Päätöksillä alle vuosi armonaikaa

Kaivoksen tiloja testataan moneen eri käyttöön maanalaisen kaivostoiminnan jälkeistä aikaa silmällä pitäen. Käynnissä tai käynnistymässä on myös monta kehitys- ja suunnitteluhanketta. Monipuolisen uusiokäytön varmistuminen vaatii kuitenkin datakeskuksen tai pumppuvoimalaitoksen toteutumisen. Aikaa päätöksiin eli tietoon tulevista toiminnoista on alle vuosi, sillä muussa tapauksessa alkavat maanalaisen kaivoksen sulkemistoimet. Maan päällä sulkemistoimet kestävät kuitenkin aina vuoteen 2027 saakka. Sulkemisen kokonaiskustannusarvio on 30 miljoonaa euroa.

Sakari Nokela tuumaa, että tilaa kaivoksessa riittää vaikka mille.

Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttömahdollisuuksia käsittelevän Kerttu Saalasti -seminaarin järjestäminen lauantaina kaivoksen päätasolla puolentoista kilometrin syvyydessä oli samalla yksi esimerkki kaivoksen maanalaisen tilojen tulevista käyttömahdollisuuksista koulutukseen ja matkailuun.

Seminaarissa käytiin läpi kaivosyhtiön suunnitelmia sekä tällä hetkellä käynnissä olevia tai pian alkavia eri toimijoiden hankkeita, kokeita ja testauksia, joilla yritetään tähdätä siihen, että kaivoksen infrastruktuuri jäisi käyttöön sen jälkeen kun kaivoksen maanalainen toiminta loppuu ensi vuoden elo-syyskuussa.

– Rikastamo jatkaa toimintaa kun B-altaan rikastushiekkaa ryhdytään rikastamaan uudelleen ja pyriittiä toimitetaan Siilinjärvelle vuoteen 2025 saakka, sanoi Pyhäsalmi Mine Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen.

Luukkosen mukaan tieto kaivoksen maanalaisten tilojen uusiokäytöstä pitää olla ensi kesänä, jotta yhtiö ei aloita muita sulkemistoimia kuin omien koneiden ja varastojen ylös tuontia eli tilat jäisivät muuhun käyttöön muiden ylläpitäminä vuoden 2019 alusta.

– Rikastushiekka-altaiden osalta sulkemistoimet päättyvät vasta vuonna 2027 ja yksistään niiden moreenipeitto on yli 11 miljoonan euron maanrakennusurakka, kun sulkemisen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 30 miljoonaa euroa, totesi Luukkonen.

VT. Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi esitteli Callio-yritysaluetta eli kaivosympäristöä sanoen, että täällä on valmis, toimiva infra ja stabiilit, säädeltävät olosuhteet. Kiviniemi kävi läpi eri toimialoja edustavat hankkeet kasvinviljelystä fysiikan tutkimukseen sekä Callion liiketoimintakonseptin.

– Tämä on poikkeuksellinen ja kansallinen mahdollisuus, jossa isoina kärkihankkeina ovat energiavarasto eli pumppuvoimalaitos ja datakeskus.

Jokaiselle tulijalle kustomoidaan tilat toimijan tarpeisiin; kiinteistökehityksestä, tilojen kustomoinnista ja tarvittavista tukipalveluista vastaa Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy, kertoi Kiviniemi.

– Tällä hetkellä täällä on muun muassa 990 metrin tasolla Normetin kaivoskoneiden testirata.

Kiviniemi totesi, että jommankumman tai molempien kärkihankkeiden on toteuduttava, jotta myös muiden eli pienempien toimijoiden on mahdollista tulla tiloihin; näin osuus kaivostilojen ylläpitokustannuksista jää pienemmille toimijoille kohtuulliseksi.

– Tänne ainutlaatuiseen ympäristöön suunnitelluilla toiminnoilla vastattaisiin myös kansallisiin tarpeisiin. Muun muassa energiavarasto olisi vastaus lisääntyvän aurinko- ja tuulivoiman vaatimaan säätövoimaan.

Energiavarastoa ja datakeskusta esitteli tarkemmin Callion ohjelmajohtaja Sakari Nokela. Energiavarastossa olisi yksinkertaistaen kyse siitä, että kaivoksen avolouhoksesta vesi pudotettaisiin putkessa 1,4 kilometriä turbiineihin ja alas louhittaviin altaisiin. Voimalaitos lähtisi käyntiin niin sanotusti välittömästi kun esimerkiksi myrskyn johdosta tuulivoimalat pysäytetään.

Nokelan mukaan avolouhoksellinen vettä riittäisi seitsemän tunnin sähköntuotantoon ja voimalan ansaintalogiikka perustuu sähkön hinnaneroihin, sillä vesi pumpattaisiin takaisin ylös halvan sähkön hinnan aikana. Kun tähän kokonaisuuteen yhdistetään akut, niin sähköä voitaisiin myös varastoida.

