Valuma-alueen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa Pyhäjärven tilaan

Viime viikon keskiviikkona Pyhäjärvellä järjestettiin vesienhoitoinfo Vyyhti II -hankkeen toimesta. Osallistujat saivat ohjausta vesistöhankkeiden suunnittelussa ja käynnistämisessä.

Raija Kangas, Ari Mikkonen, Seppo Kangas, Kyllikki Maaranto ja Riina Rahkila pohtivat yhdessä mahdollisuuksia vähentää Malilanlahden kuormitusta valuma-alueelle tehtävien kunnostustoimenpiteiden, kuten laskeutusaltaiden tai kosteikkojen avulla.

Projektipäällikkö Riina Rahkila Oulun Maa- ja kotitalousnaisista esitteli Vyyhti II –hanketta.
– Hankkeen tavoitteena on tukea paikallisia vesistökunnostajia muun muassa tiedottamisen, verkostoitumisen, kunnostusyhdyshenkilöiden, pilottikohteiden ja kunnostushankkeiden suunnittelua helpottavien työkalujen avulla.
Työkaluista Vesistökunnostajan karttapalvelu ja Valuma-alueen rajaustyökalu ovat jo testikäytössä ja löytyvät ProAgria Oulun sivuilta.
Hanketta hallinnoivat ja toteuttavat Pro Agria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset sekä Oulun Kalatalouskeskus. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat myös Suomen Metsäkeskus ja Suomen Ympäristökeskus.

Pitkäjänteistä vesistöjen kunnostustyötä Pyhäjärvellä esitteli projektipäällikkö Ari Mikkonen Pyhäjoen ja Pyhäjärven vesistökunnostushankkeesta. Pyhäjärven kaupungin hallinnoima hanke alkoi vuonna 2016. Hankkeessa on toteutettu vesikasvillisuuden niittoa ja poistoa, ravintoketjukunnostusta hoitokalastuksella, jokien ruoppauksia, koskikunnostuksia ja purokartoitusten tekoa.
– Parhaillaan on käynnissä ruoppauksia Pyhäjärvellä ja Pyhäjoessa. Lahtia kunnostetaan Tuoriniemessä, Hiidenniemessä, Pappilanrannassa ja siltojen välissä. Pyhäjoella tehdään talven aikana voimalaitoksen patoaltaitten virtavesikunnostuksia. Ensi kesänä toteutetaan hoitokalastusta ja niittoja. Myös purokartoitusten tekoa jatketaan. Olen käynyt läpi 30 puroa ja niissä kaikissa on kunnostustarvetta, Ari kertoo.
Hanke kestää vuoden 2018 loppuun asti.
–Talven ja ensi vuoden aikana selvitetään rahoitusvaihtoehtoja ja aletaan suunnitella uutta hanketta, jossa valuma-alueiden kunnostukset tulevat olemaan tärkeässä roolissa.
Nyt käynnissä oleva hanke on keskittynyt enimmäkseen vesialueella tehtäviin toimenpiteisiin. Valuma-alueella tapahtuva toiminta ja maankäyttö vaikuttavat merkittävästi järven veden laatuun. Kuormitusta aiheuttavat muun muassa maa- ja metsätalous, turvetuotanto ja asutuksen jätevedet. Kuormitusta voidaan vähentää muun muassa kosteikkojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien avulla.

Rahoitusmahdollisuuksia esittelivät Maarit Satomaa Oulun Maa- ja kotitalousnaisista, Kyllikki Maaranto Suomen metsäkeskuksesta ja Heikki Tahkola Oulun Kalatalouskeskuksesta. Rahoitusta vesistökunnostukseen on tarjolla useiden eri kanavien kautta. ELY-keskusten tai ympäristöministeriön kautta voi saada valtion avustusta kohteisiin, joilla on huomattava yleinen merkitys.
– ELY:n harkinnanvaraisten rahoitusten haku on auki tämän kuun loppuun asti. Hakijana voi olla esimerkiksi osakaskunta tai yhdistys. Hankkeisiin voi saada 50 prosentin rahoituksen, mutta omarahoitusosuudeksi hyväksytään talkootyö, Maarit kertoo.
Maanviljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset voivat hyödyntää maatalouden ympäristökorvauksen ympäristösopimuksia. Metsien luonnonhoitohankkeisiin, jotka pienentävät metsätalouden vesistövaikutuksia, voi saada Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran mukaista tukea.
– Maa- ja metsätalouden kosteikoilla on samanlaiset toimintaperiaatteet, mutta eri rahoituskanavat. Luontainen painanne on hyvä lähtökohta. Kun vesi viipyy alueella, ravinteet ja kiintoaines laskeutuvat. Välillä kiintoaineista tyhjennetään pelloille maanparannusaineeksi, Satomaa sanoo.
– Vaikka yksittäinenkin maanomistaja laajalta valuma-alueelta voi ilmaista Kemera-luonnonhoitohankkeen tarpeen metsäkeskukselle. Siellä tehdään alustava suunnitelma, joka menee kilpailutusmenettelyyn. Metsäkeskus hankkii maanomistajien suostumukset töiden toteuttamiseen. Metsäluonnon hoitohankkeiden kustannukset maksetaan täysimääräisesti. Rahoitusta on kuitenkin saatavilla niukasti, joten hanke voi joutua odottamaan toteutumista pitkään, Maaranto kertoo.
ELY-keskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalastusaluetoimintaan.
– Kalatalouden edistämismäärärahoja haetaan tammikuun loppuun mennessä. Hakijana voi olla kalastuskunta, osakaskunta tai kalastusalue, Tahkola kertoo.

Alustusten jälkeen keskityttiin pohtimaan osallistujien omien vesienhoitokohteiden kunnostustarvetta ja mahdollisuuksia. Mökkiasukkaat Raija ja Seppo Kangas olivat jo etukäteen olleet yhteydessä Vyyhti II –hankkeeseen Malilanlahden osalta.
– Olimme yhteydessä Riinaan, jotta voitaisiin selvittää mikä aiheuttaa vedenlaatuongelmia ja millaisia mahdollisuuksia on vaikuttaa tilanteeseen. Tuoriniemessä sijaitsee myös uimaranta ja kaupungin venevalkama, Seppo sanoo.
Aholampeen tulee sadepuroa pitkin metsäojitusten ja peltojen valumavesiä. Maaperä on turveperäistä ja keväällä veden mukana kulkee jopa kelluvia turvelauttoja.
– Aholampi on jo niin täyttynyt, ettei se enää pidätä ravinteita. Myös järvialueella tehdyt niitot tuovat kuollutta kasvimassaa Malilanlahteen. Nykyisen hankkeen kautta ei voida tehdä muuta, kuin kartoittaa tällaisia kohteita tulevaa kunnostushanketta ajatellen, Ari Mikkonen sanoo.
– Valuma-alueella näkyy GTK:n aineiston pohjalta esimerkiksi maaperän huuhtoutumisriski. Sadepurossa on suuri virtaus. Mahdollisuutena olisi luoda laskeutusaluetta lammen ympärille. Vesiensuojelutoimenpiteitä olisi hyvä hajauttaa myös latvavesiin, jolloin ravinteita pidättyisi jo lähtöpisteessä. Tämä voisi olla mahdollinen Kemera-kohde, jos joku maanomistajista sellaista lähtee esittämään, Maaranto toteaa.

Jaana Salo