Kaveria auttamalla posti kulkee sujuvasti

Niillä töin -juttusarja suuntasi tällä kertaa Palotielle. Pääsimme tutustumaan Postin arkeen.

 

Torstaiaamu. Puoli yhdeksän maissa saavun Postin tilojen ovelle ja painan ovisummeria. Postityöntekijä Kirsi Haapio tulee avaamaan oven ja toivottaa minut tervetulleeksi. Nelipäinen porukka napsii postipaketteja rullakosta valmiina viemään niitä eteenpäin.

– Aamu alkaa sillä, että lähdemme viemään Oulusta saapunutta pakettipostia keskustan alueelle. Käymme esimerkiksi täyttämässä K- ja S-marketin pakettiautomaatit, selventää Haapio päivän aloitusta.

Aamu kuluu pitkälti keskusta-alueen pakettien parissa – iso paketteja kuskaava auto on vielä tulossa.

Loppupäivän aikataulu riippuu Haapajärveltä tulevasta postista.

– Haapajärveltä posti saadaan meille jakoon viimeistään puolilta päivin. Täällä Pyhäjärvellä ei ole enää postin lajittelua ollenkaan vaan se siirtyi Haapajärvelle 2 – 3 vuotta sitten. Tehtävämme on ainoastaan jakaminen.

Autoihin lastataan päivän postit. Jokainen auto lähtee jakamaan postia tietylle piirille – pisin
piiri on noin 200 kilometriä.

Siirrymme K-marketin Smart-pakettiautomaatille Haapion ja Leena Vågin kanssa. Automaatin täyttäminen sujuu mutkitta puhelinsovelluksen avulla. Kun posti laitetaan automaattiin, saa asiakas heti tiedon puhelimeensa, mistä paketti on noudettavissa.

– Jos automaatti on täynnä, posti menee K-marketin tiskille. Tästäkin tulee kyllä ilmoitus asiakkaalle, Haapio kertoo.

Mikäli pakettiaan ei muista hakea automaatista viimeiseen päivämäärään mennessä, lähtee paketti

Pyhäjärven pisteen kautta kohti Oulua ja takaisin lähettäjälleen.

Automaatti saadaan täytettyä, jonka jälkeen kaikki automaatin kosketuspinnat desinfioidaan. Palaamme Palotielle.

Päivä alkaa pakettien viemisellä keskustan alueelle ja pakettiautomaatteihin.

Postille Pyhäjärvellä työskentelee viisi henkeä. Jokainen heistä hoitaa oman piirinsä, tietyn alueen, johon posti täytyy jakaa. Piirejä vaihdellaan työntekijöiden kesken parin viikon välein.

– Pisin piiri kulkee järven ympäri. Tällöin ajokilometrejä kertyy yli 200, Haapio arvioi.

Pisimmän piirin ajamiseen ja postin jakamiseen kuluu yli kuusi tuntia. Piirit on kuitenkin yritelty suunnitella siten, että aikaa kuluisi noin saman verran.

– Eniten työaikaan vaikuttaa sää. Jos on paljon lunta tai pehmeät tiet, niin ajaminen hidastuu huomattavasti, Våg tuumaa.

Postin toimintaa nopeuttaa se, että postin pystyy jakamaan nousematta autosta. Jos jakaja joutuu nousemaan esimerkiksi joka toisen laatikon kohdalla, on aikamenetys merkittävä. Haapion mielestä olisikin hyvä, jos talvella asiakkaat auraisivat postilaatikon edustan.

– Olen jättänyt kiitoskortteja postilaatikoihin, joiden edusta on hoidettu esteettömään kuntoon. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että postilaatikossa on selkeästi nimi ja numero – näin posti löytää varmasti tiensä oikeaan osoitteeseensa, muistuttaa Haapio.

– Olen tehnyt tätä työtä jo yli parikymmentä vuotta, joten minulle paikat ja nimet ovat varsin tuttuja. Mutta jos jakaja vaihtuu, olisi tärkeää, että hän ei joutuisi arpomaan, mihin laatikkoon postin laittaa. Myös osoitteenmuutokset tulisi muistaa tehdä.

Kesällä postin jakaminen on huomattavasti sukkelampaa kuin talvella, vaikkakin joskus huonokuntoiset tiet hidastavat.

– Kiireisintä aikaa on tietenkin joulu, jolloin postia liikkuu paljon. Ennen pääsiäinen oli myös kiireinen, mutta nykypäivänä ihmiset eivät lähettele enää niin paljon pääsiäiskortteja ja vastaavaa. Ylipäätään postin lähettäminen on vähentynyt ja tulee todennäköisesti vähenemään myös jatkossa. On ollut puheissa, että tulevaisuudessa Posti tekisi kolmipäiväjakelua – tällöinkin sanomalehdet ja paketit jaettaisiin kuitenkin joka päivä.

Sosiaalinen media ja älypuhelimet ovat mahdollistaneet sen, ettei kirjepostia enää lähetetä kuin ennen.

