Kaupungin taloustilanne ei näytä valoisalta

Pyhäjärven kaupunginvaltuusto piti kokoustaan maanantaina Keskuskoulun liikuntasalissa, jotta osallistujille pystyttiin takaamaan riittävät turvavälit. Yleisö pystyi seuraamaan kokousta kaupungin Facebook-sivujen kautta, ja kiinnostuneita silmäpareja riittikin koko lähetyksen ajan noin neljäkymmentä henkilöä. Parhaimmillaan katsojia oli yli viisikymmentä henkilöä, eli reilusti kymmenkertainen määrä perinteiseen kokoukseen verrattuna.

Nelituntiseksi venähtäneessä kokouksessa suurimpana asiana olivat Ppky Selänteen, kaupungin eri hallintoalojen sekä sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset ja toimintakertomukset viime vuodelta.
63 prosenttia kaupungin menoista uppoaa Ppky Selänteeseen. Ppky Selänteelle jouduttiin myöntämään viime vuonna lisämäärärahaa 1280 900 euroa. Talouden tasapainotusneuvottelut Selänteen kanssa eivät ole edenneet.
Ppky Selänteen johtaja Tuomas Aikkila ja talous- ja henkilöjohtaja Marianne Ahmaoja avasivat tilinpäätöksen avainlukuja valtuustolle. Erityisesti erikoissairaanhoito on Pyhäjärven osalta rahasyöppö, sillä pyhäjärviset käyttävät Selänteen alueen erikoissairaanhoidon palveluista puolet.
Aikkila totesi, että esimerkiksi vuodeosaston talousarvion ylitys johtuu nousseista henkilöstökuluista ja vuodepaikoista, kun saattohoitopotilaita hoidettiin viime vuonna arvioitua enemmän. Ahmaoja huomautti, että esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat osaltaan sattumankauppaa, jos joku kunnassa sairastuu kalliita hoitoja vaativaan sairauteen, se heijastuu kustannuksiin niin vuodeosastolla kuin lääkäri- ja hoitajapalveluissakin.

Vasemmistoliiton valtuutettu Jouni Jussinniemi nosti puheenvuorossaan esille edelleen jatkuvat ongelmat lääkärien saatavuudessa, sekä uutena alueen ongelmana esiin nousevan pulan myös laboratorion bioanalyytikoista.
Aikkila totesi, että tilanne laboratoriopalveluissa koko Selänteen alueella on kriittinen, ja palveluiden turvaamiseksi laboratoriopalveluita joudutaan nyt ostamaan Nordlabilta.

SDP:n valtuutettu Mirja Hynninen kysyi Aikkilalta, minkä verran sijaisia on ollut saatavissa, vai ollaanko asiassa henkilöstön jouston varassa. Aikkila myönsi, että vaikka sijaisia on saatu jonkun verran, esimerkiksi viime kesänä kotihoito pyöri lähinnä hoitajien joustavuuden varassa. Hän totesi myös, että sijaispankkiin on saatu tämän vuoden talousarvioon nostolupa 20:stä sijaisesta 30:n sijaiseen.

Keskustan valtuutettu Eeva-Riitta Pappila totesi tarkastuslautakunnan puheenvuorossa, että Ppky Selänteeseen menevät kulut ovat kasvaneet 1,2 miljoonaa euroa, joista erikoissairaanhoidon osuus on 1,1 miljoonaa euroa, joten kulujen nousu muilla sektoreilla on säilynyt maltillisena.

Toisena isona asiakokonaisuutena käsiteltiin kaupunkikonsernin tilinpäätöstä. Asiaa esitteli kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi, joka totesi, että Pyhäjärven kaupunki ei tehnyt poikkeusta talousongelmien kanssa kamppailevien kuntien rintamaan, päinvastoin. Jo talousarviossa taisteltiin alijäämän kanssa ja sitä oli tulossa jopa 3,8 miljoonaa euroa, mutta loppuvuonna tehdyt korjausliikkeet jättivät alijäämän 3,2 miljoonaan euroon.
– Iso kuva on vaikea ja masentava. Vuosikate jäi negatiiviseksi ja uutta velkaa piti ottaa, ei pelkästään investointeihin, vaan myös käyttötalouteen, Kiviniemi totesi.
– Talouden tasapainottamiseksi meidän täytyy tehdä hyvin vaikeita päätöksiä, alkaen kaupungin henkilöstöstä, jos aiomme pysyä itsenäisenä kuntana.

Kiviniemi totesi, kuten myös Kansanliike Pyhäjärven valtuutettu Raija Leppäharju omassa puheenvuorossaan, että ”hynttyiden lyöminen yhteen” naapurien kanssa ei ole vaihtoehto, koska kahden negatiivisen tuloksen kanssa kamppailevan kunnan yhdistyminen ei toisi kummallekaan sen valoisampia tulevaisuudennäkymiä.
Taseen ylijäämä on nyt hiljalleen syöty pois ja jos kaupunki ei itse pysty ratkaisemaan ongelmiaan, vaarana on, että ne tullaan ratkaisemaan valtion taholta. Pyhäjärvi on ajautumassa kriisikunnaksi, sen tunnusmerkit täyttyvät jo kahdella osa-alueella.

Talous- ja hallintojohtaja Sari Nissilä avasi talouslukuja lähemmin, hän kertoi että kaupungin lainakanta oli vuoden 2019 lopussa reilut 29 miljoonaa euroa, joka tekee asukasta kohti 5700 euroa. Kaupungin omavaraisuusaste on vain 45,1 prosenttia joka on jo aika heikko. Hyvä omavaraisuusaste on 70 prosenttia ja alle 50 prosentin omavaraisuusaste kertoo jo huomattavasta velkaantuneisuudesta.
Vuosikate oli 1,7 miljoonaa euroa negatiivinen, jonka vuoksi käyttötalouteen oli otettava lainaa menojen ja kustannuksien hoitamiseksi. Tuloslaskelma muodostui 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kumulatiivinen jäljellä oleva ylijäämä on tilinpäätöksen jälkeen 745 000 euroa, konsernin osalta enää noin 20 000 euroa.

Tilintarkastuskertomuksessa BDO Audiatorin Risto Hyvönen toteaa, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Vuosien 2020 – 2022 taloussuunnitelma on 10,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten se ei ole kuntalain mukainen. Kaupunginjohtaja Kiviniemi totesikin katsauksessaan ytimekkäästi, että näin ei voi jatkua.

Teksti: Mirka Kauranen
Kuva: Arkistokuva / Jaana Salo