Torstaina vietetään Eurooppa-päivää, eli Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää. Eurooppa-päivä juhlistaa Schumanin julistusta, jota pidetään Euroopan unionin alkusysäyksenä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti julistuksella 9. toukokuuta 1950 Euroopan hiili- ja teräsunionin perustamista. Eurooppa oli silloin toipumassa toisesta maailmansodasta. Ajateltiin, että hiilen ja teräksen tuotannon yhteinen valvonta estää uuden sodan entisten vihollisten eli Saksan ja Ranskan välillä. Julistus alkaakin sanoilla ” Maailmanrauha voidaan turvata vain luovin ponnisteluin, joilla pystytään vastaamaan rauhaan kohdistuviin uhkiin.” Julistuksessa todetaan myös, että Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus.

Euroopan unionin sivuilla kerrotaan EU:n historiasta. EU:ta ovat olleet rakentamassa monenlaiset ihmisiä vastarintataistelijoista juristeihin ja parlamentaarikkoihin. Heillä on ollut sama unelma: rauhanomainen, yhtenäinen ja vauras Eurooppa. Euroopassa on ehtinyt vallita rauha 70 vuotta. Sitä ennen Eurooppa oli sotatantereena vuosisatoja. EU sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä. Yhteistyö ei siis ole ollut turhaa ja sitä tarvitaan edelleen.

Euroopan parlamentin Strasbourgin toimitalon ulkoseinät on tehty lasista. Lasi symboloi avointa ja läpinäkyvää demokratiaa. Rakennus on nimetty Louise Weissin mukaan, mutta kuka hän oli? EU:n verkkosivuilla ja Europeana-sivustolla kerrotaan, että hän oli ranskalainen journalisti ja poliitikko. Hän teki koko elämänsä ajan työtä rauhan hyväksi. 1930-luvulla Weiss tajusi nopeasti, miten vaarallisia natsit ovat. Toisen maailmansodan aikana Weiss auttoi pelastamaan juutalaisia lapsia natseilta ja liittyi Ranskan vastarintaliikkeeseen. Sodan jälkeen Weiss matkusti laajalti eri puolilla maailmaa ja kirjoitti merkittäviin ranskalaisiin aikakaus- ja sanomalehtiin lukuisia artikkeleita siitä, että länsimaiden ja erityisesti Euroopan olisi edistettävä demokraattisia arvoja kaikkialla maailmassa. Louise Weiss on sanonut, että Eurooppa nousee uuteen kukoistukseen vasta, kun sen johtotähtenä loistavat omatunto, elämän kunnioitus ja oikeus. Jospa rakennuksen nimi saa muutkin etsimään käsiinsä tämän tärkeän ajatuksen.

Vierailin huhtikuun lopussa Strasbourgissa. Pääsin muiden suomalaisten toimittajien kanssa tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan. Käynnissä oli viimeinen täysistuntoviikko ennen kesäkuussa pidettäviä vaaleja. Käsiteltäviä asioita oli paljon, esimerkiksi yritysvastuulaki, jonka valmistelussa suomalaismeppi Heidi Hautalalla on ollut tärkeä rooli. Pääsimme katsomaan myös lainsäädäntöprosessista kertovan Everyone’s Business -elokuvan. Siinä kuvattiin hyvin, kuinka suuri ja vuosia kestänyt poliittinen taistelu yli puoluerajojen tarvittiin, jotta suuryhtiöt saadaan kantamaan paremmin vastuuta ihmisoikeuksista ja ympäristöstä. Tutustuimme Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien suomalaismeppeihin ja pääsimme tapaamaan myös komissaari Jutta Urpilaista.

Kun perehdyin Euroopan unionin historiaan ja meppien työhön parlamentissa, vaikutuin siitä, kuinka tärkeiden arvojen ja asioiden äärellä olemme. EU ei ole vain direktiivejä, sääntelyä ja byrokratiaa suoltava laitos. Euroopan yhtenäisyyden merkitys on vain kasvanut, kun maailmalla soditaan ja meitä kohtaavat maailmanlaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutos, kriisit ja pandemiat. Tarvitsemme Suomea suurempia hartioita, jotta talous edellä toimivilla maailman markkinoilla eivät unohdu esimerkiksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, työturvallisuus, ympäristön arvo sekä taistelu ihmiskauppaa, korruptiota ja riistoa vastaan. EU:ssa ratkotaan maailmanlaajuisia haasteita, joihin yksikään EU-maa ei voi yksin vaikuttaa.

Pienen maan etua ajamaan tarvitaan sitkeitä ja aikaansaavia tyyppejä. Suomalaisetkin mepit voivat Euroopan parlamentissä vaikuttaa, mutta se vaatii ainakin intohimoa ajettavia asioita kohtaan, sinnikkyyttä, suurten kokonaisuuksien hahmottamiskykyä, tiedonhankintataitoja, hyviä verkostoitumistaitoja ja kykyä yhteistyöhön yli puoluerajojen. Poliitiikka on oikeasti joukkuelaji, jossa yksin voi kyllä saada näkyvyyttä ja suosiota, mutta yksin ei saa mitään aikaiseksi.

EU-vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. Sillä on oikeasti väliä ketkä meitä EU:ssa edustavat. Käykäähän siis äänestämässä 6.–9. kesäkuuta.