Hautala johtaa kaivoshanketta

Nimi: Hannu Hautala
Ikä: 56
Ammatti: Toimitusjohtaja
Perhe: Vaimo
Harrastukset: Hiihto, suunnitus, palokuntatyö Kirkkonummen Långvikissä.
Ensimmäiseksi, kun aamulla herään, laitan kahvinkeittimen päälle.
Pyhäjärvellä parasta on järvi.

 

Pyhäsalmen kaivos loppuu, mutta melko lähellä Keski-Pohjanmaan Kaustisella valmistellaan litiumkaivosta. Hanketta johtaa Pyhäjärveltä kotoisin oleva Hannu Hautala.

 

Hannu Hautala lähti kotipitäjästään Pyhäjärveltä maailmalle 1980-luvun puolivälin tienoilla, minkä jälkeen mies opiskeli metallurgian diplomi-insinööriksi ja on ollut työssä myös ulkomailla. Kotimaassa hän on muun muassa johtanut Outokummun Tornion tehdasta ja ollut myös Nordkalkin toimitusjohtajana. Perheen koti on Kirkkonummella.

– En ole kokonaan lähtenyt Pyhäjärveltä. Meillä on kakkosasunto Pyhäjärven rannalla. Siellä teemme etätyötä. Vastikää kävin Teams-neuvotteluja Lontooseen, Ghanaan ja Saksaan.

Hannu Hautala viettää paljon aikaa kakkosasunnolla Pyhäjärven rannalla myös syysmyrskyjen aikaan. Etätyöyhteydet toimivat siellä hyvin.

Keliber Oy perustaa Kaustiselle ensin avolouhoksen ja rikastamon, ja Kokkolaan kemiantehtaan. Hannu toimii yhtiön toimitusjohtajana.

– Kokkolan ja Kaustisen alueen työvoimaviranomaiset tekevät yhteistyötä Pyhäjärven seudun kanssa. Keski-Pohjanmaalla koulutetaan uusia kaivosammattilaisia. Lisäksi tarvitaan kokeneita ammattilaisia, Hautala kertoo hankkeesta.

Pyhäsalmen mainareille voisikin löytyä uusi työmaa Kaustiselta, jonne yhtiö avaa litiumkaivoksen. Henkilökuntaa on jo palkattu suunnittelu- ja valmistelutöihin. Täysi henkilövahvuus nousee yli kahdensadan vuonna 2023. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2024.

– Kaustinen on aika lähellä, matkaa Pyhäsalmesta tulee 140 kilometriä. Siellä voi kulkea töissä, miksei aamua iltaakin, tai hankkia työviikoiksi pienen asunnon.

 

Litium on hyvin kysytty alkuaine, sillä sitä tarvitaan muun muassa sähköautojen akkuihin. Kaustisen Päivänevalta löytyi ensimmäinen litiumkivi jo 1950-luvun lopussa sattumalta tienteon yhteydessä. Kaivosvaiheeseen esiintymä eteni vasta nyt. Litiumia käytettiin aiemmin pieniä määriä lasin ja keramiikan valmistamisessa, mutta isommasti sitä ei tarvittu ennen kännykkäaikaa.

– Kännykän akussa on muutama gramma litiumia, mutta sähköautossa 20–50 kiloa, Hannu Hautala kertoo.

Siksipä litiumin kysyntä moninkertaistuu, kun sähköautot yleistyvät. Kahdeksan seuraavan vuoden aikana sitä tarvitaan kymmenen kertaa enemmän kuin nyt. Litium on kallista ainetta, litiumhydroksidin kilohinta on 22 euroa. Vastaavasti kupari maksaa 8 euroa ja teräs euron kilolta.

Hannu selittää, miksi litium on niin tärkeä aine sähköautoissa.

– Litium on kevyt metalli, jonka sähkönvarauskyky on suuri. Litiumista valmistettuun akkuun pystyy varaamaan suuria määriä sähköä.

 

Kaustisen litiumesiintymä sijaitsee turvetuotantoalueella. Turvekoneiden kuljettajillekin voi löytyä uusi työ kaivoskoneista.

Ensimmäisen kaivoksen luvat ovat lainvoimaisia. Kolme valitusta tehtiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi ne.

– Olemme ottaneet opiksi Talvivaaran virheistä. Patosuunnitelmat on tehty huolella ja ympäristölupien rajat on määritelty tarkasti. Happamia vesiä ei Päivänevalla tulekaan.

Päivänevan kalliossa on litiumia noin yksi prosentti. Sivukiveä syntyy paljon. Kiveä louhitaan ensin avolouhoksesta noin 200 metrin syvyyteen ja sen jälkeen on tarkoitus siirtyä maanalaiseen kaivokseen. Alueella on kairattu vasta 250 metriin eikä litiumesiintymän laajuutta vielä täysin tiedetä.

Keliberin tuotantotavoite on 15 000 tonnia litiumhydroksidia vuodessa. Määrä on noin rekkakuormallinen päivässä säkkeihin pakattua jauhemaista metallihydroksidia. Se on happeen ja vetyyn yhdistynyttä litiumia.

Litium on harvinainen metalli, taloudellisesti hyödynnettävinä pitoisuuksina sitä esiintyy vain muutamassa paikassa koko maailmassa. Hannun mielestä ei ainakaan litiumkaivostapitäisi vastustaa, jos käyttää kännykkää tai kannettavaa tietokonetta, sähköautosta puhumattakaan. Litiumia tarvitaan valtavat määrät.

Keliberillä on mietitty myös litiumin kierrätystä yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Nokian akusta ei tule Teslan akkua, mittakaava on aivan eri, mutta sähköautojen akkujen litium hyödynnetään kiertoon.

– Siihen on vielä pitkä aika. Valmistaja antaa sähköauton akuille 8 vuoden suorituskykytakuun. Akku ei lakkaa toimimasta seuraavana päivänä, vaan niillä ajetaan ehkä 10 – 15 vuotta, ennen kuin ne päätyvät kierrätykseen.

 

 

 

Artikkelikuva: Hannu Hautala johtaa litiumkaivoksen ja kemiantehtaan perustamista. Litiumia tarvitaan valtavat määrät sähköautojen akkuihin. Hautaloiden sähköauto latautuu kakkosasunnon seinästä.