanut asioita myös omalta kohdaltani. Esimerkiksi Venäjällä matkustaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.
Perjantaina juhlitaan demokratian päivää. Useissa yhteyksissä todetaan Venäjän olevan uhka demokratialle.
– Kyllähän Venäjän toiminta on jo pitkään osoittanut, että näin on. Tutkiessani Venäjän ulkopolitiikan konseptia esiin nousi Venäjän näkemys omasta itsestään yhtenä maailman voimakeskuksista. Konseptin mukaan Venäjä pyrkii kohti uutta moninapaista maailmaa, jossa sen yhteistyö suuntautuu lännestä kohti globaalia etelää.
Vaikka maailman rauha on järkkynyt, ei Suomella ole tässä hetkessä suoranaista hätää.
– Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat huonot, eikä muutosta ole ainakaan lähitulevaisuudessa nähtävissä. Sodan täytyy ensin loppua. Venäjä ei ole Suomelle tällä hetkellä sotilaallinen uhka. Venäjä käy sotaa tällä hetkellä Ukrainassa. Kuten puolustusministeri Häkkänen vasta sanoi, niin voidaan nukkua ihan rauhassa, Niskanen toteaa.
Mitä tavallisen suomalaisen tulisi ymmärtää Venäjästä ja sen toiminnasta?
– Venäjän toimintaa on vaikea ymmärtää, vaikka olisi pitkään sen parissa toiminutkin. Yksi tapa on lähteä tarkastelemaan asioita historian kautta. Hyvä luento löytyy YouTubesta, jossa käsitellään Venäjän strategista kulttuuria, ja jonka pohjalta on sittemmin kirjoitettu kirjakin ”Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii”. Kirjan kirjoittajat ovat Martti J. Kari ja Antero Holmila.
Nyt harjoittelun tultua päätökseen jatkuvat Jonnan opinnot kohti maisterin papereita.
– Aloitin viime viikolla lukuvuoden Helsingin yliopistolla, ja tarkoituksena on saattaa opinnot nyt loppuun ja valmistua. Tavoitteena on saada maisterinpaperit ensi syksyyn mennessä, katsotaan sitten sen jälkeen, mihin elämä vie!
Tämä artikkeli on avattu vapaasti luettavaksi 8.9.–15.9. osana Uutismedian liiton Pureudu paikallisiin -kampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda esille paikallislehtiä sekä paikallislehtijournalismia.
