Pyhäjärven Sanomat on tänään keskiviikkona 15. joulukuuta kulkenut pyhäjärvisten matkassa mukana jo 66 vuoden ajan. Mutta mitä tapahtui sinä vuonna, kun Pyhäkäs saavutti tuon monen odottaman täysi-ikäisyyden? Synttäreiden kunniaksi päästään katsomaan maistiaisia 1973 vuoden Pyhäjärvestä – millainen oli Pyhäjärvi, mistä ja miten silloin uutisoitiin?

 

N:o 14 – 5. huhtikuuta 1973

 

N:o 17 – 26. huhtikuuta 1973

60 vuotta apteekkipalveluja – Lundahlin apteekki olemassa vain vanhempien muisteloissa

Toukokuun toisena päivänä on kulunut 60 vuotta siitä, kun Pyhäjärvelle saatiin ensimmäinen apteekki. Apteekkari Adolf Fredrik Lötman sai silloin apteekkioikeudet ja perusti apteekkinsa Pyhäjärven kirkonkylään Jatkolan kantatilan maille lähelle kirkkoa, siihen, missä nyt sijaitsee TVH:n tukikohta. Apteekki avattiin kuitenkin 1.1.1914.

Tällä paikalla Löthman harjoitti apteekin pitoa aina vuoteen 1925, jolloin apteekkariksi tuli Paavo Hämäläinen. Hänen aikanaan apteekki sijaitsi koko ajan Löthmanin perustamalla paikalla.

Seuraava apteekkari oli vuodesta 1946 lähtien Arvi Johannes Sarviala, joka rakennutti apteekille toimitalon Pyhäsalmelle. Talo on nykyisin kunnan omistama ja entisissä apteekin tiloissa toimii nyt mielenterveystoimisto.

Sarviala seurasi aikaansa: Pyhäsalmi oli kasvanut kunnan keskuspaikaksi, eikä apteekin paikka ollut enää syrjäiseksi jääneessä kirkonkylässä. Sarvialan aikana avattiin myös Ruotasen lääkevarasto kaivostoiminnan vaatimana vuonna 1962. Lupa oli saatu syksyllä 1961.

Sarvialan lopetettua apteekinpidon vuonna 1965 jo korkean ikänsä vuoksi, apteekki siirtyi nykyisen apteekkarin, Holger Böhmen, hallintaan ja hänen toimestaan Säästöpankin vastavalmistuneeseen toimitaloon Pyhäsalmen keskustaan.

 

N:o 17 – 26. huhtikuuta 1973 

 

N:o 19 – 10. toukokuuta 1973

 

 

N:o 23 – 7. kesäkuuta 1973

Viimeiset valkolakit neljännesvuosisadan toimineesta yhteiskoulusta

Tietty haikeuden tunne sävytti Pyhäjärven Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ylläpitämän koulun viimeistä lakkiaisjuhlaa viime torstaina. Koulun perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 25 vuotta ja tähän lakkiaistilaisuuteen päättyy oppikoulutoiminta tämän muotoisena Pyhäjärvellä.

Ensi syksynä kunta siirtyy peruskouluun, aluksi 5 alimman luokan osalta, ja samalla siirtyy tehdyn kauppakirjan perusteella koko koulu lukioineen kunnan omistukseen osana kunnan koululaitosta.

Kunnallisena lukiona toimien varsinaiseen koulutyöhön ei toistaiseksi tule sanottavampia muutoksia, koska koulu-uudistus varsin vähäiseltä osalta ulottuu lukiotason opetukseen. Keskikoulu entisessä muodossaan sitävastoin lakkaa ja tilalle tulee peruskoulun yläaste, jolta vastaisuudessa lukioon siirtyminen tapahtuu.

Lakkiaisjuhlan ohjelma poikkesi aikaisemmista lähinnä siksi, että kysymys oli vanhan koulun päättäjäistilaisuudesta. Alkuvirren jälkeen tarkasteli johtokunnan puheenjohtaja Teuvo Oksanen kulunutta taivalta koulun kehityksessä palauttaen mieleen ne monet vaikeudet, joita neljännesvuosisata ehti tuoda tullessaan koulun ylläpitäjälle.

