Vt. kaupunginjohtaja Kiviniemi vastaa haastattelussa viime Pyhäjärven Sanomien ”Pyhäjärvi tännään” -palstalla edellisviikkoiseen Juhani Torpan kirjoitukseen. Aluksi täytyy todeta, että Torpalla on merkittäviä puutteita Ruotasen yleistuntemuksesta. Poiketen Torpan tekstistä, Ruotasella on ollut muun muassa 12 kauppaa, neljä pankkia, apteekki, terveyskeskus, posti, kolme ruokalaa, kaksi kioskia sekä vapaa-ajan harrastuksia varten kaksi omaa urheiluseuraa ja elokuvateatteri. Ruotaselta oli järjestetty myös paikallisliikenne keskustaan.
Ruotasen väestömäärä ei ole huippuvuosista vähentynyt merkittävästi. Ruotasen kylän alueella asuu noin 700 ihmistä. Alue, josta Ruotasen koulua käydään (Komu, Kuusenmäki, Liittoperä, Lohva, Rannankylä) on vielä edellistä huomattavasti suurempi. Rannankylältä oppilaat käyvät Ruotasella ruotsintunneilla ja osallistuvat koulua vastapäätä sijaitsevaan aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan.
Palataan vt. kaupunginjohtajan haastatteluun. Jutussa kaivataan keskusteluja säästöistä – erittäin hyvä ja tärkeä asia. Miksi jutussa penätään keskustelua vain valtuutettujen kanssa, ei kaupunkilaisten? Miksi tekninen toimi ei ole osallistunut keskusteluun?
Juttua lukiessa herää kysymys onko jossain taholla päätetty, että 27.11.2017 kouluverkkoa koskevan valtuuston päätöksen jälkeen keskitytään edelleen vain Ruotasen koulun lakkauttamiseen? Tästä jutusta sai sellaisen kuvan. Minkään muun koulun ”vuosikustannuksia” ei ole lueteltu tai kauhisteltu. Kaupungin viranhaltijoiden taholta tullut julkinen keskustelu on tuntunut tarkoitushakuiselta ja epätasa-arvoiselta. Mikä Ruotasessa ärsyttää niin paljon, että sen alasajoon käytetään niin paljon tarmoa, resursseja ja viitseliäisyyttä? Tämänkin tarmon olisi voinut kanavoida koko kaupunkia kehittäviin hankkeisiin.
Kaupunginjohtajan johtajasopimuksessa lukee, että hän toimii hallituksen alaisuudessa. Onko Kiviniemen esittämät Ruotasen koulun vuosikustannukset käyty läpi hallituksessa ja onko kaupungin virallinen kanta tässä vaiheessa kritisoida tai mustamaalata vain Ruotasen koulua? Samaan aikaan Ruotasen aluetta puuhataan ennakoivan rakennemuutoksen alueeksi ja kylän alue toimii kärkiveturina kaivoksen uusiokäyttöön liittyvissä hankkeissa.
Kun päätöksiä säästöistä tehdään, niin pitäisi heti miettiä laajasti yhdessä eri vaihtoehtoja. Tätä olisi toivonut myös kouluverkkoselvityksen valmistelussa, kun kuitenkin esillä oli kuusi eri vaihtoehtoa. Sivistyslautakunnassa oli loppuun asti kaksi vaihtoehtoa esillä. Käyttäen olemassa olevia julkisia kustannustietoja, on helppo huomata kolme merkittävästi parempaa vaihtoehtoa kaupungin talouden kannalta, kuin Ruotasen koulun lakkauttaminen! Lisäksi kaikkia säästövaihtoehtoja ei ole vielä mietittykään. Työtehtävien yhdistäminen on yksi vaihtoehto säästää. Jos kaikki ala-asteet olisivat julkisesti yhdistämissuunnitelmissa, ei saataisi näin herkullista vastakkainasettelua kylien ja niiden asukkaiden sekä poliittisten tahojen välille, kuin nyt.
