Pyhäjärvelläkin lähdetään karhunpyyntiin

Karhukannan vahvistumisen myötä on metsästäjien yhä laajemmalla alueella mahdollista osallistua karhunmetsästykseen. Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 260 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen maanantaina 20. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua.

Myös Pyhäjärven suunnalle on myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia. Kaksi lupaa Pyhäjärven ja Kiuruveden raja-alueelle ja yksi lupa Pyhäjärven länsipuolelle, ulottuen Haapajärvelle ja Kärsämäelle.

Metsästysseura Hiidenmiehet ry kokoontui lauantaina seuran kämpälle suunnittelemaan karhujahtia. Yhdeksän seuran jäsentä saapui paikalle ilmoittautumaan mukaan jahtiin.

Hiidenmiehet ovat mukana yhden karhun yhteisluvassa noin parinkymmenen muun seuran kanssa. Lupa on myönnetty alueelle, johon kuuluvat Haapajärvi ja Kärsämäki sekä Pyhäjärveltä nelostien länsipuoli täydennettynä tien ja järven välisellä alueella.

– Alueella on keskinkertainen karhukanta ja karhuista on useita havaintoja, Antero Aaltokoski kertoo. Hän toimii Pyhäjärveltä jahtiin osallistuvien alueyhdysmiehenä. Luvan hakijana ja koko porukan päällikkönä toimii Markku Fält.

Karhunmetsästys tapahtuu pääsääntöisesti pysäyttävien koirien avulla seuruemetsästyksenä.

– Meillä on jokunen jäsen, joilla on kokemusta karhunmetsästyksestä. Viime vuonna yksi karhu ammuttiin minun koiran haukulle, Aaltokoski kertoo.

Karhunmetsästyksessä käytetään apuna koiria. Karhua haukkuvien koirien jalostukseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja pyritty löytämään eri roduista karhua haukkuvia sukulinjoja.

– Koirilla voi olla hyviäkin sukutauluja, mutta silti ne pelkäävät karhua eivätkä jää haukulle, petoyhdysmies Antero Liimatainen kertoo.

– Osa koirista ei pelkää vaan jää haukkumaan karhua. Petoverisiä, pysäyttäviä yritetään jalostaa keskenään, Juha Kinnunen selostaa.

Luvassa ei ole tarkemmin määritelty karhun ikää tai sukupuolta, mutta naaras ja sen alle vuoden ikäiset pennut ovat aina rauhoitettuja.

– Karhunmetsästystä koskevat tarkemmat säännöt, kun karhu on kuitenkin suurpeto, petoyhdysmies Antero Liimatainen kertoo.

Karhumerkki täytyy olla suoritettu, jos aikoo osallistua jahtiin.

– Osuma-ala on karhulla pienempi kuin hirvellä, Liimatainen selostaa.

Kaadon jälkeen karhunliha menee trikiinitarkastukseen, jotta varmistuu, että liha on syömäkelpoista.

– Liha jaetaan koko ison alueen porukalle. Ampuja saa pääkallon, taljan ja siitinluun, Antero Aaltokoski sanoo.

Karhunmetsästys kestää siihen saakka, kunnes karhu saadaan pyydettyä, kuitenkin enintään lokakuun loppuun.

– Oman seuran alueelta voi ilmoittaa jälkihavaintoja jahdin johtajalle. Markku Fält sitten päättää, millä alueella lupa käytetään, Liimatainen kertoo.

Jaana Salo

Kuvassa Metsästysseura Hiidenmiehet ry:n väki suunnittelemassa karhujahtiin osallistumista.

Alla lisätietoa karhukannasta.

[toggles title=”Karhukanta vahvistuu”]Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on lievässä kasvussa. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2 130–2 260 yksilöä ennen vuoden 2018 metsästyskautta. Vuosituhannen vaihteessa karhukannan koko oli noin 800 – 900 karhua. Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2017 aikana tallennettiin 1639 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi aikuinen ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on lisääntynyt 52 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Karhu kuuluu EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltuihin lajeihin. Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suuri siihen, että sitä voidaan säädellä luontodirektiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä.[/toggles]