Vapaaehtoiset ovat voimavara

Vapaaehtoisten viikkoa vietetään tänä vuonna Pyhäjärvellä toista kertaa. Viime vuodesta poiketen tilaisuudet järjestetään etänä. Keskiviikkona kysellään Mitä kuuluu? Teams-yhteydellä järjestöillassa ja lauantaina päästään juhlatunnelmiin Vapaaehtoisten virtuaalisessa Kiitos-juhlassa. Kiitos-juhla osuu tänä vuonna kansainväliselle vapaaehtoisten päivälle, jota vietetään vuosittain 5. joulukuuta. 

Kiitos-juhlan ohjelmassa kuullaan Kaupunginjohtajan  tervehdys, julkistetaan vuoden vapaaehtoinen ja päästään nauttimaan Mika Heinosen joulukonsertista.

– Viime vuonna Kiitos-juhlaan osallistui noin 70 henkilöä. Tänä vuonna valitettavasti emme pääse juhlistamaan vapaaehtoisuutta konkreettisesti. On tärkeää kuitenkin huomioida vapaaehtoiset ja kiittää heidän tekemästään tärkeästä työstä. Toivottavasti he voivat nauttia juhlasta näinkin ja ehkä ensi vuonna pääsemme juhlistamaan ihan kunnolla, kertoo Virtaa vapaaehtoisuudesta -hankkeen projektipäällikkö Jenni Kumpumäki.   

Vapaaehtoisten ja järjestöjen toiminta on tärkeää elinvoimaisuuden kannalta.

– Vapaaehtoiset ovat iso voimavara. Esimerkiksi todella monet tapahtumat järjestetään vapaaehtoisten voimin, joten ilman heitä tapahtuisi aika vähän, kertoo kaupungin yhteisöasiamiehenä toimiva Eeva Vaskilampi.

Vaikka tänä vuonna monet tapahtumat, kokoontumiset ja retket ovat peruuntuneet, on järjestötoimintaa pyritty pitämään yllä. Olosuhteiden pakosta on löydetty uusia tapoja toimia ja pitää toiminnot pystyssä. Osa tapahtumista on järjestetty koronan takia erilaisin etäyhteyksin.

Kun ei ole voitu järjestää tilaisuuksia, niin järjestöt ovat pitäneet kuitenkin yhteyttä jäsenistöönsä. Koronaepidemian aikaan uusia vapaaehtoisia on ilmoittautunut mukaan. Esimerkiksi Viva-hankkeen ja Pyhäjärven kaupungin koordinoimaan ”koronatalkoisiin” osallistui sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät muuten ole olleet aktiivisesti mukana vapaaehtoistoiminnassa. Mukana oli myös hyvin aktiivisia vapaaehtoisia.

Jenni kertoo, että Koronatalkoissa vapaaehtoiset auttoivat välttämättömissä asioinneissa kuten kauppa-asioinneissa yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmään kuuluvia. Toiminta on jo päättynyt kesällä poikkeusolojen loppuessa.

Pääkuva:

Eeva Vaskilampi ja Jenni Kumpumäki kertoivat Vapaaehtoisten viikon ohjelmasta. Pyhäjärven Vuoden vapaaehtoinen -kiertopalkinto annetaan eteenpäin lauantaina järjestettävässä vapaaehtoisten ”Kiitos-juhlassa”.

Fakta

Valtakunnallista vapaaehtoistenviikkoa vietetään 30.11.-5.12.

Kansainvälistä vapaaehtoisten päivää juhlistetaan 5. joulukuuta. Vapaaehtoisten päivänä muistetaan Vuoden vapaaehtoista kiertopalkinnolla.

Pyhäjärvelläkin monet tapahtumat ja toiminnot ovat vapaaehtoistoiminnan varassa. Esimerkiksi urheilukilpailut, ruoka-apu, iltatorit ja ikäihmisten kerhot toimivat eri yhdistysten ja vapaaehtoisten voimin.

Vapaaehtoistoimintaan voi ilmoittautua mukaan osoitteessa vaparivaihde.fi

Vapaaehtoistyötä voi tehdä kertaluonteisesti tai määrän voi päättää itse.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vapaaehtoisten ja järjestöjen toiminta on tärkeää elinvoimaisuuden kannalta, yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi ja ViVa-hankkeen projektipäällikkö Jenni Kumpumäki sanovat.

Pyhäjärven Sanomat näkövammaisten saatavilla

Pyhäjärven Sanomat on luettu vapaaehtoisten voimin näkövammaisten kuunneltavaksi jo 15 vuotta. Lehti luetaan kirjastossa ilmestymispävänä, eli keskiviikkoisin Daisy-laitteelle. Nauha lähtee sähköisesti Helsinkiin näkövammaisten liiton Iiris-keskukseen, josta se toimitetaan näkövammaisille. Asiakkaiden kuunneltavissa lehti on perjantaina, kun CD tulee postissa.