– Nykyään laitat vain Facebookiin ”Hyvää joulua” ja se saavuttaa kaikki ystäväsi. Se on ilmaista ja kätevää.

Olen itse kirjeenvaihdossa veljeni tyttären kanssa ja se on oikein mukavaa. Kirjeiden lähettäminen on kaunis vanha tapa ja olisi hienoa, ettei sitä täysin unohdeta.

Siinä missä kirjeiden lähettäminen on vähentynyt, pakettien määrä vain kasvaa. Varsinkin korona-aikana ihmiset tilaavat paljon netistä, mikä on lisännyt pakettipostia.

Aamulla paketit laitetaan pakettiautomaatteihin.

Ennen Haapajärven postin tuloa tyhjennetään myös kirjelaatikot. Kirjeet lähtevät Ouluun lajiteltavaksi.

Lajittelussa posti laitetaan nippuihin, jotka ovat suunnattu tietylle alueelle. Nipuissa posti on jakelujärjestyksessä, postilaatikon tarkkuudella, jotta postityöntekijä voi ajomatkansa aikana vain tiputella postin järjestyksessä laatikoihin.

Siirrymme ruokatauolle ja sen aikana Haapajärveltä saapuvatkin odotetut niput. Haapajärveltä saapuvat esimerkiksi nimelliset päivälehdet.

Ruokatauolla vallitsee rento ja hyvä ilmapiiri. Kysyttäessä, mikä onkaan mukavin piiri jakaa, alkaa välittömästi puheensorina ja pohtiminen. Pyhäjärven postityöntekijöiden hyvä yhteishenki on huomioitu Postissa.

– Meidän ylityötuntimme ovat tippuneet ja poissaolot ovat käytännössä nolla. Tähän vaikuttaa pitkälti se, että pyrimme aina auttamaan toisiamme ja luotamme toisiimme täysin. Emme tee töitä ajatuksella ”teen oman osuuteni ja lähden sitten kotiin”. Kun oma osuus on hoidettu, kysytään heti WhatsAppissa, että missä muut menevät ja mikä tilanne. Sitten mennään auttamaan kaveria, ettei hänen työpäivänsä veny mahdottoman pitkäksi. Tavoitteemme on joka päivä, että meistä kaikki pääsevät samaan aikaan kotiin, Haapio sanoo.

Kaverien jeesaaminen auttaa työhyvinvointiin. Töihin jaksaa mennä huonompanakin päivänä, sillä tietää, että työkaverit auttavat ja pitävät huolen, ettei päivä veny liiaksi. Kun päivä ei veny liiaksi, jää aikaa harrastamiselle, mikä edesauttaa jaksamista.

– Joskus saatamme vaihdella piirejä, jos jollakin on esimerkiksi huonosti nukuttu yö alla tai vastaavaa.

Saatamme myös ajaa osan kaverin piiristä, mikäli tarve vaatii. Väsyneen työkaverin työtaakan helpottaminen on jo siinä mielessä tärkeää, että hän on suurimman osan päivästä ajamassa autoa.

Yhteen hitsautunut porukka pohtii myös yhdessä, missä he voisivat parantaa. Haapion mukaan asiat keskustellaan yhdessä läpi, mikäli kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

– Mekin olemme vain ihmisiä, joten virheitä sattuu. Mehän emme kuitenkaan lajittele enää postia – jaamme kaiken postin, mikä meille tulee. Mikäli saamme kuulla, ettei asiakas ole postiaan saanut, olemme yhteydessä Haapajärvelle.

Posti jaetaan nipuissa, joissa kaikki on valmiissa jakelujärjestyksessä. Tämä nopeuttaa jakamista merkittävästi.

Korona-aika on vaikuttanut postityöntekijöiden toimintaan esimerkiksi siten, että Postin tiloihin ei oteta ulkopuolisia.

– Työskentelemme maskit päässä ja käytämme käsidesiä. Postiautot tulee myös siivota viikoittain tai mikäli autoon vaihtuu kuski, Haapio selventää.

Ruokatauolla istuva nelikko – Haapio, Våg, Vili Hernetkoski ja Kari Leskinen – ovat tyytyväisiä Postiin työnantajana. Posti tarjoaa esimerkiksi työvaatteet.

– Autot ovat mitä ovat, mutta eipä tässä sen suurempia ole ollut, kertoo työryhmän kuopus, 23-vuotias Vili Hernetkoski.

– Vaikka välillä työajat saattavat venyä niin hyvä asia on se, että viikonloput ovat aina vapaat, Våg sanoo.

Haapion mukaan he saavat käyttää ylityötunnit vapaina. Hän haluaa kiittää lähimpiä esimiehiä, Ari Heikkilää ja Juha Niskaa.

– Ari ja Juha kuuntelevat meitä ja antavat meille vapaat kädet, jotta saamme tehtyä työn parhaalla katsomallamme tavalla. Kiitos heille!

 

Lue myös:

Pyhäkästä pöytään: Näin syntyy Pyhäjärven Sanomat