Ppky Selänteen arviointi- ja vuorohoitoyksikön toiminta Köpsinrinteellä päättyi tammikuun lopussa. Arviointiyksikkö muutti Köpsinrinteeltä terveyskeskuksen vuodeosastolle. Vuorohoitoa voi jatkossa hankkia palvelusetelillä yksityisiltä palveluntuottajilta tai perhehoidosta, jota Ppky Selänne edelleen järjestää.

– Köpsinrinteen arviointi- ja vuorohoitoyksikön lakkaaminen on päätetty jo syksyllä. Ketään ei irtisanottu yt-neuvotteluissa. Kaksi vakanssia siirtyi tänne arviointiyksikköön, loput varahenkilöstöpankkiin ja kotihoitoon, osastonhoitaja Raija Karhu kertoo.

Köpsinrinteen arviointi- ja vuorohoitoyksikössä oli aiemmin 12 paikkaa. Niistä 4–5 oli varattu arviointijaksolla oleville. Vuodeosaston akuuttipaikoista neljä on otettu arviointiyksikön käyttöön. Arviointipaikkoja voidaan joustavasti tarvittaessa lisätä. Palvelu ei siis olennaisesti muutu aikaisemmasta ja painopiste arviointien tekemiselle on edelleen kotihoidossa, jossa arviointia toteuttavat helmihoitajat.

– Arviointijaksot toteutetaan kotona aina kuin se on suinkin mahdollista, koska kotona tehty arviointi antaa paremman kuvan tilanteesta. Jos kotihoitoa tai tukipalveluja ei ole käytössä tai kotona arvioiminen ei ole muuten mahdollista tai turvallista, niin arviointi toteutetaan arviointiyksikössä, Raija selostaa.

– Kotona toimintakyky voi olla ihan eri kuin oudossa ympäristössä. Osa heittäytyy enemmän hoidettavaksi, toiset taas haluavat liiankin varhaisessa vaiheessa kotiin ja haluavat antaa sellaisen kuvan, että ei minulla mitään hätää ole, vastaava sairaanhoitaja Karoliina Luttinen perustelee.

Uuteen arviointiyksikköön siirtyi kaksi vakanssia, mutta työtä tehdään yhteistyössä akuuttivuodeosaston ja kotikuntoutustiimin kanssa. Kotikuntoutustiimi on moniammatillinen asiantuntijayksikkö, johon kuuluvat palveluohjaaja, kotiutushoitaja, muistikoordinaattori, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti.

– Kaikki palvelutarpeen arvioiminen menee kotikuntoutustiimin kautta. He ohjaavat myös meille asiakkaat, Karoliina kuvailee.

Asiakas ja omaiset otetaan mukaan arviointijakson suunnitteluun ja toteutukseen.

– Moniammatillisessa tiimissä muodostuu hyvä kokonaiskuva. Myös asiakkaan ja omaisen näkökulma huomioidaan. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Yleensä fysioterapeutti ja farmaseutti ovat mukana tekemässä alkukartoitusta asiakkaan tilanteesta. Tarpeen mukaan voidaan konsultoida lääkäriä, Karoliina toteaa.

– Samoissa tiloissa akuuttivuodeosaston kanssa toimiessa voidaan hyödyntää osaston lääkäriä, Raija kiittelee.

– Arviointijakson kesto on yksilöllinen. Kaksi viikkoa on minimiaika, missä pystytään tekemään realistinen arvio toimintakyvystä. Esimerkiksi palveluasumiseen pääsevät joutuvat joskus odottamaan palveluun pääsyä arviointiyksikössä, hän jatkaa.

Arviointijaksot on tarkoitettu toimintakyvyn kartoittamiseen ja kuntoutumiseen. Asiakkaan omat voimavarat huomioidaan ja tuetaan jäljellä olevaa toimintakykyä. Tavoitteena on edistää itsenäistä kotona pärjäämistä, mutta lopputuloksena voi olla myös, että todetaan asiakkaan olevan esimerkiksi tehostetun palveluasumisen tarpeessa.

– Arviointiyksikössä on tarkoitus arvioida ihmisen fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä ja löytää asiakkaan omat voimavarat. Arvioimme, onko mahdollista vielä pärjätä kotona ja mitä tukipalveluja mahdollisesti tarvitaan. Arviointijaksolla kuntoutuminenkin voi lähteä käyntiin ja lopputuloksena asiakas voi pärjätä kotona paremmin, Karoliina valottaa.

Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään standardoitua RAI-arviointia. Siinä kerätään tietoa esimerkiksi arkisuoriutumisesta paidan napittamisesta ruuanlaittoon, toimintakyvystä, terveydentilasta ja kiputiloista, omaisten mahdollisuudesta osallistua hoitoon ja sosiaalisesta osallisuudesta.

– RAI on kansainvälisesti käytetty mittaristo, millä pystytään arvioimaan asiakkaan toimintakykyä tasavertaisesti ja laaja-alaisesti. Lisäksi tehdään MMSE-muistitestit ja jos on muistisairautta, muistihoitaja tekee tarkempaa arviointia, Karoliina kiteyttää.

Arviointijakson vuorokausihintaan sisältyvät ruokailut, liinavaatteet, hoito ja kuntoutus.

– Omat vaatteet ja varavaatteet kannattaa jo kotona etukäteen nimikoida. Mukaan tarvitsee myös mahdolliset lääkkeet, haavanhoitotuotteet, vaipat, apuvälineet ja hygieniatarvikkeet. Rahaa ei tarvitse, jos ei kanttiinissa halua käydä. Eikä muitakaan arvoesineitä kannata ottaa mukaan, Karoliina opastaa.

– Seuraavaksi alamme miettiä, kuinka arviointiyksikön tiloja saadaan viihtyisämmiksi ja kodinomaisemmiksi, Karoliina lupaa.

Jaana Salo