Neuvolapalvelut saivat kiitosta

Pyhäjärvellä toteutettiin tänä syksynä kysely lapsiperheille. Tavoitteena oli selvittää, kuinka voitaisiin paremmin tukea perheitä vanhemmuudessa ja parisuhteessa sekä erotilanteessa ja miten voitaisiin helpottaa lapsiperheiden kynnystä hakeutua palveluiden pariin. Kyselyyn saatiin 124 vastausta.

Kyselyyn vastanneiden enemmistö, eli 63 prosenttia kertoo, että heidän perheessään lapset osallistuvat koulun jälkeiseen harrastustoimintaan. Syynä harrastamattomuudelle taas oli esimerkiksi se, että kiinnostavaa harrastustoimintaa ei ole tarjolla. Toivottuja harrastusvaihtoehtoja olivat muun muassa valokuvaaminen, tietokonepelit, jalkapallo, sähly ja ratsastus. Myös kustannukset nostettiin vastauksissa esiin harrastamattomuuden syynä.

– Sählykerho Pyhäjärvellä on, mutta vastaajaperheiden lasten ikä ei välttämättä kohtaa tarjontaan, hyvinvointipalvelujohtaja Minna Malila pohti.

– Esimerkiksi Marja Liljan tallilla Vuohtoniemessä on tarjolla tuntiratsastustoimintaa. Osa harrastajista käy Kiuruvedellä. Ongelmana voi olla myös hinta. Ratsastusta ei tueta Suomessa, joten se on yhtä kallis harrastus kuin jääkiekko, johtava terveydenhoitaja Marja-Leena Lehtomäki kuvaili.

Yksi merkittävä syy harrastamattomuuteen on kyselyn perusteella se, että lasten kuljetusta harrastusten pariin ei saada järjestymään. Pyhäjärvi on laaja kunta ja välimatkat ovat pitkiä. Vuorotyössä tai iltatyössä käyvien vanhempien on vaikea kuljettaa lapsia harrastuksiin säännöllisesti.

– Pyhäjärvellä on keskusteltu siitä, että harrastustoimintaa voisi olla heti koulun jälkeen ja kotiin pääsisi koulukuljetusten avulla tai ehkä kimppakyytitoimintaa voisi tehdä enemmän, Marja-Leena mietti.

– Isolla osalla lapsia ja nuoria harrastukset onneksi tukevat hyvinvointia. Jos lapsi kovasti haluaa harrastaa, niin kunnan vapaa-aika ja nuorisopuoli voisi varmaan auttaa sopivan harrastuksen löytymisessä, Malila totesi. 

Vanhempien hyvinvointia kuormittavista asioista kärkeen nousi arjen hallinta, kuten päivärytmi, lepo, kotityöt, ihmissuhteet, ruutuaika sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. 

– Muita kuormittavia tekijöitä ovat muun muassa rahahuolet, oma työ ja sen kuormittavuus ja tukiverkon puuttuminen. 24 prosenttia vastaajista kertoi, että mikään ei kuormita heitä tällä hetkellä, Malila kertoi. 

Kyselyllä pyydettiin myös palautetta tähänastisesta toiminnasta. Vastaajat saivat kuvailla, minkälaista tukea he ovat saaneet. Keskustelut ammattilaisten kanssa nousivat merkittävimmäksi tukimuodoksi. Vertaisryhmätoiminta sai myös kiitosta. Paikallista ryhmätoimintaa on jo kokeiltu ja sitä aiotaan kehittää edelleen. 

– Ryhmätoiminnassa saa tukea ammattilaisilta ja vertaistukea. Ilta-aika toimisi siinä varmaan paremmin, Lehtomäki mietti.

Avoimissa vastauksissa esille nousi vastaajien oma tukiverkosto eli se apu, mitä perheet saavat esimerkiksi perheen isovanhempien kautta. Myös muilta vanhemmilta saatu vertaistuki nähtiin tärkeänä tukimuotona. Sähköisetkin palvelut nousivat vastauksissa esille, Malila kokosi. 

– Ppky Selänteen verkkosivuille on tulossa oma terveys -osio, johon tulee perheen hyvinvoinnin lisäämiseen liittyvää sähköistä materiaalia, Lehtomäki kertoi. 