Rehtori Rauni Soilama selosti puheenvuorossaan päättyneen lukuvuoden kulkua, jakoi lakit ja todistukset uusille ylioppilaille ja julisti heidät ylioppilaiksi. Seurasi yhdessä laulettu Gaudeamus igitur ja ylioppilaat kukitettiin.

– Koulun päättymistunnelmat olivat meillä sikäli onnelliset, että kirjoittajistamme vain kolme jäi vaille lakkiaan nyt keväällä, kertoi rehtori Soilama.

– Kompastuskivinä olivat matikka ja ruotsinkieli, kuten usein ennenkin. Syksyllä kirjoittavista on yksi jo astunut asepalvelukseen, joka varmasti tuottaa vaikeuksia valmistautua syksyn kirjoituksiin. Naapurikouluilla on reputtamissuhde ollut meitä suurempi.

 

N:o 26 – 28. kesäkuuta 1973

 

N:o 30 – 26. heinäkuuta 1973

Vaskikellon ääni kauaksi kuuluu – Vaskikelloa saa soittaa

Täysin uusittu kahvilaravintola Vaskikello on aloittanut toimintansa. Tiellä kulkijoita Vaskilammen risteyksessä on paljon, ja kun tarkoituksena on heistä saada poikkeamaan mahdollisimman monta, on paikan poikettava edukseen muista tienvarsipaikoista. Sisustus on tehty pirteäksi, jotta matkustavaiset viihtyisivät ja virkistyisivät.

Pyhäsalmelaiselle kuntoliikuntoa harrastavalle on matkaa Vaskikelloon pyörällä varttitunnin verran. Holvikaari nimiset valaisimet on suunnitellut Pekka Virtanen Tampereelta ja täällä ne on tehnyt Eero Tuoriniemi. Keittiö on ns. avokeittiö, jossa ruoka valmistetaan asiakkaan nähden.

Kesoil on toimittanut asemalle uudenaikaiset itsepalvelumittarit. Itsepalvelu on yleistymässä, sillä se on asiakkaalle nopeampaa ja edullisempaa.

Tarvikkeiden pitkät toimitusajat viivästyttävät alkuun pääsyä. Vieläkin tuolit ovat tilapäisiä lainatuoleja. Parast’ aikaa Revon Sähkö tekee parhaansa uuden sähkölinjan aikaan saamiseksi, jotta sähkölaitteet saataisiin toimimaan kunnolla. Asiakkaita, joista suurin osa matkailijoita, on ollut tähän saakka ennakoitua enemmän, jopa yli 2000 henkilöä päivässä. He tarjoavat työn tällä kertaa noin 7 henkilölle.

Ulkoalue tulee kuntoon myöhemmin ja ”virallisetkin” avajaiset ovat elokuussa.

Mutta nyt kaikki saavat kokeilla symboliksi hankittua vaskista singnaalikelloa.

Näin tuumaili uuden ja viihtyisän kahvilaravintolan johtaja Paavo Rönkkö.

Kuten sananparsi sanoo, vaskikellon ääni kauaksi kuuluu, niin varmaan tulee kuulumaan tämäkin viihtyisän levähdyspaikan ääni matkailijoiden keskuudessa. Kahvilaravintolan suunnittelussa on otettu huomioon matkustajan viihtyvyys ja siitä voidaankin odottaa tulevan kauaksi kuuluvan paikan, johon moni matkallaan poikkeaa. Siitä on tullut todella pirteä. Kannattaa käydä tutustumassa, ja soittamassa kelloa.

 

N:o 30 – 26. heinäkuuta 1973 

 

N:o 32 – 9. elokuuta 1973

 

N:o 33 – 16. elokuuta 1973

 

N:o 47 – 22. marraskuuta 1973 

Pyhäjärvi siirtyy kirjastoautoaikaan – Pääkirjastollekin tulossa lisätilaa

Maanantaina hieman jälkeen klo 13.00 sompaili äsken valittu kirjastoauton kuljettaja – autokirjastonhoitaja Markku Suvinen upouuden kirjastoauton kunnanviraston edustalle. Odottelijat, kunnanvaltuuston, hallituksen, kirjastolautakunnan jäsenet ja virkailijat olivat tuota pikaa sisällä valoisassa autossa tutkimassa mitä saatu oli 116.000 mk:n vastineeksi. Katselmus ei tuottanut pettymystä. Uusi kirjastopalvelupiste täyttää varsin korkeat vaatimukset, niin kirjavalikoiman määrän kuin tilan viihtyisyydenkin suhteen ja kokonaisuus on lisäksi tyylikäs.

