Mielipide: Paneeli paljasti kouluverkkoselvityksen huteran pohjan

Ikosen Pontevien järjestämä paneeli kouluverkkoselvityksestä toi ilahduttavasti valtuutettuja paikalle. Pontevat olivat valmistelleet tilaisuuden erinomaisesti. Paneeli ei kuitenkaan tuonut vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin, miksi juuri Ruotasen koulua esitetään lakkautettavaksi ja miten kahden suurimman ala-asteen oppilaat mahtuisivat Ikosen koululle. Vastausta ei tuntunut löytyvän säästöjen määrästä, ei oppilasmääristä eikä käytännön järjestelyistä koulujen yhdistämisessä.

Ihmetyttämään jäi, miksi Ruotasen koulun hyvät puolet on jätetty selvityksessä kokonaan huomioimatta. Ruotasen etuja ovat muun muassa: koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, johon tulee lapsia Rannankylältäkin, loistavasti toimiva varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö sekä hyvät opetustilat, kuten tilava liikuntasali, puu- ja käsityöluokat, esikoululaisten kodinomaiset tilat ja laaja piha-alue omine metsäalueineen. Rannankylän oppilaita käy jo tällä hetkellä Ruotasen koululla kahtena päivänä viikossa ruotsin opetuksessa.

Jos Rannankylän koulu yhdistettäisiin Ruotaseen, luokkien koot Ruotasen koululla olisivat 14–19 oppilasta ja jokaista ikäryhmää kohti tulisi oma luokka. Oppilaita olisi yhteensä noin 115. Ruotasen koululta löytyvät riittävän suuret tilat kaikille näille kuudelle luokalle.  Rannankylän koululla toimii yhdistelmäluokka, jossa on luokat 3–6. Onko tämä vielä vuonna 2018-19 ajanmukainen vaihtoehto?

Kouluverkon uudistamisessa yhtenä tavoitteena on sanottu olevan ryhmäkokojen kasvattaminen säästöjen luomiseksi. Miten ryhmäkokoja ajateltiin kasvattaa Rannankylän ja Emolahden kouluilla? Ikosen ja Ruotasen koulun yhdistämisen jälkeen Ikosella olisi noin 300 oppilasta, ja se kasvattaisi ikäryhmästä riippuen luokkakoot 15–25 oppilaaseen. Ikosen koulun tilat eivät ole riittävät ja kaksi luokkaa on suunnitelmissa ilman tilaa. Mihin nämä kaksi luokkaa laitetaan?

Opetushallitus määrittelee esi- ja perusopetuksen tilantarpeen tunnusluvuissa, että 300 oppilaan koulussa oppimisen tilaa on oltava 8 neliömetriä oppilasta kohden (oppimistila on 47,2% nettotilasta). Tämä toteutuu Ikosen koululla tällä hetkellä. Kun Ruotasen lapset ahdetaan samaan kouluun, oppimistilaa on 25% liian vähän. Käytännössä siis sen verran, kuin Ruotasella on oppilaita.

Kouluverkkoselvityksessä mainittuihin Ruotasen koulun remonttikuluihin ei osattu antaa tarkempaa selvitystä. Ei myöskään kysymykseen, ovatko laskelman tarkemmat perusteet jossain nähtävissä. Jotkut valtuutetut painottivat Ruotasen koulun remonttien hinnan suuruutta. Kuitenkin kun laskee yhteen mahdollisesti jäljelle jäävien Emolahden, Rannankylän ja Ikosen koulujen remonttien yhteissumman, se on 90 000 € suurempi kuin jos Ruotanen saisi jatkaa. Suurin peruskorjauksen kustannus neliömetriä kohti on Rannankylän koululla 360€/neliömetri.

Kouluverkkouudistuksen säästötavoite vuodelle 2018 on 130 000€ ja vuodelle 2019 yhteensä 250 000€. Vertailun vuoksi Keskuskoulun piharemontti vuosille 2017 ja 2018 on yhteensä 940 000€. Tämän rinnalla Ruotasen koulun kahteen kertaan peruttu salaojaremontti vuosilta 2015 ja 2016 yhteensä 50 000€ tuntuu varsin pieneltä summalta.

Muutama valtuutettu puolusti Ruotasen lakkautusesitystä ja nykyistä kouluverkkoselvitystä Pyhäjärven itsenäisenä säilymisellä ja että siten voimme säilyttää tulevaisuudessa lukion omalla kylällä. Lasten vanhemmista todettiin, että jos näihin pienimpiin ei panosteta nyt, ei ole muutaman vuoden päästä enää niitä lukiolaisiakaan. Vanhemmat totesivat myös, että veronmaksajana täytyy olla huolissaan, jos Ruotasen koulun lakkautus on ainoa keino, jolla varaudutaan itsenäisenä säilymiseen.

Ruotasen koulun sulkeminen samaan aikaan, kun haetaan rakennemuutosalueeksi ja yritetään luoda uusia työpaikkoja kaivokselle, ei luo uskoa tulevaisuuteen. Rakennemuutosalueena kaivoksen toimintaympäristö pyritään hyödyntämään uuden alueellisen kasvun ja elinvoimaisuuden aikaansaamiseksi. Koulun säilyminen lähellä kaivoksen työpaikkoja ei vaikuta suoraan uusien yritysten syntymiseen, mutta sillä on merkitystä, kun halutaan houkutella ihmisiä muuttamaan alueelle.

Ruotasen kyläyhdistys ry