Mielipide: Vastine Raija Leppäharjulle

Kaupunginvaltuuston päätettäväksi 15.10.2018 kokoukseen tulee talouden tasapainottamisohjelman mukainen kouluverkkoselvitys. Tarve tasapainottamisohjelman laatimiselle on lähtenyt vuonna 2016, jolloin kaupunginvaltuusto edellytti säästötavoitteiden toteuttamista kaikilla toimialueilla kaupungin heikentyneen taloustilanteen vuoksi.

Totean valtuutettu Leppäharjun 3.10. Pyhäjärven Sanomien mielipidepalstalla esittäneen väitteitä, ettei ratkaisulla tule todellisia säästöjä.

Sivistyslautakunta valmisteli esityksen kaupunginhallitukselle huolellisesti ja kouluverkkoratkaisuun liittyy myös päätös uusien tilojen rakentamisesta kirjastolle. Samaan tilaan rakennetaan monitoimitilat kulttuurin ja liikunnan tarpeisiin. Valmistelussa lautakunta totesi tämän mallin olevan kokonaisuutena paras ratkaisu, jossa on otettu huomioon oppilaiden etu. Yhdysluokista voidaan luopua, 5- ja 6-luokkalaiset pääsevät yläkoulun ympärillä olevien suorituspaikkojen läheisyyteen, opetusresursseja pystytään hyödyntämään hyvin, huomioiden opettajien erityisosaaminen. Huomioitavaa on myös, että 5- ja 6-luokkalaisilla on oltava valinnaisuutta tarjolla ja tällä ratkaisulla valinnaisuutta voidaan lisätä tasapuolisesti kaikille oppilaille.

Opetusryhmien keskikoko pysyy maltillisena 18–19 oppilasta per ryhmä. Opetusryhmien määrän vähenemisestä huolimatta ratkaisu ei johda irtisanomisiin. Määräaikaisten tehtävien määrä vähenee ja henkilöstön eläköityminen hyödynnetään.

Kirjaston muuttaminen opetustiloiksi kustantaa kaupungille noin 850 tuhatta euroa. Kun samalla korjataan opettajienhuone, toimistotilat ja ilmastointi, joiden kustannus on 350 tuhatta, on tietenkin selvää, että kaupungille syntyy kuluja rakennushankkeen rahoituksesta, poistoista ja kirjaston siirtämisestä väistötiloihin ammattikoululle. Pitää kuitenkin todeta että, ammattikoulun tilat ovat kaupungin omia tiloja eikä niitä tarvitse remontoida kirjastoa varten.

Päätöstä valmistellessaan lautakunta huomioi myös kolmen lakkautettavan koulun peruskorjauskustannukset, syksyllä 2017 kustannuksiksi oli arvioitu vajaa miljoona euroa, nyt tarkempien kuntokartoitusten jälkeen kustannukset on arvioitu reiluksi 1,5 miljoonaksi euroksi. Tilanteessa jossa joidenkin kyläkoulujen jättäminen olisi vain muutaman vuoden välivaihe, tilojen remontointi on taloudellisesti huono vaihtoehto.

Mitä sitten tapahtuu lakkautetuille kouluille? Se on hyvä ja pohdinnan arvoinen kysymys. Sivistyslautakunnan sisäisten vuokrien kustannus on laskettu toteutuviin säästöihin. Jos koulurakennuksia saadaan myydyksi tai puretaan, ei rakennuksista tule tämän jälkeen ylläpitokuluja kaupungille. Toteutuva säästö on joka vuosi suurempi, myynti olisi kaupungille edullisin vaihtoehto. Jos rakennuksia puretaan tai myydään alle poistamattomien tasearvojen, joudutaan lisäksi tekemään alaskirjaukset rakennusten poistamattomista arvoista.

Tässä taloustilanteessa kouluverkon säilyttäminen ennallaan 3–4 vuotta kuten valtuutettu Leppäharju esittää, on huonoa taloudenhoitoa joka ajaa kaupungin kriisikunnaksi. Taloutta korjaavien päätösten aika on nyt, eikä ikäviä ratkaisuja tule siirtää tulevaisuuteen. Kouluverkkoratkaisu ei yksin ratkaise kaupungin taloustilannetta, mutta on tärkeä osa kokonaisuutta.

Pyhäjärvellä 7.10.2018

Ilpo Karvonen