Eila Luoma-Aho kertoo, että lehden lukeminen nauhalle alkoi vuoden 1994 alkupuolella. Alkuun lehti luettiin sanelukoneelle ja nauha tuotiin kirjastolle. Kirjastolla nauha kopioitiin, jotta näkövammaiset saivat omat nauhansa. Myöhemmin lehti alettiin lukea Daisy-laitteelle.

Rainer Kyyrönen hankki Daisy-laitteet näkövammaisille ja oli näkövammaisten kerhossa aktiivinen toimija.

Alkujaan lukemassa olivat Eila Luoma-aho, Veikko ja Sylvi Ojala, Eila Ruotoistenmäki ja Leena Poutiainen.

– Jäin eläkkeelle vuoden 1993 syksyllä. Sirkka Saaranen soitti, että alatko lukemaan joten lupasin, että voinhan minä kokeilla, Eila muistelee.

Eila on jäänyt lukupiiristä pois, silmän rappeuman takia.

– Viimeisen lehden luin suurennuslasin kanssa, hän kertoo.

Nykyään lukijoita piirissä on tällä hetkellä kuusi, mutta mukaan toivotaan lisää väkeä. Vuorot vaihtelevat viikoittain ja omien menojen mukaan voi vaihdella lukuvuoroja. Lehden lukemiseen menee noin kaksi tuntia. Irja Lehtinen on käynyt lukemassa lehteä nauhalle yli kymmenen vuotta.

– Tämä ei sido niin paljon, koska tämä ei ole jokaviikkoista hyvin järjestettyjen vuorojen takia. Lehden kuulijat ovat olleet kiitollisia siitä, että se on tehty heille saavutettavaksi. He ovat sanoneet, että kun kuuntelee lehteä laitteelta, niin tuntuu kuin lukisin vieressä.

Mukaan lukemaan pääsee ottamalla yhteyttä Irjaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Eila Luoma-aho (takana vas.), Irja Lehtinen, Leena Poutiainen ja Kaisa Rönkkö kertoivat lehden Daisy-laitteelle lukemisesta kirjastossa.

Joulupuukeräyksestä iloa perheille

Kuluvalla viikolla Halpa-hallista löytyy jälleen Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä joulupuukeräys, jolla tuodaan iloa moneen pyhäjärviseen perheeseen. Joulupuu on paikallaan torstaista lauantaihin. 

– Joulupuukeräys on tehty jo reilu kymmenen vuotta ja Halpa-Halli on ollut yhteistyössä joka vuosi, kertoo Outi Lind-Kärkkäinen.

Halukkaat vapaaehtoiset voivat ottaa joulupuukeräyspisteellä sijaitsevasta kuusesta lapun, josta löytyvät lahjan tarvitsijan sukupuoli ja ikä. Lahjan tarvitsijat ovat tulleet MLL:n tietoon esimerkiksi sosiaalitoimelta, perheiltä itseltään tai neuvolasta.

– Vapaaehtoisten ostamat lahjat paketoidaan MLL:n toimesta kaupassa ja toimitamme ne tarvitseville. Keräämme lahjoja alle 18-vuotiaille, jotka syystä tai toisesta ovat lahjan tarpeessa. Jokainen saa ostaa mitä haluaa ja millä summalla haluaa. Jos lahja on pieni, niin MLL voi ostaa lisäksi jotain pakettiin.

Outi kertoo, että joulupuukeräykseen on varattu vuosittain kolme päivää, mutta kortit menevät yleensä jo toisena päivänä. Lisäksi MLL saa rahalahjoituksia, joita käytetään esimerkiksi täydentämään lahjoja.

– Lahja voi olla myös muualta ostettu, kunhan se on uusi. Aikaisemmin on tullut myös lahjakortteja esimerkiksi keilaamaan ja elokuviin.

Vuosien aikana Outi on huomannut, että hyvä halutaan tehdä ja laittaa kiertämään.

– Olen huomannut, että sellaiset jotka ovat olleet joskus lahjan saajia, ovat nyt lahjan ostajia. On ilo nähdä myös, miten monet vanhemmat opettaa lapsilleenkin auttamista. Monella omat lapset ovat valitsemassa toiselle lapselle lahjaa.

Vuosittain lahjojen tarvitsijoiden määrä vaihtelee. Tänä vuonna lahjan tarvitsijoita on hiukan enemmän – lähes sata.

– Perheet ovat olleet kiitollisia, kun he ovat myöhemmin kertoneet lahjojen saajista. Sitä ei voi aina uskoa, miten pienestä se ilo voi tulla. Joku poika on voinut olla iloinen saadessaan suihkusaippuaa ja deodoranttia, että voi käydä liikuntatunnin jälkeen suihkussa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton joulupuukeräys toteutetaan jälleen kuluvalla viikolla. Keräystä järjestämässä ollut Outi Lind-Kärkkäinen kertoi toteutuksesta.