Pyhäsalmen Suurlava täyttää juhannuksena 60 vuotta. Se on edelleenkin tärkeä tulonlähde tänä vuonna 90 vuotta täyttävälle Voimistelu- ja urheiluseura Pyhäjärven Pohdille. Lavan historian aikana tanssilavakulttuuri on muuttunut. Välillä on povattu jo tanssilavaperinteen kuihtumista, mutta nuoriin iskenyt lavatanssi-innostus enteilee lavatanssikulttuurille uutta kukoistuskautta.

 

Pyhäjärven Pohti on järjestänyt iltamia ja tansseja toimintansa alkuajoilta lähtien. Huvitoiminnalla on ollut suuri merkitys urheiluseuran varainhankinnan kannalta. Tanssilavatoiminta alkoi Pyhäjärven rannalla, Lossinrantaa vastapäätä. Lava kävi muutamassa vuodessa pieneksi. Vuonna 1963 urheiluseuran johtokunta päätti uuden tanssilavan rakentamisesta nykyiselle paikalle. Rakennuslupa saatiin ja rakennusmateriaaleja hankittiin rakennuspuutalkoilla. Keräysmiehet jalkautuivat pitäjän eri kylille.

– Keräysmiesten saapuessa kotiinne, toivomme kaikkien pitäjäläisten suhtautuvan k.o. hankkeeseen myönteisesti, sillä tanssilava joka on ainoa tulonlähde seurallamme, on uusimisen tarpeessa. Jatkuvasti paisuva ja ripeästi eteenpäin menevä urheilutoiminta vaatii vuosittain suuria summia rahaa, pystyäkseen pitämään vilkasta urheilutoimintaa yllä sekä kilpailuttamaan seuran urheilutyttöjä ja poikia ympäri Suomea tapahtuvissa kilpailuissa. Siksi toivomuksena on, että jokainen pyhäjärveläinen tukisi pitäjän urheilutoimintaa tämän rakennuspuukeräyksen muodossa, Pyhäjärven Sanomat kirjoitti keväällä 1964.

Urheiluseuran historiikissa ”Sarvelan tuvasta maailmalle”, kerrotaan, että rakennuspiirustukset teetettiin iisalmelaisella Rakennustoimisto Esko Savolaisella. Lavasta haluttiin sen ajan suurin ja kaunein. Esimerkiksi ravintolaosa suunniteltiin tanssilattiaa korkeammalle, jotta sieltä on hyvä näköala tanssilattialle. Pyhäjärven Naisvoimistelijat osallistuivat hankkeeseen ja tulivat osakkaaksi kolmanneksen osuudella.

Pyhäsalmen Suurlava ennätti juuri ja juuri valmistua Juhannuksena 1964 pidettyihin avajaistansseihin. Koivuparkettilattia valmistui Juhannusaattona. Kun avajaisvalssi alkoi kahdeksalta soida, rakennusmiehet kokosivat työkalujaan takahuoneessa. Avajaisviikonloppuna tanssittiin kolmena iltana ja lava oli loppuunmyyty heti ensimmäisenä iltana. Perjantaina eli juhannusaattona musiikista vastasi helsinkiläinen levylaulaja Lasse Huurre televisio-orkestereineen. Lauantain esiintyjäksi ennakkomainoksessa lupailtiin Veikko Ruuhijärveä, joka ilmeisesti vaihtuikin kuopiolaiseen Rytmi-Qvintettiin. Sunnuntaina lavalle nousi Sakari Nikkasen 7-miehinen yhtye, jonka solistina oli Kalevi Kananen. Avajaisiin järjestettiin linja-autokuljetuksia ainakin eri puolilta Pyhäjärveä, sekä Kärsämäeltä, Haapajärveltä  ja Pihtiputaalta.

 

 

Pyhäsalmen Suurlavalle saapuvat kohtaavat ensimmäiseksi Jouko Lehtosaaren ja Birgitta Elorannan, joilla on vakipesti lipunmyynnin talkoolaisina. Jouko on ollut seurahommissa jo 45 vuotta. Lipunmyynnissä näkee kaikki kävijät vilaukselta ja tutut käyvät jututtamassakin.

– Nyt on paljon nuoria tullut, kun Komiat on nuortenkin suosiossa. Montakymmentä nuorta tuli sellaista, joita ei ole edelliskesänä näkynyt ainakaan, Birgitta kertoo.

