Metsänhoito voi olla ilmastoteko

Taimikonhoidolla ja metsän lannoituksilla saadaan terveyttä ja lisäkasvua puustolle. Samalla kasvaa myös hiilinielu.

Ilmastonmuutos ja kasvihuonepäästöt ovat asioita, jotka puhuttavat niin ruokapöytäkeskusteluissa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Tärkeä yksittäinen hiilidioksidin sitoja ja kasvuhuonepäästöjen estäjä on metsä, tarkemmin terve ja kasvava metsä.

Puut sitovat hiilidioksidia ja ehkäisevät sen kulkeutumista maapallon ilmakehään. Yksi kuutio puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia.

– Puut ovat tärkeitä hiilensitojia. Ne ovat lisäksi nopeita kiertämään eli hiilidioksidi sitoutuu hakkuiden jälkeen nopeasti uudestaan kasvaviin puihin, linjaa Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan metsäasiantuntija Janne Paananen.

Kivihiili ja fossiiliset polttoaineet tuottavat palaessaan uutta hiilidioksidia. Sen sijaan esimerkiksi puuhakkeen polttaminen palauttaa pääasiallisesti ainoastaan puuainekseen sitoutuneen hiilidioksidin takaisin ilmaan.

– Sahatavara ja puun tuottaminen ovat ekologisesti kestävää, Paananen muistuttaa.

Mutta kuinka hiilinielun ja puun kasvunopeuden voi optimoida omassa metsässä?

Metsien ja puiden kasvusta pidetään huolta taimikonhoidolla sekä lannoituksella. Hyvin hoidettu metsä kasvaa nopeammin ja haukkaa samalla enemmän hiilidioksidia ilmasta.

– Metsänhoito on metsänomistajalta ekoteko ja kannustin pitää metsästä huolta. Se auttaa yleismaailmalliseen tilaan, korostaa Paananen.

Mikäli puun kasvu pysähtyy, tarkoittaa se automaattisesti myös sitä, ettei sillä ole enää lisäsitomiskykyä. Hiilinielun suhteen se on siis hyödytön.

Metsänhoidolla kasvaville puille luodaan kasvutilaa.

– Luonnonmukaiset metsät taas uudistuvat metsäpalojen seurauksena, vertaa Paananen.

Suomen valtio kannustaa yksityisiä metsänomistajia taimikonhoitoon. Metsänomistaja voi hakea Metsäkeskukselta Kemera-rahoitusta, joka kattaa hoitokuluista noin 40 prosentin osuuden.

– Taimikon varhaisperkaus tehdään noin viiden vuoden päästä taimien istutuksesta ja toinen harvennus 10 vuoden päästä siitä. Näin saadaan luonnon kylvämä vähempiarvoinen lehtipuun vesakko pois ja arvopuut eli mänty ja kuusi kasvamaan.

Paanasen ja Mhy Pyhä-Kalan metsäesimies Petri Kaurasen mukaan Pyhäjärven metsät ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa.

– Iso määrä hehtaareita on hoidettu, mutta paljon on myös tekemätöntä, esimerkiksi teiden varsilla. Yritämme kannustaa ihmisiä hoitamaan metsäänsä, Janne alleviivaa.

Hänen mukaansa isojen aukkojen tekemistä metsään avohakkuiden muodossa vierastetaan.

– Ne tuovat kuitenkin vain vuoden–pari hiilipäästöjä, Kauranen ja Paananen jatkavat.

Isoa osaa Pyhäjärven metsistä yhdistää se, että ne ovat olleet aiemmin valjastettuna peltoviljelyyn. Näin maaperän ravinteet ovat yksipuolistuneet.

– Vanhoilla maatalousmailla on boori-ongelma. Terveyslannoituksissa, joita kaikista Mhy Pyhä-Kalan lannoituksista on noin puolet, maahan sirotellaan puutuhkaa, joka sisältää booria, Paananen täsmentää.

Terveyslannoituksilla maaperän ravinteet saadaan tasapainoon ja puiden kasvuhäiriöt kuriin.

Toinen puolikas Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan tekemistä lannoituksista keskittyy kangasmaille, joissa suoritetaan lisäkasvuun tähtääviä typpilannoituksia.

– Yksi lannoituskerta parantaa puiden kasvua 15–20 prosentilla. Lannoitus olisi hyvä tehdä kaksi kertaa puuston kehityskauden aikana, metsäasiantuntija sanoo.

Mhy Pyhä-Kala tekee lannoitukset helikopterilla kahdesti vuodessa. 

– Maanomistajat tekevät lannoituksia myös itse, jolloin ne tehdään käsin, Kauranen kertoo.

Vuosittain Pyhäjärven alueella lannoitetaan 300 hehtaaria metsää.

– Vesistökuormituksia pitää välttää eli ranta-alueita ei lannoiteta. Ravinne, kuten fosfori, joka on hyvä metsässä, on huono vesistössä, toteaa Janne Paananen.

Ossi Savolainen