Maakuntajohtaja visiitillä – Evääksi terveiset tieverkon kunnosta

Maakuntajohtaja Pauli Harju on ottanut tavoitteekseen kiertää vuoden 2020 aikana kaikki maakunnan kuntien valtuustot. Maanantain kokouksen alussa Pyhäjärven valtuutetut saivat katsauksen Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin.

Kuntayhtymän toimielimiä ovat perussopimuksen mukaiset jäsenkuntien edustajainkokous, maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä.

– Olemme kuntien pakollinen kuntayhtymä. Meidän tehtävät säädellään aluekehityslailla sekä maankäyttö- ja rakennuslailla.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on kuntien ja maakunnan edunvalvoja ja kehittäjä, joka vastaa muun muassa elinkeinoelämän kehittämisestä, maakuntasuunnitelman, -kaavan ja ohjelman laatimisesta, valmistelee EU-ohjelmia ja hallinnoi kehittämisvaroja sekä huolehtii siitä, että kulttuuri- ja koulutustoiminta vastaavat tarpeisiin.

– Ilman maakuntakaavaa emme olisi saaneet tänne rakentumaan ydinvoimalaa, senkaltaista turveteollisuutta kuin meillä on, eikä meille olisi rakennettu niin paljon tuulivoimaa, Harju kuvaili.

Maakuntajohtaja kertoi väestön ikärakenteen muutoksesta ja muuttoliikkeen vaikutuksesta.

– Maakuntatasolla opetuspuolella tulee vähenemään 2030 mennessä 1 500 opettajaa. Mutta, meille tulee samanaikaisesti yli 75-vuotiaitten määrän noustessa hoitotarvetta saman verran, ilman sitä hallituksen tekemää hoitomitoitusta. Tällä minä haluan kertoa sen, että aika suuressa osassa meidän kuntia väestökehityksen muutos on senkaltainen, että siinä siirretään resurssia puolelta toiselle. Henkilötyövuosien ja kustannustason osalta ei tapahdu radikaalia muutosta.

Harju kertoi myös Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta Pyhäjärvelle suunnatuista kehittämisrahoituksista.

– Meidän tehtävänä on toimia EU:n rakennerahastojen välittävänä viranomaisena. Johtuen Pyhäjärven kaivoksen rakennemuutosproblematiikasta, myöskin AIKO-hankkeet ovat kohdentuneet teidän puolelle aika runsaasti.

Pyhäjärvi on saanut Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitusta yhteensä 245 200 euroa. Pohjois-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen rahoittamien rakennerahastohankkeiden yhteinen tukipotti vuosina 2014–2020 on 2 582 672 euroa.

Keskustelussa kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi pyysi maakuntajohtajalta terveisiä Nihakin suuntaan.

– Meillä on tänään listalla Nihakin seutusopimuksen hyväksyminen. Minkälaisia toiveita liitolla on Nihakin suuntaan?

– Mitä suurempia kokonaisuuksia on olemassa, sitä paremmin ääni kantaa. Pitäisi löytää asioita, joista ollaan yksimielisiä tai joissa vuorotellen ajetaan toinen toistemme asiaa. Kehittämishankkeisiin liittyen yliopisto on ollut aika dominoiva tekijä. Toivoisin, että seuraavalla ohjelmakaudella hankkeiden tavoiteasetantaa tehtäisiin paikallisesti. Se osaaminen, mitä tarvitaan, haettaisiin oppilaitoksilta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat palvelulaitoksia, Harju totesi.

Asko Kauranen (kesk.) kysyi, voisiko maakuntajohtaja olla viestinviejänä tiestön kunnon osalta.

– Autot eivät kohta kestä näitä teitä. Oikeasti alkaa olla hankala tilanne.

– Meillä ei ole oikeastaan tällä hetkellä muuta keinoa, kuin että joka päivä pitäisi joku sata puhelua ainakin yrittää soittaa sinne Tienkäyttäjän linjalle, Martti Savolainen (vas.) sanoi.

Samanlaisia terveisiä antoi myös Ilpo Karvonen (kesk.), joka oli huolissaan kestävätkö tiet sen, että ajoneuvojen koko ja massa kasvaa.

– Valion kirjeessä oli, että seuraavan kahden ja puolen vuoden siirtymäkauden aikana siirrytään 76 tonnin yhdistelmiin, hän valotti.

Harju lupasi viedä terveisiä eteenpäin.

– Meidän vahvuus on se, että meillä on suorat virkamieskontaktit ministeriöön tai virastoihin. Hyvin usein kun puhutaan rahasta, sillä mitä loppukäyttäjä sanoo, on paljon enemmän painoarvoa kuin sillä mitä virkakollega sanoo. Sen takia MTK, yrittäjät, kauppakamari toimivat heidän äänitorvenaan.

– Kiitoksia että päästiin käymään tänne. Päällimmäisenä viestinä ovat kyllä nuo tiesiat, Harju totesi vierailunsa lopuksi.

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan Nihakin uuden seutusopimuksen. Olennaisimpana muutoksena sopimuksessa on uusien kuntien mukaan liittymisen helpottaminen. Nihak on varautumassa seudullisen elinvoimatyön voimistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen.

– Olisin kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu Pyhäjärven Kehitys Oy:lle ja sen toiminnalle. Kuitenkin näkisin, että omalla paikkakunnalla, on se sitten yhtiö, henkilö tai mikä, niin pitäisi olla sparraaja, joka auttaa verkostoitumaan ja luo uskoa. Koska pidetään se iltakoulu, jota yrittäjäyhdistyskin on pyytänyt, jossa käytäisiin keskustelua, että miten se tuo yrittäjäkunta näkee asioita. En lähtisi heitä blokkaamaan ulos tästä keskustelusta, Raija Leppäharju (Kansanliike Pyhäjärvi) sanoi.

– Kohta se tulee ja mitä tapahtuu Pyhäjärven Kehitys Oy:lle, sisältyy tähän keskusteluun, valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki (kesk.) mutisi vastaukseksi.

Kokouksessa tehtiin kaksi valtuustoaloitetta. Keskustan valtuustoryhmä ja Keskustan Pyhäsalmen paikallisosasto tekivät aloitteen sen selvittämisestä, voisiko tekninen toimi auttaa niitä asukkaita, jotka eivät saa itse kolattua pihatien suulle aurauksen vuoksi syntyvää lumivallia.

Pyhäjärven vasemmistoryhmä, Pyhäjärven demarit -ryhmä ja Kansanliike Pyhäjärvi tekivät yhdessä ryhmäaloitteen Pyhäjärven terveyskeskuksen toimintaedellytysten parantamisen selvittämisestä.

– Esitämme, että Pyhäjärven kaupunki alkaa välittömästi selvittämään terveyskeskuksen laajentamista ja nykyisen vuodeosaston kapasiteetin riittävyyttä. Kapasiteetin lisäämisen työlukuna voidaan pitää 15–20 vuodepaikan lisäämistä. Esitämme, että tarkastelun yhteydessä selvitetään arviointiyksikön ja vuorohoitoyksikön paikka ja tilantarve sekä terveyskeskuksen tilatarpeita varastotilojen osalta, Jouni Jussinniemi (vas.) sanoi.

Jaana Salo