Koronaa on podettu Suomessa nyt useampi kuukausi. Yhteiskunta on ollut lähes kiinni ja kansa valistettu ottamaan etäisyyttä lajitoveriin. Koulut olivat kiinni, kuppilat ja yökerhot suljettuina, tapahtumat pannassa. Valtion on toimittava, jotta koronavirus leviäisi mahdollisimman hitaasti. Iäkästä väestöä on suositeltu pysyttelemään kotosalla ilman kontaktia, jotta korona ei antaisi lippua viimeiselle reissulle. Muun muassa nämä ja muutkin hallituksen toimet ovat olleet tarpeellisia, jotta Suomessa ei tulisi kerta rykäyksellä massasairastumista, joka pahimmillaan johtaisi terveydenhuoltojärjestelmämme ylikuormittumiseen.

Kritiikkiäkin hallituksen tekemistä ratkaisuista on ollut. Asiallinen kritiikki kuuluu aina asioiden hoitoon ja politiikan tekoon. Siitä ei kenenkään pidä ottaa itseensä liian kanssa. Antakaamme arvoa kaikille politiikan toimijoille niin oikealta kuin vasemmalta, sillä meillä Suomessa on loistava edustukselliseen demokratiaan perustuva järjestelmä. Politiikka on muuten viimeisiä syitä, mistä kannattaa toiselle suuttua ja alkaa pitämään vihaa ”ja en muuten enää leiki sinun kanssasi”, jos ollaan asioista ja menettelytavoista eri mieltä.

Valtio on ottanut – niin kuin asiaan kuuluu – kriisihoidossa pönkämiehen roolia jotta talous, markkinat ja yrityselämä eivät jäätyisi ja halvaustila menisi ohi mahdollisimman pian. Miksi erilaisia toimia on? No siksi että mahdollisimman monen työ ja toimeentulo mahdollistuvat ja saamme pienennettyä suurtyöttömyyden riskiä. Erilaisia tuki-instrumentteja yrityksille on jo olemassa ja tarkoitus on kohdentaa toimet niitä tarvitseville, eikä täyttää omistajien taskuja, vaan turvata yrityksen toimintaa kuolemanlaakson yli.

Yksi varmimpia tukitoimia on yrityksien pääomittaminen osakkeita vastaan. Työkaluna toiminee valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus. Tämä tukimuoto on oiva toimintatapa keskisuurista yrityksistä suuriin yrityksiin. Sopivilla sopimuksilla saadaan valtiolle määräysvaltaa yritykseen ja näin varmistetaan että valtion varoja ei käytetä väärin, kuten tukien maksamiseen osinkoina ulkomaiselle omistajalle.

Voimme laittaa välittömästi liikkeelle infrahankkeita kuten maanteiden uusimista ja korjaamista. Suunnittelupöydällä on mittavia ratahankkeita – mitä odotamme? Toteuttaessamme näitä toimia investoimme tulevaisuuteen ja toimivaan liikenneverkkoon. Infrahankkeiden sijoitus maksaa itsensä takaisin mittavien työllisyysvaikutusten ja verotulojen kautta. Kaiken lisäksi ratahankkeet ovat oiva loikka kohti ilmastoystävällistä Suomea.

Peräänkuulutan yrityksiltä ja valtiolta vastuuta siitä, että kaikki kantavat osansa. kun maksamme laskua. Kansalta veroina kannettu koronatukien raha ei ole lahjaa, kenellekään. Kansa ei ole pääoman takuumies.

Jouni Jussinniemi

Vasemmistoliiton 3.varapuheenjohtaja

Pääluottamusmies

Pyhäjärvi