– Ensi vuonna Ppky Selänteen neuvoloissa otetaan käyttöön Voimaperheet-toimintamalli. Kun lapsi täyttää neljä vuotta, vanhemmille lähetetään kysely, jossa kartoitetaan perheen hyvinvointiin liittyviä asioita ja haasteita. Vastaukset kootaan nelivuotisneuvolassa ja lähetetään asiantuntijoille, jotka katsovat, voisiko voimaperheohjelmasta olla lapselle hyötyä, Malila kuvaili.

Voimaperheet-toimintamalli on kehitetty alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon. Hoidossa hyödynnetään digitalisaatiota, puhelimen välityksellä toteutettavaa vanhempainohjausta ja verkkopohjaista hoito-ohjelmaa. 

– Jos lapsen käyttäytymisessä havaitaan haasteita, tällä toimintatavalla pystytään auttamaan hyvissä ajoin. Koska ammattilaiset analysoivat vastaukset Turussa, ei tule pienissä kunnissa tuttuusongelmaa. Asiointi voi olla vanhemmille ajankäytön kannalta verkossa helpompaa, Lehtomäki pohti. 

– Tavoitteena on tarjota apua, ennen kuin ongelmat alkavat. Apua on helpompi ottaa vastaan ja tehdä muutoksia silloin, kun ongelmat ovat pieniä, Malila kuvaili.

Myös lasten puheen kehityksen seurannalla tavoitellaan sitä, että ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Lasten puheen ja kielen kehityksen seulonnassa otetaan ensi vuonna  käyttöön Esikko-menetelmä.

– Aikaisemmin on odotettu, että kyllä se puhe siitä selkiytyy. Tutkimusten mukaan lapsen aivoissa tapahtuu eniten kielellistä oppimista nollasta kahteen vuoteen iässä. Nyt terveydenhoitaja tarkastaa Esikko-kyselyn pisteet jo yksivuotisneuvolassa ja lapsi ohjataan tarvittaessa heti puheterapeutille, Lehtomäki kertoi.

Kyselyssä kartoitettiin myös asioita, jotka edistävät lapsiperheiden hyvinvointia.

– Ihanasti nousi esille asioita, jotka tuovat hyvinvointia. 74 prosenttia koki, että perheen kanssa vietetty aika on tärkeimmäksi koettu asia. Riittävä toimeentulo, hyvä terveys sekä ystävät ja läheiset olivat tärkeitä myös.

– Vastauksissa ehdotettiin myös, että vanhempien hyvinvointia voitaisiin kartoittaa neuvolassa. Olemmekin kehittämässä hyvinvointineuvolaa, jossa ohjattaisiin esimerkiksi käyttäytymiseen ja painonhallintaan liittyvissä asioissa. En tiedä yhtään lasta, joka olisi normaalipainoiseksi muuttunut mittaamalla, Lehtomäki hoksautti. 

Vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheet saivat eniten tukea ystäviltä ja sukulaisilta sekä neuvolasta. 

– 40 prosenttia vastaajista koki saaneensa tukea vanhemmuuteen neuvolasta. Siellä on helppo ottaa puheeksi asioita, kun ollaan tultu tutuiksi. Työntekijät ovat olleet pitkään töissä, nuorimpia äitejä on pienenä hoidettu, Lehtomäki iloitsi. 

– Iso osa kokee, että he ovat tulleet kohdatuksi ja kuulluksi. Tuki on auttanut ja palvelut ovat tulleet tarpeeseen. Lapsiperheitä pyydettiin arvioimaan lapsiperheiden palveluita. Tulos laittaa nöyrän kiitolliseksi. Yhdestä viiteen asteikolla kokonaisuus on lähellä nelosta. Neuvolan ja Arnolan palvelut saivat parhaan arvion. Meillä on sitoutuneita työntekijöitä, jotka haluavat viedä lapsiperheiden palveluja eteenpäin, Malila kiitteli. 

Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi kyselyssä nousi tiedottaminen.

– Palveluista ei tiedetä tarpeeksi. Sosiaalista mediaa toivottiin enemmän ja lehtijuttuja, Malila kertoi.

– Avun saa sieltä mistä kokee sen itselle läheisimmäksi. Neuvolasta tai kouluterveydenhoitajalta ohjataan tarvittaessa eteenpäin, Lehtomäki vinkkasi.

– Asiakkaan ei tarvitse miettiä mihin on yhteydessä. Perhekeskusmallissa me lähdetään täällä miettimään ja ohjataan eteenpäin, Malila tuumasi.

Jaana Salo