 

N:o 48 – 29. marraskuuta 1973

Ennätysmäinen rakennusvuosi edessä – lupia 150 rakennukseen, asuntoja 105

Pyhäjärven kunnan rakennuslautakunta on myöntänyt kuluneella vuodella lokakuun loppuun mennessä 142 rakennukselle rakennusluvan ja käsittelemättömiä hakemuksia on 5 rakennukselle. Vuonna 1973 muodostuu rakennuslupien määräksi n. 150 rakennukselle ja kokonaistilavuudeksi 56.000 m3, mikä on n. 15% enemmän kuin vuonna 1972. Uusien asuntojen määrä on peräti 105 asuinhuoneistoa, mikä enteilee ennätystä uusien asuinhuoneistojen valmistumisessa vuonna 1974.

Tällä hetkellä on rakenteilla Pyhäsalmen keskustassa suurimpina rakennustyökohteina Pyhäjärven – Kärsämäen kuntaliiton terveyskeskus, As Oy Justeerin asuinliike kerrostalo, johon valmistuvat tilat myös Alko:lle sekä As Oy Pyhäjärventie. II Vanhustentalon rakennustyöhön odotetaan päästävän talven aikana.

Uusia asuntolainahakemuksia oli 28 kappaletta, joista suurin osa sijaitsee Pyhäjärven kunnan varaamalla ns. Ikosen omakotialueella, jonka rakennuskaavan muutos on hiljattain saanut lääninhallituksen hyväksymisen.

Tällä alueella on kunnallistekniset työt aloitettu. Ne suoritetaan kunnan työnä ja valmistuvat talven aikana.

 

N:o 50 – 13. joulukuuta 1973

Valtuuston lehterilta

Alkaa olla vähän väärä otsikko näillä tarinoilla, kun viime aikoina ei ole ehtinyt pistämään nenäänsä koko virastoon, saati sitten lehterille. Vika on siinä, että kun valtuusto tällää istuntonsa maanantai- ja tiistai-illoiksi, jolloin toimittajaparka saa kyllä aikansa kulumaan ilman valtuustoakin, niin tuota viihdeohjelmaa jää väkisinkin paitsi. Onneksi kuitenkin pöytäkirja on julkinen ja jotakin siitäkin selviää lukijalle jaettavaksi.

Aluksi valtuusto laski Kauko Ruotsalaisen vapaalle jalalle tehtävistään yleisten töiden lautakunnan jäsenenä. Ruotsalaisen syy eroanomukseen oli pätevä: poismuutto paikkakunnalta.

Oikeusapulautakunnan kokoonpanoon tuli ilmeisesti joitakin kulissien takaisia kuvioita, koskapa puheenjohtaja Ahon esityksestä päädyttiin ryhmäkokous tauolle ja tauolta palattua palauttamaan koko esitys kunnanhallitukseen. Näin outsiderin ominaisuudessa tuntuisi siltä, että oikeusapulautakunnasta tulee aikanaan varsin merkittävä kunnallinen lautakunta. Kiharoita varmasti ilmenee siinäkin, että lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai yhden jäsenen tulee olla oikeustieteen kanditaatin tai sitä vastaavan tutkinnon suorittanut ”mikäli sellainen on toimeen saatavissa”, kuten kunnanhallituksen esityslistan asianomainen kohta kuuluu. Tiedossa ei ole kovin monta kuntalaista, joilla tarvittava tutkinto olisi. Voi mennä pipariksi koko touhu.

Saloinen § Väätin kanssa tehty vuokrasopimus laajennukseksi rakennetun teollisuushallin osalta sai hyväksymisen. Vuokra-aika 10 vuotta ja vuosivuokra 2.250mk.

Oli sitten muutamia toivottomiksi katsottavia saatavia, jotka päätettiin kh:n esityksestä poistaa kunnan tileiltä.