Avajaistansseihin lippuja myytiin kolmisensataa. Jouko muistelee, että 80-luvulla tansseissa kävi paljon enemmän väkeä, mutta kaikki eivät ostaneet lippua kuitenkaan.

– 80-luvulla täällä porukkaa pyöri paljon ympärillä. Sitten tuli pummien puolituntinen ja ne pääsi kaikki sisälle.

Suurlavalla talkoolaisena 80-luvun loppupuolelta asti kulkenut Anne Niiranen kertoo, että tansseja oli ennen useammat viikossa.

– Ennen oli kolmet tanssit viikossa: tiistaitanssit, perjantaitanssit ja lauantaina oli Pohdin talolla suljetut. Sinne piti ostaa liput ennakkoon, kun siellä oli viinaa. Ympäri vuoden oli tansseja Pohdin talolla.

Nykyisin Pyhäsalmen Suurlavalla tanssitaan vain kesätiistaisin.

Tanssikulttuuri on vuosien saatossa muuttunut. Ennen tanssittiin rohkaisuryyppyjen innoittamana ja poliisiauto oli tanssi-iltoina tuttu vieras. Tanssit olivat myös entisajan Tinder.

– Se oli sellaista kumppanin etsimistä, Birgitta kuvailee.

Nykyisin tanssimisesta on tullut liikunnallinen harrastus ja juomaksi kelpaa kirkas vesi. Tanssilajien ja tyylien kirjo on monipuolistunut ja moni kartuttaa tanssitaitojaan kursseilla.

– Ennen sitä tultiin tänne opettelemaan, Jouko sanoo.

 

Veijo Pietikäinen on kulkenut Pyhäsalmen Suurlavalla sen alkuajoista lähtien.

– Silloin oli kuule porukkata. Melekeen voi sanoa että tuhatkunta lippua joka kerta.

Veijo kaipailee vähän vanhan ajan tanssimusiikkia. Musiikki on nykyisin vähän eri tyylistä ja niin sanotut kädenalitanssit ovat yleistyneet.

– Olen ollut jotain 17 tai 18 vuotias, kun rupesin tansseissa kulkemaan. Silloin oli kuule kova meininki. Sitähän voi sannoo että melkein jokainen pölähti vähän voimajuomalle. Aina sitten kun tauko tuli, tässä oli hirveä kuusikko tuossa, niin siellä oli ite kelläi jemmapullo siellä jossakin, Veijo kuvailee.

– Ennen tuo taka-alue oli ihan oma maailmansa. Aina oli poliisin maija täällä. Tappeluja ja välienselvittelyjäkin oli eri kuntien porukoilla, Mika Hälinen muistelee.

Mika on ollut lavalla talkoolaisena vuodesta 2018. Alussa hän oli parkkipaikalla opastamassa pysäköinnissä ja nyt toista vuotta järjestysmiehenä. Lisääkin talkoolaisia mahtuisi mukaan.

– Mukavaahan se on touhuta porukassa, niin on jatkuvuus urheiluseuralla ja olisi tansseja tulevaisuudessakin. Pohti on aika myötämielinenkin. Se tarpeen mukaan kouluttaa järjestyksenvalvojia. Me sitten vastapainoksi osoitetaan kiitollisuutta käymällä talkoissa. Samalla kortilla voi toimia järjestyksenvalvojana muuallakin, niin se voi tuoda toimeentuloa, Mika vinkkaa.

Mikalla on jäänyt menneiltä vuosilta erityisesti mieleen Kata Kärkkäisen (nykyisin Katariina Souri) vierailu Suurlavalla.

– Se oli sensaatio, kun Kata oli ollut Playboy-lehdessä keskiaukeamalla. Se jäi ainakin mieleen. Tämä oli tupaten täynnä.

Kata vieraili Suurlavalla vuoden 1989 Kihutansseilla, jolloin Suurlavalla tanssittiin tauotta kolmeen asti yöllä.

Pohdin historiikin mukaan kaikkien aikojen yleisöennätys tehtiin vuonna 1974, jolloin ilta kahdeksasta aamu kahdeksaan kestäneisiin koko yön tansseihin myytiin 2464 pääsylippua.

– Pisti kyllä silmään, että täällä oli yllättävän paljon nuoria nytten. Nuorten juttusillakin kävin, että eikun tanssimaan vaan. Minäkin kun olin nuori, niin tanssittiin melkein joka kappale. Minä olin niin kova tanssimaan, että tauotkin tanssin, Veijo kertoo nauraen.

