Hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet

Näissä vaaleissa on kyse kaikkien Suomessa asuvien tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja terveydestä. Tammikuun sote- eli aluevaaleissa valitsemme ensimmäistä kertaa päättäjät 21 hyvinvointialueelle. He tulevat vastaamaan alueensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien, kun soteuudistus astuu voimaan.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on tällä hetkellä noin 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä. Lisäksi pelastustoimi järjestetään 22 pelastuslaitoksella. Erikokoisilla toimijoilla palvelujen järjestäminen vaihtelee. Tällöin ei asukkaiden yhdenvertainen palvelujen saanti ei aina välttämättä toteudu. Väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia.

 

Esimerkiksi Thl tilaston mukaan Pyhäjärvellä keski-ikä oli vuoden 2020 lopussa 50,3 vuotta. Huoltosuhde Pyhäjärvellä 98,9. (Haapajärvellä sama luku vuoden 2020 lopussa 44,2 huoltosuhde 77,5). Tämä kertonee jo palveluntarpeen. Siksi on syytä säilyttää perusterveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan lähipalveluna ja helposti saavutettavissa. Tavoitteeni on yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut kaikille Suomessa asuville ja kaikkialla Väestöryhmien hyvinvointierojen kaventaminen ja lisäksi purkaa koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan. Vaatimukseni on, että lähipalvelut turvataan uudistuksessa.

 

Näissä vaaleissa on kyse kaikkien Suomessa asuvien tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja terveydestä. Tulevissa sote- eli aluevaaleissa valitsemme ensimmäistä kertaa päättäjät 21 hyvinvointialueelle. He tulevat vastaamaan alueensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alusta lähtien, kun soteuudistus astuu voimaan.

 

Kun lisäksi sairastavuusindeksi huomioidaan, niin palveluiden tarve on sen mukainen. Tämän vuoksi palvelujen saatavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Peruspalvelut on saatava läheltä omalta paikkakunnalta. Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat itsehallinnolliset alueet eli hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu uudistuksen alkuvaiheessa pääasiallisesti valtion rahoituksesta. Rahoituksen määrittämisessä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä ja ikärakenne.

 

Tarvitaan kuitenkin niin sanotusti vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti. Näin ollen vastuu siirtyy palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta hyvinvointialueille. Jatkossa hyvinvointialueilla on vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

 

Sote-uudistuksessa on kyse julkisten palvelujen kehittämisessä. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla. Näitä ovat muun muassa: sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus, avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja) sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikäihmisten asumispalvelut, kotihoito/kotisairaanhoito ja kotisairaala.

 

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.

 

Tärkeimpänä tavoitteena, että vuonna 2023 toimintansa aloittavat hyvinvointialueet asettavat ihmisen palveluiden ja uudistuksen keskiöön ja ihmisten välinen tasa-arvo lisääntyy. Lisäksi sote-alan työvoimapula on mielestäni akuutti kriisi, joka on pakko ratkaista. Hoitoon pääsyä pitäisi nopeuttaa ja jonoja lyhentää. Lähipalveluja täytyisi vahvistaa. Hyvinvointialueilla tulevina työnantajina ja niiden päättäjillä on tässä aivan keskeinen rooli. Näistä edellä mainituista palveluista on meidän kaikkien pidettävä kiinni.

 

Kannattaa ehdottomasti äänestää tulevissa maakunta “sote” vaaleissa.

 

Pyhäjärvellä 13.12.2021
Jorma Leskinen
Sairaanhoitaja
Aluevaaliehdokas