Vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemelle ei ollut yllätys, että kouluverkkoasialle äänestettiin valtuustossa lykkäystä. Hän kaipaa valtuutetuilta kuitenkin vaihtoehtoja säästötoimenpiteille.
– Kun kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa aikanaan laadittiin, niin silloin oli jo valtuutetuilla tiedossa, että päivityksiä säästötoimenpiteisiin tehdään. Kun päätöksiä säästöistä tehdään, niin pitäisi heti miettiä laajasti yhdessä eri vaihtoehtoja, vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi pohtii.
– Nyt kouluverkkoasiaa lähdettiin viemään eteenpäin mutta valtuutetut eivät oikein miettineet aikaikkunaa, he eivät sisäistäneet että asialla on kiire.
Kiviniemi myöntää, ettei Ruotasen koulun lakkauttamisesityksen äänestäminen nurin tullut hänelle yllätyksenä. Asiaa ei nostettu esille esimerkiksi viime kevään kuntavaaleissa, vaan se vaiettiin kuoliaaksi. Päätöstä ei oltu vielä valmiita tekemään, hän summaa.
– Ehkä tässä eletään jonkunnäköistä suruaikaa, kun säästöjä joudutaan tekemään näin konkreettisista asioista kuin koulujen lakkauttamisesta.
Vt. kaupunginjohtaja Kiviniemi muistuttaa, että asioita pitää viedä eteenpäin rivakalla otteella. Jos asioihin ei reagoida nopeasti, niiden käsittely kestää pitkään.
– Jos asiat aiotaan toteuttaa ’jossakin vaiheessa’, ne eivät toteudu koskaan. Laajat säästöpaketit eivät toteudu kuukaudessa.
Kiviniemi ottaa kantaa keskustelussa esiin nousseeseen mielipiteeseen, ettei koulutuksesta saa leikata, vaan pitäisi leikata Selänteestä. Hänestä suuremman mittaluokan säästöt Selänteestä eivät ole realistisia.
Tasapainotuksen tarve kaupungin kassaan on noin kaksi miljoonaa euroa, josta sote-palveluiden tavoite on puolitoista miljoonaa ja loput on tarkoitus nipistää kouluverkosta.
Ruotasen koulu lakkauttamalla olisi saatu aikaan puolentoista miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa. Mikäli lakkautetaan joku muu koulu, summa on pienempi. Sote-palveluihin Pyhäjärveltä menee vuosittain noin 24 miljoonan euron potti, josta noin seitsemän miljoonaa euroa kuluu erikoissairaanhoitoon.
– Ei sote-rahoissa ole ilmaa, rahat kuluvat ihmisille tuotettaviin palveluihin.Jo puolentoista miljoonan euron säästö on sieltä tosi kova tavoite.
Kiviniemi harmittelee keskustelua, jossa vaaditaan, ettei tietyistä asioista saisi säästää lainkaan. Hän muistuttaa, että jos kouluja ei lakkauteta, on sama summa kuitenkin säästettävä jostakin muusta, ja samalla aikataululla.
– Aikatekijät ovat meitä vastaan. Nyt tilikaudelle näyttää muodostuvan reilut kaksi miljoonaa euroa alijäämää. Ensi vuonna meidän vuosikate on negatiivinen ja käyttötalouden puolella on vajetta, se pitäisi saada positiiviseksi käyttötaloudessa tehtävillä toimenpiteillä.
Kaupungin tavoitteena on tasapainottaa taloutta säästämällä mainitut reilut kaksi miljoonaa euroa sote-palveluista ja kouluverkosta kahden vuoden aikajänteellä.
Ruotasen koulu lakkauttamalla saataisiin säästymään vuonna 2019 200 tuhatta euroa ja vuonna 2020 480 tuhatta euroa. Näillä säästöillä vuosikate saataisiin kääntymään positiiviseksi, vuodelle 2019 noin miljoona euroa ja seuraavalle vuodelle 1,2 miljoonaa euroa. Ne eivät kuitenkaan riitä kattamaan poistoja.
