Elokuun alusta alkaen Pyhäjärven kaupungin varhaiskasvatuspalvelut muuttuivat maksuttomiksi. Muutos yhdessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautumisen ja kasvattajamitoituksen muutoksen kanssa ovat saaneet päivähoitopaikat täyteen.

 

Elokuun alusta alkaen Pyhäjärven kaupunki liittyi koko maankin mittakaavassa harvalukuiseen kuntajoukkoon, joka tarjoaa kuntalaisille täysin maksuttomat varhaiskasvatuspalvelut. Utajärvi vapautti viime syksynä ensimmäisenä kuntana varhaiskasvatuksen maksuista kokonaan, vuoden alusta samaan ratkaisuun päätyi Paltamo. Pyhäjärvi on siis kolmas kunta – ja ensimmäinen kaupunki – Suomessa, jossa tarjotaan kokonaan maksuton varhaiskasvatus. Myös esimerkiksi Kustavissa ja Pelkosenniemellä on tehty erilaisia kokeiluja maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.

Omat lisähaasteensa maksuttoman varhaiskasvatuksen aloittamiseen ovat tarjonneet elokuun alusta palautettu subjektiivinen päivähoito-oikeus, eli kaikkien varhaiskasvatusikäisten lasten oikeus kunnallisiin päivähoitopalveluihin kokopäiväisesti.

– Nyt siis oikeus varhaiskasvatukseen ei enää ole riippuvainen vanhempien työssäkäynnistä, työttömyydestä tai perhe- tai hoitovapaista, päiväkoti Hoijakan johtaja Katja Malila valottaa.

– Aiemmin perheen työllisyys- ja opiskelutilanne tai perhe- ja hoitovapaat ovat rajoittaneet oikeutta varhaiskasvatukseen siten, että varhaiskasvatus on voinut rajoittua enintään 20 tuntiin viikossa. Osassa kunnissa, kuten Pyhäjärvellä, tämä oli rajattua, osassa taas ei ollut rajoituksia. Nyt ollaan jälleen yhdenvertaisessa tilanteessa valtakunnallisesti.

Elokuun alusta alkaen muuttui myös päiväkotien hoitajamitoitus yli kolmevuotiaiden lasten ryhmien osalta. Vuodesta 2016 voimassa olleen lain mukaan kahdeksaa yli kolmevuotiasta lasta kohti piti olla yksi kasvattaja, nyt lapsimäärä kasvattajaa kohti laskee seitsemään, joka tarkoittaa käytännössä ryhmäkokojen pienentämistä ja hoitopaikkojen vähenemistä. Uuden asetuksen mukaisesti  Hoijakassa on nyt 12 ja Muksuteekissä kuusi paikkaa aiempaa vähemmän.

Kunnan täytyy järjestää varhaiskasvatuspaikka kahdessa viikossa vanhemman työ- tai opiskelupaikan vuoksi, muussa tapauksessa haku tapahtuu neljä kuukautta ennen päivähoidon aloittamista. Onko maksutonta varhaiskasvatusoikeutta alettu ennakoida ja haettu päivähoitopaikkaa tavanomaista enemmän elokuun alusta alkaen?

– Mitään merkittävää muutosta elokuun osalta ei ole näkyvissä hoitopaikkaa hakeneiden määrissä, varhaiskasvatuksen ohjaaja Sirpa Lipponen kertoo.

– Varhaiskasvatuspaikkaa haettaessa huoltajilla on mahdollisuus esittää myös hoitopaikkatoive, joka huomioidaan sijoituspäätöksiä tehtäessä kulloisenkin paikkatilanteen mukaan. Kun lapselle on järjestynyt paikka varhaiskasvatuksessa, voi lapsen huoltaja halutessaan hakea siirtoa toiseen hoitopaikkaan. Siirrot toimintavuoden aikana vapautuville paikoille toteutetaan huoltajien kanssa sopien.

Päiväkoti Hoijakan johtaja Malila ei osaa arvioida, ovatko hakemusmäärät Hoijakkaan kasvaneet esimerkiksi viime syksystä, koska hän aloitti työssään vasta tämän vuoden huhtikuussa.

– Näppituntumalla voin sanoa, että maksuttomuus on tuonut lisäkysyntää ja oman osansa varhaiskasvatuspaikkojen kysyntään mainittujen lakimuutosten myötä, Malila sanoo.

