Viime lauantaiset Elokuun iltamat toivat tuulahduksen tanssiteatterista Pyhäjärvelle.

Marjoniemi Campingissa on odottava tunnelma. Hotellinrannasta liikkeelle lähtenyt m/s Ahti saapuu laiturin kupeeseen ja osa matkustajista rantautuu maihin. Laiturilla alkaa tapahtua, kun pitkän linjan tanssitaiteilija Ervi Sirén aloittaa soolotanssinsa hanurimusiikin säestyksellä. Yleisöä opastetaan seuraamaan säkkipillinsoitantaa seuraavaan tapahtumapisteeseen.

Riikka Puumalainen pitää poeettisen monologin puulle ja kietoutuu lopuksi tanssin kautta syleilemään sitä. Ilta alkaa avautua kiinnostavan poikkitaiteelliseksi.

Säkkipillimusiikki johdattaa seuraavaksi aitalle. Sen parvelta kantautuu viulumusiikki ja maantasolla, aitan ovien suussa, tanssijat Timo Saari ja Hanna Korhonen tanssivat toisiaan kohtaamatta, kumpikin omassa maailmassaan. Folk-musiikki ja hieman 30 – 40-luvun henkeä huokuvat tanssijoiden asut sekä punamullattu aitta vievät ajatuksen Tauno Palon aikaisiin Suomi-Filmeihin.

Musiikin säestyksellä edetään jälleen liiterille, jossa tanssija Reijo Kela hakkaa halkoja. Ajan henkeen sopivasti hän asettaa kasvomaskin kasvoilleen.  Performanssin palaset järjestyvät uudelleen Reetta-Kaisa Ilesin alkaessa voihkia ja äännellä. Klapit saavat syvemmän merkityksen. Kela päätyy hyväilemään itseään niillä.

Seuraavaksi ohjelma jatkuu rannan tanssilavalla. Salla Korja-Paloniemi ja Samuli Nordberg tanssivat kuin pyrkien kohti yhteyttä ja ykseyttä. Tunnelma alkaa lähestyä paritanssia ja parinhakua, kenties jopa parisuhteen vaiheiden kuvausta.

Viimeistään tässä vaiheessa livemusiikkiin ei voi olla enää kiinnittämättä huomiota, kun Spelmanslagerin hanuristi sanoittaa parin tanssia omalla instrumentillaan. Orkesterin ja Tanssiteatteri Tsuumin kymmenvuotinen yhteistyö näkyy saumattomana kokonaisuutena. Esitys vangitsee yleisön seuraamaan sitä hiiskumattoman hiljaa.

Ilta jatkuu katetun tanssilavan puolella, joka kokoaa yhteen koko Tanssiteatteri Tsuumin kokoonpanon, Reijo Kelan ja Ervi Sirénin. Kela tuo mukanaan koivuklapinsa.

Spelmanslager-yhtyeen säestyksellä tanssijat äityvät lopulta hurjan riemukkaaseen folk jam-tunnelmaan. Tanssillisten iltamien teemana oli ”Vihdoin yhdessä”, tuoden esiin sekä yksinäisyyden teemoja että sitä riemua mitä tanssiminen ja yhdessäolo ihmiselle antaa. Teeman mukaisesti esiintyjien panos päättyy riemukkaisiin tunnelmiin ja taittuu siitä sujuvasti yhdessäoloon, kun yleisökin saa siirtyä katsojista osallistujiksi ja pääsee tanssimaan lavatansseja orkesterin tahtiin.

Elokuun iltamat oli mukava tanssillinen tapahtuma, jonka teatterilliset elementit ja voimakkaasti tanssijoita tukevat muusikot toivat kokemuksesta eheän. Ja kuten kaikessa taiteessa, jokainen katsoja voi lopulta tulkita näkemänsä miten itse haluaa. Tai olla tulkitsematta ja nauttia pelkästä läsnäolon kokemuksesta.

Juttu jatkuu kuvagallerian alla.

Aaltokoski tyytyväinen Iltamiin

 

Täydenkuun Tanssien taiteellinen johtaja Alpo Aaltokoski oli tyytyväinen Elokuun Iltamiin.

– Kokonaisuus saatiin kasaan lyhyellä varoitusajalla, mutta positiivinen vaikutelma siitä jäi ja yleisö tykkäsi paljon.

Erityisesti päätösosio paviljongilla oli yleisön mieleen, sillä se oli tanssillisempi ja pääsihän siellä itsekin tanssimaan.

Ulkoilmassa olleen ilmaistapahtuman hajallaan ollutta väkimäärää oli vaikea arvioida, mutta katsojia oli arviolta satakunta.

– Sattuihan siellä olemaan ihan satunnaisia katsojia paikalla, jotka jäivät uimahousuissaan tanssia katsomaan, Alpo naurahtaa.

Hieno sää ja avoin tapahtumapaikka saivatkin Aaltokosken mukaan paikalle myös ensikertalaisia, jotka ovat aiemmin arastelleet tulla katsomaan tanssiesityksiä.

Koronan myötä Täydenkuun Tanssit -festivaali jäi tänä kesänä välistä. Taiteen edistämiskeskuksen festivaaleille myöntämää avustusta saatiin kuitenkin käyttää Elokuun iltamien toteutukseen. Vastaavia tanssitempauksia tullaan näkemään tänä vuonna myös lisää.

– Yksi tuleva teos on suunnattu lapsille ja nuorille, toisessa päästään kiertelevän bussin kyytiin ja kolmannessa kirkkoon, Alpo vihjaa syyskauden tapahtumista.

Tälle kesälle kaavailtua Täydenkuun Tanssien konseptia ei kuitenkaan jatketa samalla sapluunalla ensi kesälle.

– Ensi kesänä meillä on juhlavuosi, joten liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä eikä raahata nyt peruttuja esityksiä mukana. Sisällön suunnittelu on lähtenyt liikkeelle juuri juhlavuodesta, Aaltokoski kertoo.

Näillä näkymin tälle kesää suunnitteilla ollut eteläkorealaisen ryhmän vastavierailu tulee kuitenkin ohjelmistoon. Myös muita kansainvälisiä vieraita tullaan kutsumaan, mikäli koronatilanne sen ensi kesänä sallii.

Ohjelmistoon tulee teoksia Täydenkuun Tanssien 30-vuotisen historian varrelta.

– Toiveissa on, että aiemmin täällä esitettyjä teoksia saataisiin lämmitettyä uudelleen. Niistä saisi hienoa ajankuvaa, millaista tanssi oli 20 – 30 vuotta sitten.

Luvassa on myös ulkona toteutettavia esityksiä ja paljon luontokohteita, kuten erityisesti 90-luvulla Tanssien konseptiin kuului.

Ensi kesälle on valmisteilla myös tilausteos, jollaista ei ole ollut Täydenkuun tansseilla vuosikausiin. Teosta työstää  Täydenkuun Tanssien ensimmäisenä taiteellisena johtajanakin toiminut Marjo Kuusela.

– Täydenkuun Tanssit lähtivät aikoinaan liikkeelle paikalliselta tasolta, joten ehdottomasti mukaan täytyy saada myös jotain paikallista juttua ja alueen harrastajia, Aaltokoski pohtii.

– Ajatuksena on, että jos Marketta (Viitala) tekisi jotakin Hiisi-tarinan ympärille, hän päättää.

 

Alla kaksi videota Elokuun Iltamista.