Jos sote-kuluista saadaan säästettyä puolitoista miljoonaa euroa ja koulupuolelta puoli miljoonaa euroa, olisi muualta saatava vielä höylättyä 100–150 tuhannen euron säästöt. Näillä toimenpiteillä vuosikate saataisiin kääntymään aidosti positiiviseksi, ylijäämää syntymään tilikaudelle ja kaupungin talous tasapainoon.
Kouluverkkokeskustelussa esitettiin myös kunnallisveroprosentin nostamista, mutta sen Kiviniemi tyrmää tykkänään.
– Veroprosenttia päätettiin nostaa osana talouden tasapainotusohjelmaa kertarysäyksellä 20,75 prosenttiin ja tuolloin sovittiin, että verojen korotukset ovat siinä, loput säästöt olisi saatava käyttötaloudesta.
Kiviniemi valottaa, miksi veroruuvi on väännetty loppuun saakka: eräs kriisikunnan kriteeri on, että kunnan veroprosentti saa olla vain prosentin painotettua keskiarvoa korkeampi. Mikäli veroprosenttia nostetaan miniminoston eli 0,25 prosentin verran 21 prosenttiin, ollaan harpattu kriisikunnan kriteerien yli.
– Tämä on kriisikunnan kriteereistä ainoa, joka on meidän omista päätöksistämme kiinni. Jos veroprosenttia nostetaan, me laitamme itse itsemme kriisikuntien joukkoon.
Toinen keskustelussa esiin nostettu teema on ollut kaupungin omaisuuden realisointi, käytännössä niin sanottuja reporahoja on vaadittu otettavaksi käyttöön.
Vt. kaupunginjohtaja valottaa, että reporahat on sijoitettu Evlin ja Fimin kautta ja tuotto niistä on ollut tänä vuonnakin kahdeksan prosentin luokkaa. Reporahojen markkina-arvo on tällä hetkellä noin kymmenen miljoonan euron luokkaa ja summa kehittyy hyvin, joten sijoituksia ei ole taloudellisesti järkevää lähteä purkamaan.
Kiviniemi muistuttaa, että kaupungilla on myös muuta omaisuutta, kuten metsää ja kiinteistöjä, näistä realisoitavista vaihtoehdoista reporahat ovat viimeinen asia, joita kannattaa lähteä käyttämään. Ne kannattaa säästää elinkeinoinvestointeihin tai tehdä korjausliike vasta siinä vaiheessa, jos sijoitusmarkkinat sitä vaativat.
Kiviniemi näkee kiinteistöt ensimmäisenä säästökohteena. Uuden sairaalan kohtalosta hän ei ole huolissaan. Sote-uudistuksen tullessa kaupunki on vuokranantaja ja maakunta sitoutuu aluksi vuokrasuhteeseen.
Näkymät vuokralaisen löytymiseen jatkossakin ovat hyvät, kun kaupungissa on ajantasainen ja sisäilmaltaan moitteeton sairaalarakennus.
– Se on meille hyvä kilpailutekijä, siihen kiinteistöön löytyy kyllä palveluntuottaja. Loppujen lopuksi on ihan sama, tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen yritys, kunhan palvelu tuotetaan paikkakunnalla ja se työllistää täällä, Kiviniemi paaluttaa.
Se, mistä Kiviniemi on enemmän huolissaan, on Köpsinrinteen palvelukeskus. Köpsi on rakennettu vuonna 1993 ja se on pidetty hyvässä peruskunnossa. Kauhuskenaario kuitenkin on maakuntahallintoon siirryttäessä, ettei Köpsinrinteen kiinteistön taso vastaakaan vuokraajan tarpeita, vaan kiinteistöön lähdettäisiin vaatimaan isoja remontteja.
– Meidän tulee miettiä, onko kiinteistöjen omistaminen kaupungin ydintoimintoja, jos meillä ei enää ole päätösvaltaa niiden palvelutuotannostakaan, vt. kaupunginjohtaja painottaa.
Mietinnässä ovatkin tällä hetkellä vahvasti kiinteistöjen järjestelyt yksityisten sotepalvelujen tuottajien kanssa, kiinnostusta on ollut ja neuvotteluja on käynnissä parasta aikaakin. Köpsin kohdalla ratkaisu asiaan voi tulla hyvinkin pian.
