Emoniemen koululle tupsahti viikko sitten yli sata thaimaalaista marjanpoimijaa. Suomeen poimijoita on Marja Bothnia Berries Oy:n vientipäällikkö Kåre Björkstrandin mukaan saapunut tänä vuonna yhteensä noin 600 heidän konserninsa kutsumana.
– Suurin osa Koillis-Thaimaasta saapuvista poimijoista sijoitetaan Itä-Lappiin ja Kainuuseen. Poimijoita saapui jonkin verran myös Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Poiminta aloitetaan etelämpää, sieltä missä satokausi on parhaillaan menossa, Kåre kertoo.
Marja Bothnia Berries Oy:llä tytäryhtiöineen on Suomessa yhteensä 13 majoituspaikkaa, joista poimijat kulkevat autoilla poimimaan marjoja laajemmalle alueelle, jotta kaikille riittää poimittavaa.
– Yleensä poimijat viipyvät Suomessa noin 70–80 päivää eli he palaavat kotimaahansa syyskuun lopussa
Viime vuosina mediassa on käyty paljon keskustelua siitä, jäävätkö poimijat tappiolle huonoina satovuosina.
– Poimijat kustantavat matkansa Suomeen ottamalla Thaimaassa pankkilainat maatalouspankista. Pidämme huolen siitä, että kukaan ei jää tappiolle Suomessa olosta. Jos joku poimija esimerkiksi sairastuu, olemme korvanneet hänelle kustannuksia. On tärkeää, että kaikki poimijat pärjäävät. Pidämme heistä hyvää huolta, jotta saamme joka vuosi samat kokeneet poimijat tänne uudelleen, Kåre kuvailee.
Poimijoiden mukana saapuu myös tukihenkilöstöä Thaimaasta. Osa työskentelee esimerkiksi tulkkina tai keittiöllä.
– Poimijat saapuvat tänne turistiviisumeilla ja tukihenkilöt työviisumilla. Mitä luultavimmin lähivuosina myös marjanpoimijat siirtyvät työviisumin piiriin, mikä tarkoittaisi myös heille minimipalkkoja ja työehtosopimusten piiriin pääsemistä, Björkstrand arvelee.
Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto hoitaa Suomessa ulkomaalaisten luonnonmarjan ja muiden luonnonvaraisten tuotteiden poimintaan liittyviä neuvonta- ja lausuntoasioita. Ohjausta annetaan sekä ulkomaalaisille marjanpoimijoille, että marjanpoimijoita kutsuville yrityksille.
– Teemme poiminnasta ennakko- ja loppuraportit Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukselle, Kåre kertoo.
Björkstrandin mukaan yli 90 prosenttia ulkomaalaisten Suomessa poimimasta marjasta menee teollisuudelle.
–On mukava huomata, että vähitellen ihmisten asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi thaimaalaisia poimijoita kohtaan. Kauppoihin ja teollisuudelle ei saataisi mustikkaa ja puolukkaa ilman ulkomaalaisia poimijoita.
Firmoilla, jotka kutsuvat poimijoita Suomeen on myös vientikauppaa, joten poiminnalla on myös kansantaloudellinen merkitys.
– Mustikan suurimmat vientimaat ovat Japani ja Kiina. Mustikasta valmistetaan siellä uutetta, jota käytetään lääkkeissä ja lisäravinteissa. Puolukkaa viemme eniten Ruotsiin, Saksaan ja Itävaltaan, Kåre luettelee.
Kuivuus on verottanut mustikkasatoa ja tällä hetkellä marjat ovat ainakin tällä seudulla melko pieniä.
– Tällä tahdilla sato jää alle keskiarvon. Vielä ollaan kuitenkin alkusadossa. Muutos säätilassa voi vielä parantaa tilannetta. Mustikat ovat pieniä, mutta jos ne saavat riittävästi vettä, ne turpoavat aika nopeasti. Suomi on pitkä maa, joten yleensä on löytynyt joku alue, josta satoa on saatu hyvin, Kåre Björkstrand toteaa.
Teksti ja kuva: Jaana Salo
