Lomautukset tapetilla valtuustossa

Valtuuston kokouksessa isoina asioina olivat listalla ensi vuoden talousarvio ja vuosien 2022 – 2023 taloussuunnitelma. Keskustelua herättivät erityisesti opettajien lomautukset.

Valtuusto piti talousarviokokoustaan koronarajoitusten vuoksi yleisöttä, kokousta pääsi seuraamaan kaupungin Facebook Live-lähetyksen kautta. Valtuusto aloitti kokoustamisen kello 16 ja ensimmäisinä johtavat viranhaltijat esittelivät vastuualueitaan koskevia talousarvio ja -suunnitelmaesityksiä. Lähetystä piinasi erittäin huono äänentoisto. Ainoastaan valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäellä oli edessään hyvällä äänentoistolla varustettu mikrofoni. Puhujapöntöstä annetut esittelyt sen paremmin kuin valtuutettujen paikoiltaan antamat kommentitkaan eivät välittyneet kuulijoille.
Facebook Live-lähetystä seurasi parikymmentä tuskastunutta kuulijaa, joiden toiveisiin parempaan äänentoistoon panostamisesta voi vain yhtyä. Vasta neljän tunnin jälkeen puhujapöntön mikrofonia hoksattiin kääntää ja lopuista puheenvuoroista sai hieman paremmin selvää. Valtuutettujen ääni varsinkaan salin toiselta laidalta ja maskin takaa ei siltikään ansaitse välttävää parempaa arvosanaa.

Talousarviokeskustelussa Keskustan Asko Kauranen totesi, ettei pitkän valtuutetun uransa aikana ole vielä nähnyt kaupunkia taloudellisesti näin haastavan tilanteen edessä, jonka myötä lomautukset ovat mukana jo talousarviokirjassa.
Lomautukset puhuttivatkin valtuutettuja, ja erityisesti opettajien lomautukset. Siitä, miksi tapetilla ovat olleet juuri ne, kuultiin monenlaisia näkemyksiä. Keskustan Eeva-Riitta Pappila näki syynä opettajien ammattijärjestö OAJ:n nostaman metelin asiasta. Keskustan Jarmo Halonen kertoi OAJ:laisten soitelleen valtuutettuja läpi vaikuttamispyrkimyksessä ja kokeneensa jopa painostusta. Hän myös huomautti kaivoksen tilanteesta, jossa kaivoksessa irtisanotaan toistasataa työntekijää, eikä heillä ole työtä mihin palata, ja hän toivoikin opettajilta suhteellisuudentajua tilanteessa.
Kaupungin lomautukset koskevat koko kaupungin henkilöstä, ei vain opettajia. Keskustan Aila Kauranen huomautti useaan otteeseen, kuinka opettajat ovat tuoneet esille että heidän lomautuksestaan kärsivät lapset, jonka Kauranen kyseenalaisti. Hän totesi, että opettajat ovat vaatineet lomautukset pidettäviksi koko kahden viikon jakson kerralla, mikä Kaurasesta on lapsille nimenomaan pahempi tilanne. Nyt opettajien lomautukset ollaan toteuttamassa hajautettuina päivinä ja koskien esimerkiksi heidän suunnittelupäiviään.
Vasemmiston Teija Mykkänen toi esille, että kaikki kaupungin työntekijät ovat yhtä arvokkaita eikä yhtä ammattiryhmää voida nostaa muiden yläpuolelle ja eriarvoistaa lomautuksissa. Hänen vanavedessään muutama muukin valtuutettu nosti esille lomautusten tasapuolisuuden.
Toisaalta taas keskustan Juhani Pyhtilä toivoi opettajien saavan työrauhan, sillä vaarana on että talven mittaan joudutaan taas palaamaan etäopetukseen.
Kokoomuksen Erkki Böhme toi esille, että säästötoimenpiteisiin olisi ollut vaihtoehtona myös lomarahojen leikkaus, mutta siihenkään kaikki ammattiliitot eivät suostuneet.
Keskustan Jussi Tikanmäki huomautti, että opettajien lomautusten aikana jonkun on kuitenkin pidettävä opetustunnit ja oppilaiden ongelmat voivat heijastua laajemmalle ja poikia mittavampia ongelmia. Samalla kannalla oli vasemmiston Jouni Jussinniemi arvioidessaan, että pitkässä juoksussa lomautuksista voi tulla enemmän maksettavaa kuin niistä saadaan nyt säästöjä. Pro Pyhäjärven Markku Liuska kertoi ymmärtävänsä OAJ:n kannan, jonka mukaan opettajien palkkoja leikataan, mutta työt eivät vähene. Lomautuspäivien ripottelu estää heitä saamasta lomautuspäiviltä korvauksia työttömyyskassasta.