 

 

Mikä nuorempaa väkeä on saanut liikkeelle? Juulia Jylhänsalmi ja Anna Jäppinen tulivat Pielavedeltä Pyhäjärvelle ensisijaisesti elävän musiikin takia.

– Ensimmäinen kerta Pyhäsalmen Suurlavalla. Kiva paikka luonnon rauhassa, Anna sanoo.

– Pääsi muualle perusarjesta ja onhan Komiat hyvä yhtye, Juulia tuumaa.

Komiat-yhtyeen esiintyessä lavan eteen kerääntyikin joukko yleisöä, jonka tanssijat sitten sujuvasti kiersivät.

Kiuruvedeltä saapui autolastillinen väkeä Suurlavan kesän avajaistansseihin.

– Tämä oli eka kerta lavalla, kertoo Kiuruvedeltä kotoisin oleva, mutta nykyisin Jyväskylässä opiskeleva Pauliina Tapaninen.

– Kerran oon käynyt, joskus Juhannuksena lavatansseissa, kesää kiuruvedellä viettävä Henna Peltoniemi muistelee.

Koko porukka kävi tanssimassakin ja se oli heistä hauskaa.

– Kun musiikista kuuntelee, niin kylhän sieltä askeleet kuulee, Pauliina kuvailee.

– Fiiliksen mukaan vaan, muut tuumaavat ja kertovat aikovansa ehdottomasti käydä lavatansseissa uudelleenkin.

– Lavatanssithan on trendaava asia, Henna tietää.

 

 

Lavatanssien trendaamisen nuorison keskuudessa ovat huomanneet myös pyhäjärviset Mette Humaloja ja Noora Nurmesniemi.

– Ei olla kumpikaan käyty aiemmin tansseissa eikä edes koko alueella. Viime kesänä ei kukaan kaveri lähtenyt mukaan. Nyt kun sosiaalisessa mediassa on alkanut trendaamaan ja Komiatkin on päivitelly sinne, niin Meten kanssa juteltiin että pitäisikö mennä joku kerta. Nyt me sitten lähdettiin, Noora sanoo.

– Lavatansseja on yritetty nostaa uudelleen pinnalle, Mette kuvailee

Mette ja Noora kertovat, että TikTokissa on tullut vastaan ohjeitakin tanssimiseen. Vanhojentansseja varten monia tanssilajeja opeteltiinkin lukiossa. Haastatellessa tytöt eivät olleet vielä itse uskaltautuneet tanssimaan, mutta he olivat seuranneet muiden tanssimista.

– Hienon näköistä kun ihmiset osaa. Vaikka kaikki ei teekään samalla tavalla, kaikilla on hyvä meininki, Noora kuvailee.

– Huomaa että osalla on ihan erilaisia tanssiotteet ja kaikki, Mette miettii.

Tanssiminen kiinnostaa ja tanssikursseillekin kaverukset voisivat yhdessä lähteä, jos sellaisia järjestetään lähialueella.

– Tanssi yhdistää musiikin ja hauskan liikkumisen, Noora perustelee.

Illan aikana Mette ja Noora innostuivat tanssimaankin ja niin vain ensikertalaisilta kädenalitanssitkin sujuivat.

 

 

 

Komiat on käynyt Pyhäsalmen Suurlavalla jo useamman kerran.

– Yllättävä paikka. Ajetaan aina jostain ja tupsahdetaan tänne keskellä viikkoa. Täällä on kuitenkin väkeä aina ja hyvä meininki. Ainakin pari viime kertaa on ollut tällainen kuuma kesäinen ilta. Mikäs täällä on ollessa, yhtyeen laulaja Aleksi Yli-Sissala miettii.

Yhtye on ahkera keikkailija ja muusikkokavereiden kanssa vietetään paljon aikaa tien päällä.

– Mitähän se olisi, neljää keikkaa viikossa keskimäärin. Tämä on sellainen toinen perhe, Yli-Sissala tuumaa.

Komiat-yhtye toivoo, että nuoret löytäisivät yhä enemmän tanssimusiikin pariin. Yhtye on aktiivinen TikTokissa ja muilla kanavilla missä nuoretkin ovat. Yleisön kanssa käytyjen keskustelujen myötä vaikuttaa, että nuorten määrä tanssilavoilla on kasvusuunnassa.

– Ollaan me se huomattu ja me ollaan tehty aika paljon töitä sen eteen myöskin. Kiva nähdä, että se tuottaa hedelmää, Yli-Sissala sanoo.

 

 

 

 

 

Lisää kuvia galleriassa: