Kaivoksen uusiokäyttö nousee ministerien neuvottelupöytään

Pyhäsalmen kaivoksen maanalainen toiminta loppuu vuonna 2019. Pyhäjärvi on varautumassa ennakoivasti elinkeinorakenteen muutokseen. Työministeri Jari Lindström piipahti asian tiimoilta Pyhäsalmen kaivoksella. Ministerille esiteltiin sekä Pyhäsalmen kaivoksen toimintaa ja infraa, että kaivoksen loppumiseen liittyviä prosesseja ja kaivoksen uusiokäyttöön liittyviä suunnitelmia.

– Erityisesti olemme käyneet läpi kärkihankkeita, jotka ovat kiireellisimpiä. Olemme pyrkineet tuomaan esille mahdollisuuksia, joita olemme tunnistaneet uusiokäytön osalta. Toivomme, että esittelyjen koko kuva on avautunut vierailun myötä. Monesti kun näkee paikan päällä ja saa vähän mittasuhteista kuvaa, niin on helpompi keskustella ja viedä viestiä eteenpäin, vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoi.

Vierailu Pyhäjärven kaivoksella sattui sopivasti budjettineuvottelujen alle.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä on minun lisäksi kaksi muutakin ministeriä. Valmistaudumme juuri budjettineuvotteluihin. Meillä on jo ensi viikolla yhteinen palaveri ja muutenkin käydään läpi sitä, että mitä tässä nyt niin sanotusti aletaan, Lindström totesi.

Ministeri Lindström näkee Pyhäjärven valtakunnallisesti merkittävänä tapausesimerkkinä kokemusten saamiseksi rakennemuutosten ennakoinnista.

– Näitä ennakoivan rakennemuutoksen tapauksia on vasta aika vähän. Ikävä tietenkin jos jossain vaiheessa työt loppuvat täältä, mutta tämä voi olla hyvä oppi tulevaisuuteen. Nyt ollaan hyvissä ajoin liikkeellä, se on hyvä asia.

Ministerin kokemusten perusteella taustatyöt kannattaa tehdä hyvin, jos meinaa saada valtion rahahanat aukeamaan.

– Semmoiset alueet joilla on oma idea, omia juttuja mietittynä pitkälle ja hankkeisiin on saatu uskottavia kumppaneita, ovat aina valtiovallan kannalta helpompia edistää. Kun veronmaksajien rahoilla toimitaan, niin pitää olla siellä toisellakin puolella uskottavuutta, jotta joku asia lähtee menemään eteenpäin, ministeri painotti.

Lindström näki erittäin myönteisenä se, että Pyhäjärvellä on mietitty tosi pitkälle, että mitäs sitten kun kaivos loppuu.

– Täällä on aika pitkällekin meneviä ideoita siitä mitä tehdään, kun näin merkittävän työnantajan työt loppuvat niin monelta. On myönnetty, että näin käy. Ei lähdetä surkuttelemaan vaan mietitään, että mitä tämän jälkeen. Sitä minulle on tänään esitelty ja olen vaikuttunut siitä, mitä olen kuullut.

Ministeri arvosti sitä, että Pyhäjärvellä ei ole epärealistisia haaveita ihmepelastuksesta uuden suurtyöllistäjän muodossa.

– Kaupunginjohtaja Kiviniemikin totesi tänään, että jos suuri työnantaja häviää paikkakunnalta, on utopiaa ajatella että odotetaan niin kauan, jotta tulee toinen samanlainen tilalle. Elinkeinorakennetta pitää pystyä laajentamaan. Vaikutus tulee siitä, että syntyy useita pieniä yrityksiä. Se on hidas prosessi, mutta se on realismia, Lindström sanoi.

Lindström kertoi esimerkin Kouvolasta, jossa on 2000-luvulla hävinnyt yli 4000 teollisuuden työpaikkaa. Rakennemuutoksen välilliset vaikutukset ovat ulottuneet siellä todella laajalle.

– Näissä muutoksissa ei pidä unohtaa myöskään niitä olemassa olevia yrittäjiä. Täytyy muistaa pitää huoli myös niistä, joilla on jo yritys, ettei niille käy huonosti, ministeri muistutti.

Energiavaraston toteutumista pidetään yhtenä kriittisimmistä hankkeista kaivoksen uusiokäytön toteutumisen kannalta. Arvioidut epävarmuustekijät liittyvät hankkeen rahoitukseen ja nykyisin voimassa olevaan lainsäädäntöön. Ainutlaatuinen hanke ei sovi sellaisenaan nykyisiin kansallisiin tukiohjelmiin eikä lainsäädäntö vielä tunnista sähkön varastointia. Ministeri Lindström aikoi nostaa näitä asioita esille ministerien välisissä keskusteluissa.

– Me olemme oikea ministeriö sitä pohtimaan. Aiheet koskettavat sekä elinkeinoministeri Mika Lintilää että ministeri Kimmo Tiilikaista, joka vastaa energiapuolesta. Kun aloitamme syyskauden, niin pidämme ministereiden kesken palaverin, missä käymme näitä asioita läpi. Tämä on nyt tuoreessa muistissa minulla.

Lindström lupaili, että asia ei hautaudu pöydälle.

– Jos tämä olisi tullut vain sähköpostilla tai kirjeellä tuonne ministeriöön, voisi olla valitettavasti niin, että siellä se olisi vain kasassa. Kun itse käy, niin jää sellainen muistijälki, että ai niin, siellä oli semmoinen juttu. Sen takia nämä maakuntamatkat ovat ihan älyttömän tärkeitä.

Myös veroasiat nousivat keskusteluun.

– Veroasioista ja muista olemme käyneet paljon keskustelua TEM:n energiaosaston ja muidenkin kanssa. Ne ovat muutenkin olleet siellä heillä työn alla. Tällaisia suuren luokan energiavarastoja ei ole ollut, jolloin lainsäädäntökään ei ole niihin ottanut kantaa. Esimerkiksi sillä, onko verokanta oikeassa asemassa, on vaikutuksensa investointiympäristöön, Kiviniemi totesi.

– Se ei ole ollenkaan yhdentekevää, missä verokannassa ne ovat. Tämä on osa tätä keskustelua, mitä käydään sitten, mutta siihen täytyy ottaa myös valtiovarainministeriö mukaan, ministeri totesi.

Kaivoksen uusiokäyttöön liittyvien hankkeiden viestintään saatiin ministeriltä hyviä neuvoja. Hankkeissa on yhtäläisyyksiä esimerkiksi hallituksen energiapolitiikkaan liittyvien tavoitteiden kanssa.

– Näiden hankkeiden edistämiseksi kannattaa painottaa sitä, että nämä ovat osa sitä, mitä myös Suomi tavoittelee maana, Lindström vinkkasi.

Petri Keränen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta, Toni Krankkala Nihak ry:stä, työministeri Jari Lindström, Pyhäjärven Callion ohjelmajohtaja Sakari Nokela, Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen, kaivoksen pääluottamusmies ja kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi sekä vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi pureutuivat Pyhäjärven rakennemuutokseen viime keskiviikon kaivosvierailulla. Kuvasta puuttuvat vierailuun osallistuneet Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta, Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan Liitosta sekä ministerin erityisavustaja Jami Arvola.

Ministeri muisteli, että Pyhäsalmen kaivos on neljäs kaivos, jossa hän on tähän mennessä vieraillut. Hän oli positiivisesti vaikuttunut.

– Näin iso työnantaja on tehnyt tälle alueelle ja Suomelle valtavan ison vaikutuksen esimerkiksi verotuloina, rakennuksina ja infrana, jotka on tämän kaivoksen mahdollistamana rakennettu. Kun suomalaiset toimivat, he tekevät sen vastuullisesti, ottaen huomioon myös ympäristön, ministeri kiitteli.

Ministeri kertoi Kanadassa kaivoskokouksessa vieraillessaan kuulleensa tutkimuksesta, jonka mukaan Suomi on ykkösenä tai kakkosena kiinnostavuudeltaan ja potentiaaliltaan maailmassa kaivosmielessä.

– Tutkimus johon viitataan, on Fraser-instituutin tekemä. Suomi ei ole viehättävä sen takia, että täällä olisi paljon malmeja. Suomi viehättää, koska täällä on paljon osaamista, hyvä koulutus, hyvä infrastruktuuri, saadaan sähköä luotettavasti joka paikkaan, yhteiskunta on stabiili ja lainsäädäntö on pysyvällä, kestävällä pohjalla ja ennustettava, Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Kimmo Luukkonen kertoi.

– Toimiva sopimusyhteiskunta on ison yrityksenkin etu, pääluottamusmies ja kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi totesi.

Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin, joten vierailu kaivoksessa ei ollut ministerille aivan jokapäiväinen.

– Käyminen  puolentoista kilometrin syvyydellä oli mielenkiintoinen kokemus.  Pääsin kurkkaamaan myös sinne saunaan, joka on tuolla alhaalla. Aion twiitata, että vajosin tänään todella alas, hän lohkaisi.