Kansanliike Pyhäjärven Raija Leppäharju esitti, että lomautuksien suhteen otettaisiin aikalisä ja laadittaisiin toimenpiteistä EVA-arvio ja otettaisiin työntekijät mukaan prosessiin. Vasemmiston Martti Savolainen kannatti vaikuttavuusselvityksen teettämistä ennen lomautuksia.
Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoi, että koska kaupunki on saanut korona-avustuksia, lomautukset on siitä syystä pakkokin kohdentaa ensi syksyyn, ja että EVA-arvio ollaan tekemässä joka tapauksessa. Hän myös huomautti, että mikä onkaan parempi tapa ottaa henkilöstö mukaan prosessiin kuin yt-neuvottelut.
Kiviniemi totesi uskoneensa etukäteen, että säästöjä ei saataisi aikaan ilman irtisanomisia, mutta niiltä ollaan näillä toimenpiteillä kuitenkin välttymässä. Myös keskustan Juha Liuska huomautti, että koska irtisanomisilta ollaan välttymässä, päästään vielä aika pienillä kolhuilla.
Kiviniemi totesi, ettei valtuusto ole päättämässä suoranaisesti lomautuksista, mutta Leppäharju huomautti että jos päätetään säästettäväksi tietty euromäärä, käytännössä se kuitenkin merkitsee lomautuksia.

Raija Leppäharjun esitys, että lomautusten vaikuttavuutta arvioitaisiin ensin ja lomautuksia merkitseviä säästötoimenpiteitä palattaisiin käsittelemään alkukesällä 2021, poikkesi pohjaesityksestä, joten suoritettiin äänestys. Pohjaesityksen kannalla oli 16 valtuutettua ja Leppäharjun esityksen kannalla 11 valtuutettua, joten pohjaesitys hyväksyttiin.

Toinen useita kannanottoja nostattanut aihe oli Pyhäsalmen Tanssi ry:n avustuksen supistaminen 13 600 euroon. Keskustan Aila Kauranen esitti Pyhäsalmen Tanssille talousarviossa esitetyn 13 600 euron sijaan 29 900 euron avustusta, myös tästä äänestettiin, mutta pohjaesitys voitti äänin 15 – 12.

Kolmas illan äänestyksen aihe koski jäihin laitettua kirjasto-kulttuuritalohanketta. Pohjaesityksestä poiketen esitettiin lisättäväksi talousarvion tekstiin, että ensi vuoden aikana selvitettäisiin ns. elinkaarimallin mukaan toteutettavaa hanketta, jossa yksityinen taho vastaisi kirjasto-kulttuuritalon toteutuksesta. Äänestyksessä pohjaesitys voitti sen äänin 16 – 11.

 

       Lukija talousarvion takana:

  • Arvio kunnallisverokertymästä 14.800.000 €
  • Tuloveroprosentti 21,75 %.
  • Arvio kiinteistöverokertymästä 1.290.00 € ja yhteisöverotuotosta 3.700.000 €.
  • Arvio valtionosuuksista 20.020.000 €.
  • Ulkoiset toimintatuotot 3.522.844 € ja toimintakulut 43.666.934 €.
  • Toimintakate -40.144.090 €.
  • Vuosikate -783.090 €.
  • Alijäämä -2.106.656 €.
  • Säästötavoitteet 2021: 1,2 M€ kaupungin toimintojen osalta ja 1,2 M€ Ppky Selänteen palvelujen osalta.
  • Investointiohjelmaa karsitaan lähivuosina tuntuvasti.
  • Arvio pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä 3,85 M€.
  • Vuoden 2021 lopussa lainakanta olisi yhteensä noin 32 M€, noin 6.402 €/ asukas.

Pääkuva:

Valtuustonkokous pidettiin koronan vuoksi etänä. Lähetystä piinasi pitkään surkea äänentoisto.