Pyhäsalmen kaivoksen energiavarastolle on tilausta: Hiilineutraali yhteiskunta tarvitsee säätövoimaa

Pyhäsalmen kaivokseen suunnitteilla oleva energiavarasto on noussut uutisotsikoihin useissa lehdissä. Myös Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kommentoi Twitter-päivityksessään STT:n kautta jaettua uutista.

– Pyhäsalmen kaivoksen säätövoimaselvitys on valmistunut. Säätövoimaa tarvitaan, tässä yksi mielenkiintoinen vaihtoehto, Leskelä twiittaa.

Energiateollisuus ry ajaa energia-alan yritysten etua ja haluaa edistää pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Leskelä seuraa mielenkiinnolla Pyhäsalmen kaivoksen energiavarastosuunnitelmien etenemistä. Kuva: Energiateollisuus / Olli Häkämies

Leskelä perustelee säätövoiman tarvetta sillä, että energia- ja ilmastostrategiassa Suomen pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että fossiilisen energian käyttöä tullaan korvaamaan paljon sähköllä, jota taas tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla. Vähitellen fossiilisiin polttoaineisiin perustuva, mutta samalla säätökykyä tarjonnut energiantuotanto vähenee. Oletuksena on, että säätökykyistä uutta tuotantoa tarvitaan lisää, Leskelä tarkentaa.

Säätövoimaa tarvitaan tasaamaan kulutuksen ja tuotannon vaihtelua. Esimerkiksi luonnonolosuhteiden mukaan muuttuvat tuuli- ja aurinkovoima vaativat suhteessa runsaasti säätövoimaa.

– Säätövoimaa voidaan hankkia lisäämällä siirtoyhteyksiä ja hankkimalla energiaa naapurimaista. Siellä on kuitenkin sama tilanne kuin Suomessa ja myös energiantarve on lähes yhtäaikaista, Jukka taustoittaa.

Vuoristoisissa maissa säätöenergiaa saadaan Leskelän mukaan helposti tuotettua pumppuvoimana hyödyntäen luonnollista korkeuseroa.

– Suomi on kuitenkin tasainen maa, joten yleensä tänne on hankala rakentaa pumppuvoimaa. Pyhäjärvellä on ainutlaatuinen tilanne, kun on saatu rakentamalla aikaan noin iso korkeusero. Tämän tyyppisille innovaatioille on tarvetta. Valtio on usein tukenut uuden teknologian hankkeita. Uskon, että tämä voisi hyvin täyttää sellaisen kriteerit. Hanke on myös kansainvälisesti erittäin kiinnostava.

Pumppuvoiman ideana on, että vesi kulkee sähkön hinnan mukaan jompaankumpaan suuntaan.

– Välillä sähköä on yllin kyllin tarjolla ja hinta on alhainen. Kun tarjontaa on vähemmän, hinta nousee. Pumppuvoima voi toimia vastakkain esimerkiksi sään mukaan tuotettavan energian kanssa, Leskelä valottaa.

– Myös vesivoimaa käytetään samaan tapaan tasaamaan kysynnän ja tarjonnan piikkejä, mutta vesivoimassa vedenpinnan korkeuden säännöstely asettaa rajat. Kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala pystyisi oman altaansa kanssa operoimaan siten, että muille ei aiheudu häiriöitä, hän jatkaa.

Leskelä kertoo, että suunnitellun laitoksen tyyppisille ratkaisuille on tarvetta.

– Kaivoksen energiavaraston avulla tehoa saataisiin nopeasti käyttöön suurempia määriä kuin esimerkiksi akkuratkaisuilla, joiden kapasiteetti on yleensä nopeasti purettu. Suunnitelmien perusteella voimalalla voitaisiin tuottaa useampia tunteja tehoa. Voimala sopisi hyvin esimerkiksi vuorokauden sisäiseen säätöön. Sähkön hinta vaihtelee eri vuorokaudenaikoina. Aamu- ja iltahuippuihin, jolloin sähkön hinta on korkeimmillaan, voitaisiin yön edullisemmalla sähköllä pumpata energiaa varastoon. Ratkaisu on aika yksinkertainen, eikä käyttö vaadi monimutkaisia operaatioita.

Tähänastisten selvitysten mukaan hankkeen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät verotukseen ja lainsäädäntöön. Nykyinen sähköverotus tuntee sähkön varastoinnin huonosti.

– Akkujen osalta käydään samanlaista keskustelua. Niitä verotetaan samaan tapaan kuin käyttöä, vaikka kyse ei ole sähkön käytöstä vaan varastoinnista. Mekin pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että asioita tullaan muuttamaan, Leskelä sanoo.

Pyhäsalmen kaivos ei ole Leskelälle outo tuttavuus, vaikkei hän olekaan siellä vielä vieraillut.

– Isoisäni on Pyhäjärveltä kotoisin. Olen lapsena vieraillut hänen kodissaan Pyhäjärven kirkon vieressä ja mökillä Sammallahdessa. Muistan kuulleeni tarinoita malmin löytämisestä. Ymmärrän, että kaivos on merkittävä koko seutukunnalle, hän toteaa.

Jaana Salo

Kuvat: Energiateollisuus ry