Kaupunginvaltuuston 20.6.2016 asettamat sivistystoimen säästötavoitteet olivat vuosille 2017 yhteensä 70 000€, vuodelle 2018 yhteensä 130 000€ ja vuodelle 2019 yhteensä 250 000€. Nämä samat luvut annettiin Pyhäjärven kaupunginhallitukselle 3.7.2017 laadintaohjeeksi talousarvioon 2018 ja taloussuunnitelmaan 2019 – 2020. Eli siinä summat, joita koulun lakkautuksella vuositasolla haettiin!
Säästöistä vielä; erinäisissä tilaisuuksissa kaupungin edustajat ovat uhkailleet, että Pyhäjärvi täyttää kriisikunnan kriteerit, mikäli Ruotasen koulua ei saada lopetettua. Johtuuko Köpsinrinteen ulkoistuskin Ruotasesta? Olemme vaikuttava kylä, kun tällaisiin mullistuksiin kykenemme! Tällaisen taloudellisen tilanteen vallitessa, tukeeko säästötavoitteita esimerkiksi pesäpallokentän rakentaminen tekonurmineen 147 000 eurolla vuonna 2018 (kaupunginvaltuuston päätös 11.12.2017) sekä mahdollinen parkkialueen muutos, joka tuo edelliseen lisäkustannuksia? Kulu on yhteensä huomattavasti enemmän, kuin oli tarkoitus säästää sivistystoimesta Ruotasen koulu lakkauttamalla vuonna 2018. Eikö investointi voitaisi tehdä, kun taloudellinen tilanne on parempi?
Terveyskeskuksen lähtökohtaisesti alimitoitettu rakennusbudjetti ja sitä seuranneet lisämäärärahojen siirrot 2016-2017 eivät ole kaunista katsottavaa. Kun rahaa käytetään tällä tavoin tempoilevasti, eivätkä suunnitellut kulut pysy lähellekään budjetoitua, taloudenhoito ei luo uskottavuutta. Kouluverkkouudistukselle tuli hirvittävä kiire – heti vaalien jälkeen. Sitä ennen ei ollut mitään kiirettä. Mitä lähempänä seuraavat vaalit ovat, sitä vähemmän kiirettä tulee olemaan.
Ruotasen koulu on säästänyt vuosina 2015 – 2017 vähintään 200 000 euroa, laskentatavoista riippuen. Koulun 50 000 euron kivijalkaremontti on peruttu vuosina 2015, 2016 ja 2017. Koulun 10 000 euroa maksava uuden liittymän rakentaminen on peruttu kolme kertaa samoilta vuosilta. Ruotasen alue jätettiin jo alusta saakka pois teknisen lautakunnan esityksestä 7.6.2016, jolla myönnettiin lisämäärärahaa ulkopelialueitten kunnostamiseen vuodelle 2016 Rannankylän, Ikosen, Emolahden ja Keskuskoululla. Lisäksi näyttää siltä, että lamellit jäävät purkamatta, koska vuosi vaihtuu kohta. Pyhäjärven kaupunki osaa säästää Ruotaselta!
Todellakin – haluamme edelleen puolueettoman, asiantuntijoiden tekemän kouluverkkoselvityksen, joka esitellään avoimesti ja julkisesti riittävässä aikataulussa.
Ruotasen koululla järjestettiin 16.11.2017 kuulemistilaisuus kaupunginhallituksen toimesta. Keskustelutilaisuus edelleenkin puuttuu, kuulemistilaisuudessa kysyttiin kyllä nimi ja asia, sotilasarvon kysyminen jostain syystä jätettiin suorittamatta. Tästä kuulemisesta on lehdissäkin ollut omat juttunsa. Ruotasen kyläyhdistys odottaa edelleen vastauksia laatimiinsa kirjallisiin kysymyksiin.
Kutsumme vuodenvaihteen jälkeen Pyhäjärven kaupunginjohtajan, teknisen johtajan ja sivistystoimenjohtajan keskustelutilaisuuteen, johon kaikki pyhäjärviset ovat tervetulleita. Myös me kaipaamme keskustelua säästöistä ja Pyhäjärven tulevaisuudesta.
Jouluisin terveisin,
Ruotasen kyläyhdistys ry