 

N:o 51 – 20. joulukuuta 1973

Pirjo Kumpulaiselle parhaan pohtilaisen palkinto

Pirjo Kumpulaisen keihäänheitossa saavuttama Suomen mestaruus, ensimmäisen pohtilaisurheilijan SM yleisurheilussa, painoi vaa’assa eniten Pohdin palkitessa pikkujoulujuhlansa yhteydessä parhaita urheilijoitaan. Seuran johtokunta katsoi Pirjon suorituksen, mukaanluettuina maaotteluvoitot ja muut hyvät sijoitukset, näyttönä riittäviksi, jotta Pirjolle voitiin kiistatta ojentaa seuran parhaan urheilijan palkinto vuodelta -73.

Eri lajeissa palkituista oli näkyvin Helena Takalo hiihdossa, Falunissa viestihopeaa, pronssia kympillä ja vitosella neljäs sija, kaikissa kotimaisissa hiihdoissa Helena sijoittui aivan kärkiryhmään.

Muissakin lajeissa saatiin mukavan näköisiä tuloksia. Seuraavassa eri lajien palkitut:

HIIHTO
Helena Takalo, Seija Lappalainen, Päivi Remes, Heikki Koirikivi, Pekka Koirikivi, Kai Lappalainen, Väinö Tervakoski, Jouko Laitila, Risto Parkkinen, Veikko Nyrhinen, Markku Leppisaari, Helena Huhmarniemi, Liisa Kiiskilä.

PAINI
Eero Suvilehto, Sauli Heinonen, Unto Pasanen, Harri Kinnunen, Hannu Kinnunen, Jukka Suvilehto, Kari Suvilehto.

YLEISURHEILU
Pirjo Kumpulainen, Vesa Heinonen, Kari Paajanen, Jarmo Latvala, Arja Huurinainen, Jaakko Knuutti, Jukka Lehtosaari.

PESÄPALLO
Jorma Tikka, Ahti Lamminaho, Timo Tikka.

SUUNNISTUS
Lauri Rönkkö, Pauli Savolainen, Liisa Rönkkö, Tauno Rotonen.

UINTI 
Päivi Pesonen, Kari Huttunen. Jari Huttunen, Ahti Tervonen, Markku Nurminen, Kari Laitinen, Pekka Tähkiö.

JÄÄKIEKKO 
Matti Huttunen.

JALKAPALLO 
Tapio Karjalainen.

LENTOPALLO 
Leo Röytiö.

VALMENTAJAT 
Juhani Torppa, Toivo Saano, Kauko Korpimäki, Esko Rönkkö.

 

N:o 51 – 20. joulukuuta 1973

SPR:lle uusi nykyaikainen sairasauto

SPR:n Pyhäjärven osasto sai uuden sairasauton, joka otettiin käyttöön 29.11.-73. Uusi auto on varustukseltaan ja laitteiltaan täysin ajanmukainen. Autoon voidaan sijoittaa kaksi potilasta, joille hoitoa voidaan antaa seuraavilla laitteilla: hapenantolaite, hapella toimiva imulaite, treviraattori sekä automaattinen tekohengityslaite, joka saadaan lähiaikoina.

Muista varusteista mainittakoon autoradiopuhelin, jonka numero on 81811. Auton kuljettajina toimii kaksi päätoimista, asianmukaisen koulutuksen saanutta henkilöä.

Tässä yhteydessä voitaneen oikaista se väärä käsitys, että sairasautokuljetus tulee kyydittävälle kalliiksi. Näin ei asia suinkaan ole, vaan kuljetettavalle kuljetus maksaa vain ns. omavastuuosuuden 2.50 mk tai 5.00 mk ja sairasvakuutus maksaa lopun, edellyttäen että lääkäri on katsonut sairasautokuljetuksen tarpeelliseksi. Osasto toivookin pitäjäläisten käyttävän tarvittaessa sairasauton palveluksia hyväkseen, sillä siten saataisiin toiminta ylläpidettyä ilman kuntainliiton taloudellista tukea. Parhaiten sairasauton päivystyspuhelinnumeron saa selville kysymällä sitä puhelinkeskuksesta.

”Uskomme voivamme, uuden sairasauton myötä, palvella kuntalaisia entistä tehokkaammin”, vakuuttaa SPR:n Pyhäjärven osaston puheenjohtaja palopäällikkö Pekka Lamminaho.

 

Katso myös Tanssiopisto Uusikuun Pyhäjärven Sanomat -tanssi:

 

Tallenteen kuvaajat: Ari-Pekka Hihnala/Pauha Oy  ja  Antti Roslander /AR-Tuotanto.