Datakeskukselle tai konesaleille olisi sopiva paikka kaivoksen länsipuolella, missä osa keskuksen tiloista rakentuisi turvallisesti sadan metrin syvyyteen. Täällä olisi mahdollisuus myös vesijäähdytykseen ja keskuksen hukkaenergiaa voisi mahdollisesti hyödyntää kaivostilojen sähköntarpeeseen.

Nokela korosti puheenvuorossaan, että kaikki tällä hetkellä suunnitellut toiminnot mahtuvat kaivokseen yhtä aikaa eli ne eivät ole toisiaan poissulkevia.

Kaivoksessa on käynnistynyt myös Geologisen tutkimuskeskuksen Energiakaivos-hanke, jossa selvitetään geotermisen energian eli maalämmön hyödyntämistä ja yrityselämää edistävää kalliolaboratoriota. Lisäksi hankkeessa selvitetään maanalaista tilaa lämpövarastona.

Hanketta esitellyt GTK:n Lasse Ahonen kertoi hankkeen yhdeksi perusteluksi sen, että maalämmön käyttö on laajenemassa pientaloista suuriin kohteisiin ja kiinnostus yhä syvemmältä tulevaan lämpöön on kasvamassa.

Kaivosympäristöä koulutuskeskuksena kehitetään kahden hankkeen avulla. MineTrain-hanketta esitteli Saija Luukkanen Oulun yliopistosta. Hankkeessa luodaan koulutuspaketteja ympäri maailmaa tuleville asiakkaille geologiaan ja malminetsintään, geofysiikkaan, kaivosteknologiaan, rikastustekniikkaan ja kaivoksen sulkemiseen.

Luukkanen sanoi, että teoriaopetus on verkossa, jotta täällä voidaan hypätä heti haalareihin ja nämä kolmen tai viiden päivän paketit räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Jo käynnissä olevassa MineTrain-hankkeessa on yrityksistä mukana muun muassa Normet, Outotec ja Sandvik.

Omassa esityksessään Kiviniemi esitteli Underground Rescue -hankkeen, jolla puolestaan luotaisiin henkilö- ja työturvallisuusalan toimijoille ympärivuotinen koulutus- ja harjoittelukeskus. Keskuksessa olisi esimerkiksi kuilu- ja tunnelipelastuksen harjoitusrata. Pyhäjärven Kehitys Oy:n hakemaan hankkeeseen yrityksistä mukaan ovat luvanneet lähteä esimerkiksi Agnico Eagle -kaivosyhtiö ja Posiva Oy.

Callio on yksi viidestä Itämeren alueen maanalaisesta laboratoriosta, joilla on yhteinen kehittämishanke. Hankkeessa mallinnetaan Callion tiloja, tehdään arkkitehtuurisuunnittelua ja palvelumuotoilua sekä markkinoidaan Calliota sijoittumispaikkana.

Hankkeen johtaja Panu Jalas totesi, että Callio on näistä viidestä paras, tiloiltaan hulppein ja mielenkiintoisin.

Hän näkee Callion lisäetuina syvyyden, olemassa olevat eri syvyyksien välitasot ja isot tilat sekä sen, että se ei ole erämaassa tai syrjäseuduilla.

Jo nyt Calliota testauspaikkanaan käyttää Muon Solutions, joka on kehittänyt maan alle sijoitettavia antureita. Antureilla mitataan maaperän tiheyseroja, joita hyödynnetään esimerkiksi malminetsinnässä. Antureilla voidaan myös etsiä ja monitoroida eli tarkkailla pohjaveden pintaa ja määrää.

Yrityksen päätoimitila on Pyhäjärven Rannankylällä, kertoo toisen yrittäjän kommenttipuheenvuoron käyttänyt start-up-yrittäjä Marko Aittola.

Aittola toteaa, että pohjavesi on globaalisti iso ongelma eli sen löytäminen on tärkeää ja monitoroimalla esimerkiksi nähdään, jos pohjavettä varastetaan.

Järjestyksessään kahdeksannentoista Kerttu Saalasti -seminaarin teemalla ”Elinvoimaa syvyyksistä” järjesti Kerttu Saalasti -säätiö yhdessä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutin, Pyhäjärven kaupungin, Pyhäjärven Callion ja Pyhäsalmi Mine Oy:n kanssa.

Toinen kommenttipuheenvuoro nähtiin ja kuultiin videotervehdyksenä ”miljoonan sirkan mies” Robert Nemlanderilta Entocube-yrityksestä. Yrityksellä on tällä hetkellä sirkkojen kasvattamoverkosto, mutta hän paljasti, että he aloittavat seikkailun Pyhäsalmen kaivoksen kanssa ja tänne tulee koelaitos.

Hän kertoi, että Callion laboratoriossa aloitetaan testaamaan uuden sukupolven hyönteistuotantojärjestelmää. Kiviniemi täsmensi myöhemmin, että jo kuukauden puolentoista sisällä kaivokseen tuodaan ensimmäiset kasvatusyksiköt.

Nemlander on hyönteisruuan vahva puolestapuhuja. Hänen mukaansa jopa kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä ja loppujenkin pitäisi lisätä niiden syöntiä, jotta maapallolla riittää ruokaa yhä kasvavalle ihmismäärälle.


Erkki Böhme