Moni puupelletillä taloaan lämmittävä on hankalan tilanteen edessä tulevana talvena. Pelletit ovat nimittäin useimmista myyntipaikoista lopussa ja jos lämmityspellettiä jostain saa, niin hinnat ovat nousseet huimasti.
Pelletin kysynnän kasvu näkyy myös Kapets Oy:n pellettitehtaalla Pyhäjärvellä.
– Kysyntä on kasvanut niin paljon, ettei pellettiä tällä hetkellä riitä kaikille, puheenjohtaja Kauko Saha vahvistaa.
Puun ja pellettien kysynnän kasvu on sähkön ja fossiilisten polttoaineiden hintojen nousun seurausta. Toimitusjohtaja Petja Saha arvelee, että kysyntä kiihtyi osaksi myös kuluttajien reagoidessa uutisointiin. Puhelin alkoi soida välittömästi sen jälkeen, kun Yle kertoi uhkaavasta pellettipulasta elokuun lopussa.
– Kysyntätilanne on alkanut muutaman viikon aikana näkymään hyvin voimakkaasti, toimitusjohtaja Petja Saha kuvailee.
Suurin osa pelletistä myydään jälleenmyyjien kautta. Tehtaan päätuote on irtopelletti.
– Kysyntää olisi kauemmaskin, mutta tätä ennenkin on kaikki mennyt kaupaksi mitä on tehty, Petja toteaa.
Raaka-ainetta on ollut kuitenkin kohtuullisen hyvin saatavilla.
– Toivotaan, että sahat ja höyläämöt jatkavat entiseen malliin. Tehtaan kapasiteetti riittäisi suurempaankin tuotantomäärään, Kauko kertoo.
Lämmityskauteen varauduttava omatoimisesti
Luonnonvarakeskuksen maaliskuussa julkaiseman Puupelletit-tilaston mukaan puupellettien laskennallinen kulutus kotimaassa kasvoi 29 prosentilla vuonna 2021. Suomeen myös tuotiin viime vuonna puupellettejä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yli 190 000 tonnia. Tuontipelletistä puolet oli peräisin Venäjältä. Venäjän tuonnin pysähtyminen on siis tehnyt merkittävän loven pellettien saantiin.
Yle uutisoi, että pelletistä on pula koko Euroopassa. Pula johtuu muun muassa kysynnän kasvusta, kun pelletillä korvataan sähköä ja fossiilisia polttoaineita. Samaan aikaan Venäjän tuonti on sodan vuoksi pysähdyksissä. Maaseudun tulevaisuuden mukaan pelletin hinta oli Saksassa heinäkuuhun mennessä tuplaantunut vuodessa. Sähkön ja polttoaineiden korkeat hinnat vaikuttavat myös pelletin tuotantokustannuksiin ja rahteihin.
Huoltovarmuuskeskus perusti polttoturpeen varmuusvaraston poikkeusoloihin varautumiseksi. Varmuusvarastot ovat kuitenkin jääneet vajaiksi. Puupelletin kysynnän kasvuun ei ole turpeen tapaan valtion tasolla varauduttu, vaikka monissa lämpölaitoksissa on fossiilisista polttoaineista luovuttaessa siirrytty juuri pellettiin ja muihin biopolttoaineisiin. Valtaosa Suomen pellettituotannosta käytetään lämpölaitoksissa, voimalaitoksissa ja suurkiinteistöissä.
–Tuontipuupolttoaineiden ehtyessä, kotimaisten puupolttoaineiden merkitys korostuu entisestään. Asia on tunnistettu, mutta puupellettien ja puun suhteen ei ole vastaavia toimenpiteitä valtion tasolla tehty (kuin turpeen kanssa), Heini Tirri-Kokkonen huoltovarmuuskeskuksesta vastaa.
Ensisijainen vastuu varautumisesta on toimijoilla itsellään.
Kotitalouksien täytyisi osata varautua haastavaan lämmityskauteen omatoimisesti.
– Ensisijainen vastuu varautumisesta on toimijoilla itsellään. Nykytilanteessa myös energiansäästö on erityisen tärkeää, Tirri-Kokkonen toteaa.
Pellettilämmittäjän on mietittävä vaihtoehtoja, jos polttoainetta ei saa
Puupelletillä kotiaan lämmittäville pellettipula voi aiheuttaa hankaluuksia tulevana talvena. Jos pellettejä ei saa, täytyy alkaa miettimään vaihtoehtoisia lämmitysmenetelmiä.
– Jos kattilassa on sähkövastus, lämmityksen saa toimimaan myös sähköllä. Jos käytössä on pörssisähkö, lämmitystä voi ajoittaa halvemman sähkön aikaan, Antti Nurmimäki LVI-nurmimäki Oy:stä kertoo.
Jos sähkövastusta ei ole tai ei halua lämmittää sähköllä, voi alkaa miettiä vaihtoehtoisen lämmitysjärjestelmän kytkemistä nykyisen rinnalle tai vaihtoa toiseen järjestelmään.
– Jos pellettipoltin on asennettu puukattilan luukkuun, kattila voi olla mahdollista muuttaa takaisin puulle sopivaksi. Jos kattila on ollut aiemmin öljyn ja puun kaksoispolttokattila, voi ottaa vaikka öljyn käyttöön, Nurmimäki opastaa.
Jos kattila on pelkästään pelletille tarkoitettu, edessä voi olla kattilan vaihtaminen tai uuden järjestelmän kytkeminen pellettilämmityksen rinnalle, jolloin pellettiin voi myöhemmin palata, kun sitä on taas paremmin saatavilla.
– Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppu on kohtuullinen investointi ja sen voi kytkeä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään lämmityskattilan rinnalle. Ogelmana ovat vain tällä hetkellä pitkät toimitusajat. Maalämpökin on yksi vaihtoehto. Jos ei itse osaa arvioida mitä voi tehdä, niin LVI-urakoitsijoilta voi kysyä apua tilanteen selvittämiseen, Antti vinkkaa.