– Tämän tyyppiset ratkaisut olisivat meille mieluisia. Palvelut ja työpaikat säilyisivät Pyhäjärvellä. Totta kai jos yritys ostaisi täältä kiinteistön, se sitouttaisi sitä vahvasti paikkakuntaan.
Yksityisille sote-alan palveluntuottajille on Pyhäjärvellä tilaa, vaikka useammallekin. Vanhojen kiinteistöjen ohella kaupungilla on tarjota myös tontteja.
Sote-palvelut siirtyvät vuonna 2019 kaupungin järjestämisvastuulle ja tarkoituksena on siirtyä palvelusetelimalliin. Myös ppky Selänteen kanssa on keskusteltu palveluiden tuottamisesta, mutta yhteistyö ei ole siihen suuntaan mielekästä.
Selänne on muovannut kaupungin käyttötaloudesta haasteellisen asian. Viime vuoden tilinpäätöksessä oli taseessa kuusi miljoonaa euroa alijäämää ja tänä vuonna 4,3 miljoonaa euroa alijäämää. Tämän vuoden jälkeen alijäämää jää vielä pari miljoonaa euroa.
– Muuten on kyetty elämään nuukasti, mutta jälleen tuli Selänteestä 1,7 miljoonan euron lisämäärärahapyyntö. Itse on saatu aikaan taloudellisesti yllättävänkin hyvä tulos, toki alijäämäinen, mutta kyllä se motivaatiota heikentää. Itse on kyetty säästämään mutta näitä lisämäärärahapyyntöjä Selänteeltä tuntuu aina tulevan. Eihän niitä auta kuin maksaa, Kiviniemi huokaa.
Vt. kaupunginjohtaja on ppky Selänteeseen pettynyt.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntayhtymä on täysin tuuliajolla, siellä ei ole tulosvastuuta, se on kriisiytynyt.
Kiviniemi arvioi, että koko kuntayhtymää luotaessa on tehty valuvika. Sitä perustettaessa ei ole otettu huomioon Pyhäjärven erilaista väestörakennetta ja sairastavuusindeksiä. Ne olisi pitänyt ottaa heti huomioon. Pyhäjärven erilainen toimintaympäristö aiheuttaa erilaiset haasteet.
– Pyhäjärven osalta tämä näyttäytyy kohtuuttomina kustannuksina sote-palveluissa. Minun mielestäni kuntayhtymä ei pysty uusiutumaan riittävässä määrin, josta syystä haemme avoimesti sote-palveluiden kokonaisratkaisua muuta kautta.
– Meidän maksukyky ei riitä Selänteen palveluihin. Asiaa voi miettiä ihan yksityistalouden kautta. Jos maksukyky ei riitä Stockmannille, niin siirrytään S-Marketin asiakkaiksi, sieltäkin saa hyvää laatua mutta paljon edullisemmin, Kiviniemi vertaa.
Pyhäjärven kuntastrategia on Kiviniemen mukaan selvä. Kunta haluaa säilyä jatkossakin itsenäisenä. Pyhäjärven kaupunki on itse iso elinkeinoelämän moottori paikkakunnan taloudelle, se tukee, toteuttaa hankkeita ja erilaisia asioita, joista tulisi uhanalaisia jos kaupunki ei säilyisi itsenäisenä.
– Pyhäjärven säilyminen itsenäisenä on toki myös identiteettikysymys, mutta se on ennen kaikkea rationaalinen asenne. Meille on taloudellinen etu, että säilymme itsenäisenä kuntana. Se tosin vaatii pieniä amputaatioita, pikkurilli voi mennä, mutta käsi kuitenkin säilyy, Kiviniemi kuvaa.
Vt. kaupunginjohtaja muistuttaa, että säästöjä on tehtävä, jotta Pyhäjärvi ei ajaudu kriisikunnaksi. Mikäli valtuutetut eivät jotakin toimenpidettä kannata, hän kaipaa heiltä vaihtoehtoja ja keskustelua eri toimenpiteistä.
Mirka Kauranen
Muokattu 18.12.2017: korjattu Ruotasen koulun sulkemisesta aiheutuvien säästöjen määrää.
kuva:
Vt. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi (seisomassa oik.) avasi vuoden 2018 talousarviota maanantaisessa valtuuston kokouksessa.
