Tänään Pyhäjärvellä: Yhdistyksille loikka digimaailmaan

Tänään torstaina Yläympyrän tuvalla järjestetään infotilaisuus Digiloikalla Kohtaamisiin -hankkeeseen liittyen. Juuri startanneen hankkeen tavoitteena on tarjota yhdistyksille ja järjestöille digiosaamista.

– Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA avasi huhtikuussa koronavirustilanteeseen liittyvän ylimääräisen avustushaun. Pyhäjärven Sydänyhdistys ry haki ylimääräisessä avustushaussa rahoitusta Digiloikalla Kohtaamisiin -hankkeelle Virtaa vapaaehtoisuudesta -hankkeen työntekijöiden ja Pyhäjärven kaupungin yhteisöasiamiehen tuella, alustaa ViVan projektipäällikkö Jenni Kumpumäki.

Keväällä koronapandemia pysäytti yhdistyksien toiminnan käytännössä kokonaan.

– Pyhäjärven kaupungin yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi soitteli meille päin ja lopulta lähdimme pyörittelemään ideaa siitä, kuinka järjestöjä voidaan tukea, jotta ne voisivat jatkaa toimintaa koronasta huolimatta ja kehitellä uusia digitaalisia toimintamuotoja vanhojen rinnalle. Tämän myötä pystyisimme muun muassa edistämään pyhäjärvisten sosiaalista hyvinvointia ja tavoittamaan haastavassa elämäntilanteessa ja syrjäytymisriskissä olevia henkilöitä. Hanke tarjoaa työkaluja ja keinoja varautua tulevaan, jos vanhaan normaaliin ei voida palata.

Hankkeen toiminta on tarkoitettu kaikille pyhäjärvisille järjestöille sekä niiden hallituksen edustajille ja aktiivisille toimijoille, kuten vertaisryhmien vetäjille ja aktiivisille jäsenille. Digiloikalla Kohtaamisiin -hankkeen tarkoituksena on pyhäjärvisten järjestöjen tukeminen digiloikassa koulutuksien, tuotetun materiaalin ja muiden keinojen avulla. Hanke kestää puoli vuotta.

Hanketyöntekijänä toimii sieviläinen, nykyään Kiuruvedellä asuva Nelli Kamunen.

– Hankkeella pyritään saamaan järjestöille digitaitoja, joiden avulla toimintaa voidaan jatkaa myös etäaikoina.

Kamunen hyppäsi hankkeeseen viime viikon tiistaina. Hanke onkin saanut omat nettisivut sekä Facebook-sivun.

– Olen ehtinyt myös hahmotella ohjelmasisältöä, mutta torstainen infotilaisuus on tärkeä siltä kannalta, että pääsen kartoittamaan yhdistyksien tarpeita – mitä halutaan osata? En halua tehdä oletuksia kenenkään lähtötasosta, Kamunen kertoo.

Avustushakua tehtäessä nopealla aikataululla yhdistyksien toiveita ei vielä ehditty kuulemaan.

– Hakemus oli helppo ja nopea laittaa Sydänyhdistyksen alla, kun Sydänyhdistyksellä on jo STEA:n rahoittama hanke ja tunnukset STEA-asiointiin. Hanke on erillinen ViVa-hankkeesta, mutta olemme puhuneet siitä meidän “vauva- ja sisar-hankkeena”, Kumpumäki naurahtaa.

– Hoksasimme varsin myöhään, hakuajan loppupuolella, hakea rahoitusta, joten yhteisiä ideointiriihiä ja järjestöjen toiveita ei voitu ottaa huomioon hakemusta tehdessä. Tarve hankkeelle ja digiosaamisen vahvistamiselle perustuu meidän omiin havaintoihimme ja aikaisempiin keskusteluihin järjestöjen kanssa, mutta toivomme järjestöjen tarttuvan tähän mahdollisuuteen kouluttaa toimijoitaan ja kehittää omaa toimintaa.

Kamunen on saanut osviittaa siitä, minkälaista koulutusta yhdistyksien jäsenet kaipaavat.

– Etäyhteydet ja niiden käyttö ovat yksi tärkeimmistä aiheista. Yksi hyvä koulutus voisi olla se, kuinka pidetään etänä palaveri.

Myös sosiaalisen median mahdollisuuksia tullaan avaamaan halukkaille yhdistyksille. Koulutuksia räätälöidään juuri järjestön tarpeiden mukaisesti.

– Taitotaso täytyy ottaa huomioon. Kokemus nykyteknologiasta on iäkkäämmillä ihmisillä todella vaihtelevaa. Joku 80-vuotias taitaa älypuhelimet ja päivittää Facebookia, mutta jollekin 60-vuotiaalle tämä kaikki voi olla ihan uutta. Loppupeleissä kyse on kuitenkin halusta oppia – kukaan ei ole liian vanha taitamaan digiasioita.

Koulutuksia pidetään joko Yläympyrän tuvalla tai etäyhteyksillä, jos kokemusta niistä löytyy.

Kamunen on koulutukseltaan tradenomi, kansainväliseltä puolelta. Hänen opiskelunsa painottuivat markkinointiin ja työkokemusta löytyykin digimarkkinoinnin parista.

– Minulla on myös yhdistystoimintataustaa. Pystyn auttamaan yhdistyksiä monella eri osa-alueella.

Kamunen tarjoaa apuaan yhdistyksille niin tiedottamisessa, yhteydenpidossa, hallinnollisissa asioissa kuin myös materiaalien suunnittelussa.

– Hanke ei ole siis pelkästään koulutuksien järjestämistä vaan myös yhdistysten toimijoiden henkilökohtaista neuvontaa askarruttavissa tilanteissa. Tämä on hyvin matalan kynnyksen palvelua – rohkaisen yhdistyksiä lähtemään mukaan!

Digiloikalla Kohtaamisiin on Kamuselle mieluinen projekti.

– Pääsen tekemään jotain, millä on oikeasti merkitystä ja tulokset ovat nähtävillä. Olen valmistunut viime kesänä, joten nyt saan testata itseäni ja osaamistani. Uskon, että tulen oppimaan paljon.

Kamusen tavoitteena on jättää jälkeensä pysyvä jälki.

– Kokoan kaiken materiaalin yhteen ja se tulee pysyvästi yhdistyksien käyttöön. Kuuden kuukauden jälkeen, kun hanke loppuu, kaikki tieto on edelleen löydettävissä.

Myös Kumpumäki näkee hankkeen merkitsevän myös tulevaisuudessa.

– Tällä hetkellä koronatilanne on parempi, mutta mitä vain voi vielä tapahtua. Yhdistyksille pitää tarjota työkaluja tulevaisuuteen, että vastaavissa tilanteissa voidaan jatkaa toimintaa. Jos toista korona-aaltoa ei tule, järjestöt todennäköisesti toimivat kuten tähänkin asti.

Hankkeen tarjoama koulutus soveltuu myös muuhun kuin poikkeusaikaan.

– Yhdistysten toimintaa voidaan helpottaa muutenkin digitalisaatiolla. Tärkeää on se, että minimoidaan yhdistysten hallinto- ja muihin paperiasioihin käytetty aika ja maksimoidaan aika oikealle yhdistysten ydintoiminnalle, Kamunen päättää.

Joonas Kärkkäinen