Alkukesä on yrttien aikaa

Useimmat luonnon villiyrtit ovat maukkaimmillaan alkukesällä ennen juhannusta. Esimerkiksi kuusenkerkät, koivunlehdet, maitohorsman versot, nokkoset ja voikukan nuput kannattaa kerätä ennen kuin kesä puhkeaa kukkaan. Yrtteihin perehdyttiin naisten metsäillassa Soijinvaaran kodalla.

Luonnon villiyrteistä saa makua ruokaan ja hyvinvointia monin tavoin. Hortoilu ja yrttien käyttö kiinnostavat, ja nyt hankitaan takaisin jo hävinnyttä tietotaitoa yrttien hyödyntämisestä. Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan ja kahden metsähankkeen, Pohjoisen erikoiskasvit euroiksi ja Metsästä monituotebisnestä, järjestämässä illassa yrttien keruuta ja käyttöä opasti luonnontuoteneuvoja Virve Toivanen.

Hän neuvoi keräämään yrttejä kauempaa kuin 50 metrin päästä maantiestä, ja lenkkipolkujen varsilta sen verran kaukaa, ettei koiran remmi yllä. Jokamiehenoikeudella saa poimia luonnonvaraisia rauhoittamattomia kasveja. Puun osien kerääminen vaatii luvan maanomistajalta.

Ota kasveja vain sen verran, että kasvusto säilyy elinvoimaisena, eli enintään yhden kolmasosan verran kasvustosta, Virve opasti.

Hän maistatti karpalo-kuusenkerkkäjuomaa ja vihtamehua, joka on tehty koivun ja pihlajan lehdistä. Hunaja antaa hieman makeutta juomiin.

– Kuusenkerkän maku sopii yhteen karpalon ja puolukan kanssa, kokeilkaa.

Pehmeitä horsman versoja voi syödä parsan tapaan. Voikukan nuput etikkaan säilöttynä ovat kuin kapriksia. Salaattiaineksiksi käyvät esimerkiksi nuoret mustikan ja voikukan lehdet ja suolaheinät.

Nokkonen on lemmenlääke miehille, poimulehti naisille. Esimerkkejä löytyy lisää kirjallisuudesta, kuten Toivo Rautavaaran klassikkoteoksista ja uudemmista luonnontuoteoppaista.

– Kerää vain sellaisia kasveja, jotka tunnet, Virve muistutti.

Luvanvaraista on esimerkiksi kuusenkerkkien, koivunlehtien, katajan osien ja pakurin ottaminen.

Jos kerää kasveja myyntiin, on oltava tarkkana. Esimerkiksi hyttysmyrkkyä ei saa käyttää. Kauppayrtinpoimijakortti on hyvä hankkia. Pääosa metsistä on luomukeruualuetta, eli metsässä ei ole käytetty keinolannoitteita eikä torjunta-aineita.

Miina Aronen Pohjoisen erikoiskasvit euroiksi -hankkeesta korosti, että luomumerkki pitäisi hankkia, jos luonnontuotteita myy ulkomaille.

– Me tiedämme kaikki, että suomalaiset luonnon raaka-aineet ovat puhtaita, mutta ulkomailla sitä ei tiedosteta. Siksi olisi oltava luomumerkki. Siihen tarvitaan luomuilmoitus Ely-keskukselle. Luomumerkin hankinta maksaa, mutta se maksaa itsensä takaisin markkinoilla.

– Älkää myykö pelkkää raaka-ainetta ainakaan ulkomaille, vaan jatkojalostakaa tuotteiksi. Kiinalaiset kyllä ostavat mustikkaa ja myyvät ne sitten mustikkakapseleina eteenpäin. Aasiassa on ostovoimaa.

Myös Raili Hokajärvi Metsäkeskuksesta Oulusta painotti, että puhtaat luonnontuotteet ovat trendi ja markkinat ovat isot esimerkiksi Aasiassa. Olisi saatava markkinoille suuret massat tuotetta ja vielä edullisesti.

Villiyrttien ja luonnontuotteiden kaupallinen hyödyntäminen vaatii sen, että on ostaja, joka on luonut markkinat. 

Raili Hokajärvi yrittää aktivoida metsänomistajia ja luonnontuotteiden kerääjiä ja alan yrittäjiä hyödyntämään metsää muutenkin kuin puuta myymällä. 

Leena Sikkilä Mhy Pyhä-Kalasta kertoi osallistujille myös metsänhoitoasioista. Kyselyjen perusteella naiset eivät kannata avohakkuita.

– Valtavan suuret avohakkuut eivät ole suositeltavia. Nyt suurimmat ovat noin 14 hehtaarin kokoisia. Hyvällä ammattitaidolla avohakkuukaan ei näytä rumalta.

Kirsi Haapea