Musiikkia sinne, missä kuulija on

Musiikki voi kohentaa elämänlaatua, piristää, rauhoittaa tai lohduttaa. Kaikki eivät kuitenkaan pääse konsertteihin tai välttämättä edes pysty laittamaan musiikkia soimaan. Sairaalat ja hoitolaitokset ovat täynnä ihmisiä, jotka jäävät musiikin osalta paitsioon.

Janne ja Elina Jääskeläinen opiskelevat Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa sairaalamuusikoiksi.

– Haluamme molemmat viedä musiikkia niille, jotka eivät itse pääse esimerkiksi konsertteihin, Elina perustelee.

Molemmat ovat aikaisemmalta koulutukseltaan musiikkipedagogeja ja musiikin maistereita. Janne opettaa Jokilaaksojen musiikkiopistossa viulunsoittoa ja Elina pianonsoittoa.

– Aloitimme vuoden kestävät erikoistumisopinnot viime syksynä. Lähiopetusta on kerran kuukaudessa. Opetushallitus tukee koulutusta. Muuten meillä ei olisikaan varaa opiskella tätä, Janne kertoo.

Elinan ja Jannen vuosikurssi on toinen koskaan järjestetty ja sillä on seitsemän opiskelijaa. He ovat ainoat Pohjois-Suomesta.

– Kaikilla on oma projekti. Me yritämme luoda tarvetta sairaalamuusikkotoiminnalle tällä seudulla. Tästä on tarkoitus tulla meille sivutyö opetustyön rinnalle, pariskunta selostaa.

Käytännön harjoittelu on tärkeä osa opiskelua.

– Syksyllä kävimme TYKS:n lastenosastolla, jossa ikähaitari on nollasta kuuteentoista. Sellaisessa paikassa täytyy olla laaja skaala musiikkia, mitä pystyy soittamaan. Keskolassa huomasi selkeimmin musiikin vaikutuksen. Musiikki vaikutti vauvoihin rauhoittavasti, se näkyi jopa sydämen sykkeessä.

Kulttuuria viedään useimmiten hoitolaitoksiin esityksinä, joita asiakkaat tuodaan kuulemaan yhteisiin tiloihin. Sairaalamuusikot voivat ottaa huomioon asiakkaan henkilökohtaiset toiveet.

– Haluamme nimenomaan tehdä huonevierailuja, Janne mainitsee.

Sairaalamuusikko kohtaa asiakkaan yksilönä. Vuorovaikutus asiakkaan kanssa on tärkeässä roolissa. Toiminnan tavoitteena on huomioida sairastavan ihmisen lisäksi myös omaiset mahdollisuuksien mukaan.

– Asiaan kuuluu, ettei pitäisi olla kiire. Musiikki nostattaa esille muistoja ja ajatuksia, joista keskustellaan. Tavoitteena on myös osallistaa. Asiakaskin voi soittaa mukana, jos haluaa, Janne kuvailee.

– Tv ja radio eivät korvaa toisen ihmisen läsnäoloa. Sairaalat ja vanhainkodit ovat täynnä syrjäytyneitä ihmisiä, Elina  harmittelee.

Opinnoissa on painotettu ihmisoikeusjulistusta, jonka mukaan kaikilla on oikeus kulttuuriin ja taiteeseen.

– Kouvolassa eräs sairaalamuusikko kulkee jopa kotihoidon mukana asiakkaiden luona, Elina kertoo.

Sairaalamuusikot olivat maanantaina vierailulla Pyhäjärven vuodeosastolla. Huoneesta kuului iloista puheensorinaa, kun kurkistin sinne. Puolisonsa Eskon luona vieraileva Sinikka Pesonen oli juuri pohtimassa ääneen, että toivottavasti sairaalamuusikoista tehdään lehteen juttua, kun on niin tärkeä aihe. Ja samalla hetkellä toimittaja tupsahtikin paikalle kuin tilauksesta.

Janne ja Elina olivat juuri hetki sitten soittaneet Eskolle ja Sinikalle Konsta Jylhän kappaleen Vaiennut viulu.

– Ajattelinkin, että harmi kun en ehtinyt kuulemaan, kun hoitajat kertoivat sairaalamuusikoiden kiertäneen osastolla. Mutta he palasivatkin onneksi vielä Eskon huoneeseen, Sinikka riemuitsee.

– Vaiennut viulu oli yksi kappaleista, joita Esko mielellään soitti haitarilla. Tytär kuuntelutti sen juuri muutama päivä sitten puhelimesta isälleen. Koskaan ei tiedä, mitä he kuulevat, Sinikka pohtii.

– Kuulo on ensimmäinen aisti, joka ihmisellä syttyy ja viimeinen, joka sammuu. Hän voi hyvinkin vielä kuulla musiikkia, Janne rohkaisee.

Sinikka nautti kovasti muusikoiden vierailusta.

– Oli aivan mahtavaa kuulla meidän toivemusiikkiamme, hän kiittelee.

– Näitä vierailuja onkin mukavin tehdä siten, että omaisia on mukana, Janne tuumasi.

– Toivottavasti tällaisia vierailuja järjestetään lisää, tasapuolisesti sekä yksityisten että julkisten palvelujen piirissä oleville asiakkaille, Sinikka toivoo.

Jaana Salo