– On ilo ollut myös huomata, että olemme saaneet jo nyt muutaman uuden lapsiperheen Pyhäjärvelle paikkakunnalle muuton myötä.

– Kun hoitajamitoituksen muuttuminen vähensi  Pyhäjärveltä 18 päiväkotipaikkaa ja samaan aikaan subjektiivinen päivähoito-oikeus palautui, niin kyllähän se näkyy täyttöprosentissa. Aikaisemmin yhdellä hoitopaikalla pystyi pyörittelemään kaksi tai jopa kolme osapäivähoitolasta, mutta kun nyt useimmille on haettu täysiaikaista hoitopaikkaa, täyttöprosentti nousee hoitopaikkavarauksissa toiselle sataa, päiväkoti Muksuteekin johtaja Hilkka Maliniemi kertoo.

– Neljänkymmenen vuoden työkokemuksella rohkenen kuitenkin sanoa, että kyllä käytäntö tässä syksyn päälle tulee näyttämään miten arki lähtee pyörimään. Uskon että kaikki täysiaikaista hoitoa hakeneet eivät tule sitä käyttämään ja vanhempien kanssa sovittelemalla täyttöaste saadaan käytännössä kuitenkin lainmukaiseen sataan prosenttiin tai alle, jotta tilaa saadaan myös uusille tulijoille.

Myös sivistysjohtaja Jukka Lehtosaari vahvistaa, että varsinaista piikkiä varhaiskasvatuspaikan hakijamäärässä ei ole tullut maksuttomuuden vuoksi.

– Lapsimäärä on edellisvuoden tasolla, tosin syntyvyyskin on pienentynyt ja näin varhaiskasvatuspalvelujen  käyttöaste on hieman noussut. Tätähän tavoittelemmekin. Joitakin uusia perheitä on tullut mukaan mahdollisesti maksuttomuudesta johtuen.

Joissakin perheissä ovat lapset joutuneet vaihtamaan hoitopaikkaansa keskustan päiväkodista Ruotaselle.

Maliniemi kertoo, että Muksuteekissä hoidossa oleville lapsille ei ole jouduttu tarjoamaan siirtoa Ruotaselle, vaan tilaa on tarvittu nimenomaan Hoijakan päiväkotiin, koska se on ainoa paikka jossa tarjotaan vuorohoitoa.

– Päivähoitopaikan siirtoja on pähkäilty porukalla ja niitä on tehty sellaisille lapsille jotka ovat olleet aiemminkin hoidossa Ruotasella ja joille Ruotanen on lähihoitopaikka. Kyseiset perheet asuvat sielläpäin ja vanhemmat ovat ehkä työssäkin sielläpäin, hän toteaa.

– Hirveästi eivät vanhemmat ole asiassa hanttiin pistäneet vaan he ovat hyväksyneet tosiasiat, Maliniemi kiittelee.

– On tietysti harmillista, että kaikille perheille ei ole pystytty järjestämään ensisijaisesti toivottua paikkaa, Lehtosaari harmittelee.

– Siihen tietysti olisi pyrkimys, mutta päiväkotien paikat eivät tällä hetkellä riitä. Perhepäivähoito hoitajan kotona tai Ruotasen ryhmäperhepäiväkodissa on kuitenkin hyvä ja turvallinen vaihtoehto perheille. On hyvä huomioida, että Ruotasen ryhmäperhehoito pääsee jo alkusyksystä uusiin peruskorjattuihin tiloihin, mikä parantaa olosuhteita oleellisesti.

Myös Lehtosaaren mukaan se, että hoitopaikat ovat täynnä ja kaikki eivät ole saaneet toivomaansa paikkaa, johtuu pääasiassa lainsäädännön muutoksista.

– Henkilöstömitoituksen muutoksella on iso merkitys paikkojen suhteen. Lisäksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautuminen lainsäädäntöön aiheutti sen, että kun aiemmin lapsella oli oikeus ns. puolipäivähoitoon vanhemman ollessa kotona, nyt heilläkin on oikeus on kokopäivähoitoon. Tämä muutos aiheutti sen, että kokopäivähoitoon tulevien lasten määrä on kasvanut, Lehtosaari valottaa.

– Näistä lainsäädännön muutoksista johtuen myös henkilöstön määrää on täytynyt nostaa, hän päättää.