Filosofian tohtori Saara Moisio käsitteli Katsojuuden tasapaino : Arvonmuodostuksen dynamiikka nykytanssin katsojakokemuksissa -väitöskirjassaan sitä, miten ja minkälaisia merkityksiä katsojat antavat nykytanssille ja miten he luovat itselleen arvoa taidemuodon avulla.
– Päädyin tutkimaan aihetta, koska olen aina ollut kiinnostunut esiintyjän ja katsojan välisestä suhteesta, mitä siinä tapahtuu ja miten eri tavoin katsojat voivat kokea esityksen. Nykytanssia taas päädyin tutkimaan, koska pääasiallisesti sanattomana ja ruumiillisena taidemuotona se haastaa katsojan totuttuja tapoja tulkita esityksiä ja on siten aina kiehtonut itseäni, taustoittaa Moisio.
Väitöskirjassa on tutkimusaineistoa myös Täydenkuun Tansseilta vuodelta 2018. Moisio haastatteli viittä ihmistä heidän kokemuksistaan Sari Palmgren & co -ryhmän Licking Things -teoksesta.
– Licking Things -esityksen osalta sain huomata, miten katsojien huomio voi kiinnittyä esityksessä samoihin piirteisiin ja ominaisuuksiin, mutta niille voi antaa täysin erilaisia merkityksiä riippuen siitä, miten esityskokemuksen katsoja itse kehystää, minkälaisen suhteen hän pystyy esitykseen muodostamaan ja miten miellyttävänä tämän suhteen kokee.
Haastateltavissa oli niin ensikertalaisia kuin kokeneempia katsojia ja heidän tavoissaan tulkita teosta nousi esiin, miten kokemuksen myötä esityksen kulkuun, siinä oleviin ristiriitaisiinkin elementteihin voi suhtautua avoimemmin ja vapaammin.
– Tanssiesityksen katsomisessakin on kyse taidosta, joka kehittyy toistojen myötä.
Haastateltujen kuvauksissa toistui käsitys nykytanssista jonain, mitä ei voi määritellä kovin tarkasti, mutta jonka parissa on mahdollista kokea yllätyksiä, hämmentyä, haastaa itseään ja omia rajojaan.
– Toisaalta nykytanssia myös kuvailtiin sellaiseksi, mitä voi olla vaikea ymmärtää, jos siihen yrittää soveltaa esimerkiksi teatterissa tai elokuvissa opittuja tapoja ymmärtää esityksen kulkua. Nykytanssi on taidemuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden omien kognitiivisten ja affektiivisten kykyjen muokkaukseen eli omien tunteiden, tietämyksen ja ymmärryksen tapojen muokkaukseen.
Miten nykytanssia voi ymmärtää ja tarvitseeko sitä ymmärtää?
– Tutkimuksessani totean, että nykytanssia tarvitsee ymmärtää, jotta sitä voi arvostaa ja sen voi tuntea itselle merkityksellisenä taidemuotona, mutta ymmärrys tulisi käsittää laajemmin kuin miten useimmiten sen miellämme, pohtii Moisio.
– Se, että kokee ymmärtävänsä tanssiesityksestä jotain ei tarkoita, että tämä ymmärrys olisi sama kuin mitä esiintyjät ovat mahdollisesti esityksellään halunneet sanoa. Kuten moni haastateltavistani toteaa, tärkeämpää on, että on saanut itselleen jotain esityksestä. Toisin sanoen, on löytänyt siitä itselleen jotain mikä koskettaa, liikuttaa, herättää, avaa uusia ikkunoita tai vie jotenkin eteenpäin.
Moisio suosittelee jokaista menemään tanssiyleisöön, jos tuntee vähääkään kiinnostusta nykytanssiin.
– Ensikertalaista tietysti kehotan olemaan avoimena esitykselle ja katsomaan sitä rauhassa kuin mitä tahansa uutta asiaa, tutustumaan siihen ja havainnoimaan sieltä vapaasti itseä kiinnostavia asioita – helpommin sanottu kuin tehty. Katsojilla on aina esitystä kohtaan omat odotuksensa vaikuttumisesta itseä miellyttävillä tavoilla ja siten omat tiedostamattomatkin vaatimuksensa sille. Siksi esitys voi yhtä lailla ärsyttää ja turhauttaa kuin viihdyttää, miellyttää ja tempaista mukaansa. Tärkeintä on siis lopulta olla avoin omille tuntemuksille!
(Artikkelikuva: Sanni Martiskainen)
