Pyhäjärven Sanomat lähti viime viikolla kyselemään paikallisilta hoitoalan toimijoilta koronan ja helmikuun alusta voimaan astuneen rokotevelvoitteen paikallisista vaikutuksista työhön ja toimintaan. Jutun tarkoituksena oli kysyä paikallisten toimijoiden johtajilta faktat, kuinka he ovat kokeneet ja millaisia haasteita pandemia on aiheuttanut muun muassa henkilöstön saatavuuteen.
Jutun ensimmäinen osio toteutettiin hyvässä hengessä. Vastaukset saatiin nopeasti eri tahojen johtohenkilöiltä. Pelkästään johtajilta kysyminen antaa kuitenkin yksipuolisen kuvan, joten kysely päätettiin toteuttaa anonyymisti myös näiden tahojen henkilöstölle. Asiasta on kysyttävä sieltä, missä koko pandemia on näkynyt päivittäisessä työssä, rivityöntekijöiltä.
Kyselylinkki lähetettiin välitettäväksi eri tahojen johdon kautta sekä suoraan henkilöstöille. Tästä alkoikin erikoinen köydenveto.
Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä otettiin kyselyn välittämispyyntö ehdotuksena. He kertoivat, etteivät lähde tällaiseen kyselyyn mukaan henkilökunnan sähköpostien kautta. Syyksi kerrottiin, että henkilöstön sähköposti on tarkoitettu vain työssä tarvittavaan sähköpostiliikenteeseen. Selänne ohjasi teettämään kyselyn lehden kautta.
Pyhäjärven Sanomat on kuitenkin paikallinen tilauslehti, joten lehden kautta teetetty kysely olisi rajannut mahdollisia vastaajia. Selänteelle vastattiin, että kyselyyn ei ole kenenkään pakko vastata, mutta jokainen tekee itse päätöksen. Journalistin ohjeiden mukaan emme voi antaa ulkopuolisen tahon estää työtä tai rajoittaa sananvapautta ja tiedonvälitystä. Niinpä kyselylinkki lähetettiin suoraan Selänteen henkilökunnalle koko henkilöstölle menevään sähköpostiosoitteeseen. Linkki kyselyyn julkaistiin perjantai-iltana myös lehden Facebook-sivun kautta.
Kyselylinkin lähettämisen jälkeen saimme tiedon, että Selänteen johdosta oli lähestytty henkilökuntaa sähköpostitse sanoin: ”Hei, alla olevaan kyselyyn työnantaja ei ole antanut lehdelle lupaa lähettää kyselyä suoraan työntekijöiden sähköpostiin.”
Selänteen reaktio kummastuttaa. Tapahtumaketju kokonaisuudessaan pistää miettimään, mitä pelättävää Selänteellä on? Eivätkö työntekijöiden kokemukset koronasta, rokotevelvoitteesta ja työssä jaksamisesta pitäisi olla meidän kaikkien huolenaihe? Eikö hoitoalan työntekijöiden tukeminen ja työolojen parantaminen ole meidän yhteinen tahtotila pelkästään jo alan vetovoimaisuudenkin takia?
Kyselyn tarkoitus oli lähestyä työntekijöitä ja kysyä heidän omia kokemuksiaan koronapandemian sekä rokotevelvoitteen vaikutuksista sananvapauden rajoissa. Sananvapaus on perusoikeus, jota työsuhteessa olevaa rajoittaa lojaliteettivelvoite sekä salassapitovelvollisuus. Kysymys on rajoituksesta, ei sananvapauden poistamisesta. Lojaliteettivelvollisuus rajoittaa työntekijän oikeutta esittää kritiikkiä työnantajaansa kohtaan niin, että se vahingoittaa työnantajaa tai yritystä. Salassapitovelvollisuus taas estää liikesalaisuuksien paljastamisen ulkopuolisille. Kysely ei ohjannut rikkomaan kumpaakaan velvollisuutta. Pienestä otannasta huolimatta vastauksista kaikuu kuitenkin hoitohenkilöstön hätähuuto työpaikasta riippumatta. Kysymys kuuluukin, miten tähän voidaan vastata?
Epäkohtien paljastaminen on journalismin tärkeä tehtävä – joka päivä media julkaisee yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, jonka julkaisemisen joku taho olisi halunnut estää. Toimittajan tehtävä on kysyä ja kyseenalaistaa. Epäkohtien paljastamisessa tärkeää on myös tietolähteen suojaaminen lähdesuojalla. Se turvaa oikeuden paljastaa epäkohtia ilman pelkoa hankaluuksin joutumisesta.
Viime kädessä olemme vastuussa vain lukijoillemme. Heillä on oikeus saada tietoa.
Vs. Päätoimittaja
Jenni Kankaanpää
