Kouluverkkokysely poiki lisää kysymyksiä

 

21:stä vastanneesta valtuutetusta seitsemän on tutustunut kaikkiin kouluihin.

Pyhäjärven Sanomien kouluverkkokyselyn vastaajat halusivat esittää yli sata kysymystä eri tahoille. Kokosimme kysymyksistä tiiviit paketit, jotka esitimme edelleen kaupunginvaltuuston jäsenille ja sivistysjohtajalle.

Luottamushenkilöille esitetyt kysymykset (valtuusto):

Valtuutetuille kysymykset esitettiin kyselylomakkeen muodossa. Siihen vastasi 21 valtuutettua.

Kouluverkkokyselyyn vastanneista useita kiinnosti tietää, saavatko luottamushenkilöt riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi. Suurin osa valtuuston kyselyyn vastanneista (13) kokee saavansa tietoa riittävästi.

Suurin osa kyselyyn vastanneista valtuutetuista kokee saavansa riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi.

Kouluverkkokyselyn vastaajat halusivat esittää kysymyksiä tiedottamiseen ja kuulemiseen liittyen. Moni valtuutetuista näki asianosaisten, eli esimerkiksi koululaisten, vanhempien, opettajien ja kyläläisten kuulemisessa ja tiedottamisessa olevan parantamisen varaa. Vastaajista vain kuusi oli sitä mieltä, että kuuleminen ja tiedottaminen kouluverkkoselvityksen yhteydessä on riittävää ja oikein ajoitettua.

Kouluverkkokyselyn vastaajia kiinnosti myös tietää, ovatko päätöksentekijät tutustuneet kiinteistöihin, joiden lakkauttamisesta keskustellaan. Vastanneista valtuutetuista seitsemän on tutustunut kaikkiin kouluihin ja kahdeksan osaan niistä. Kaksi ei ole tutustunut kouluihin lainkaan ja neljä jätti vastaamatta kysymykseen.

EVA eli vaikutusten ennakkoarvio herätti kysymyksiä kouluverkkokyselyn vastaajien keskuudessa. EVA-arvion luotettavuuden kyseenalaisti myös seitsemän valtuutettua. Yhdeksän piti sitä luotettavana ja perusteellisesti laadittuna.

Kouluverkkokyselyn vastauksissa kyseenalaistettiin päätöksentekijöiden puolueettomuutta. Valtuustokyselyn vastaajista suurin osa eli kuusitoista kertoi kaupungin kokonaisedun vaikuttavan päätöksentekoon enemmän, kuin kylän ja lähipiirin edun. Kolme jätti kohdan tyhjäksi ja kaksi ilmaisi molempien painavan vaakakupissa.

Kuusi valtuutettua 21:stä pitää kuulemista ja tiedottamista riittävänä kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Omalla nimellään aihetta kommentoi kaksi valtuutettua.

– Kehen sattuu ja kuinka paljon, siitä kysymys enää kai on, kun on saavuttu siihen pisteeseen, että talous on tiukilla. Tämä asia on vaikea paikka erityisesti sille kylälle, jonka koulu on lakkautusuhan alla. Eikä tämä helppo päätös ole päättäjillekään. Pyhäjärvellä on pienehköt luokkakoot ja ne ovat tämänkin jälkeen vielä maltilliset, Mirja Hynninen kommentoi.

– Kun tiedämme kaivostoiminnan loppumisen paikkakunnallamme, meidän on keskitettävä voimavarat kehittämiseen. Tähän hetkeen ei sovi repiminen. Säästöjen hakeminen täytyy suorittaa ensisijaisesti sote-menoista, hakemalla uusia toimintatapoja, Raija Leppäharju vastaa.

Muissa kommenteissa tuotiin esille muun muassa talouden tasapainottamistarve sekä se, että pienet kyläkoulut ovat vetovoimatekijä, jota ei löydy joka kaupungista.

Sivistysjohtajalle esitetyt kysymykset:

Joudutaanko opettajia irtisanomaan? Montako?

– Irtisanomisia ei tulisi yhtään. Määräaikaisia virkoja ei täytettäisi ja eläkkeelle jäämiset huomioidaan, sivistysjohtaja Jukka Lehtosaari vastaa.

Onko laskelmissa huomioitu kuljetuskustannusten nousu?

– Kuljetuskustannusten vaikutukset on huomioitu laskelmissa

Mitä lakkautettavan koulun kiinteistölle aiotaan tehdä?

– Uskoisin, että tyhjäksi jäävä kiinteistö haluttaisiin ensisijaisesti myydä tai vuokrata. Muussa tapauksessa peruslämpö pidetään yllä.

Onko päätöksenteossa huomioitu se, että Ruotasen koulun lakatessa ei jää särkymävaraa. Minne oppilaat mahtuvat, jos jollakin muulla koululla ilmenee ilmanlaatuongelmia tulevaisuudessa?

– Särkymävaraa esimerkiksi sisäilmaongelmien varalle ei jää. Jos sellaista tarvetta ilmenee, on tehtävä muita väliaikaisratkaisuja, mutta tätä ei ole näköpiirissä.

Millaisia tutkimuksia koulujen kunnosta ja ilmanlaadusta on tehty?

– Sisäilmatutkimuksia ja kuntokartoituksia on tehty kaupungin tiloissa aina kun tarvetta on ilmennyt. Kymmenen vuoden peruskorjaustarpeiden arviointi on tehty kaikkiin kiinteistöihin.Niiden toteuttamistavoista osaa vastata kaupungin tekninen toimi.

Millaisia muutoksia Ruotasen koulun lakkauttaminen tietää lasten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan ja päivähoitoon?

– Lasten päivähoitotoimintaan tuskin tulee muutoksi kuin korkeintaan esikoululaisilla.

Kuinka pitkiä koulumatkat tulevat olemaan pisimmillään?

– Pisin koulumatka on tällä hetkellä noin 40 kilometriä Latvasilta tulevalla oppilaalla Emolahteen.  Pisin matka Ruotasen koululle on tällä hetkellä noin 20 kilometriä ja mikäli se lakkautuu, matka jatkuu noin viidellä kilometrillä.

Voivatko vanhemmat vaikuttaa siihen, mihin kouluun lapset siirretään?

– Vanhemmat saavat lähtökohtaisesti valita oppilaan koulun, mikäli kyseisellä koululla on tilaa. Kaupunki kuitenkin määrittää sen, mille koululle järjestetään kuljetus.

Onko selvitetty muunlaisia malleja, kuten 5-6 –luokkalaisten siirtäminen Ikoselle tai Salmen koululle, jolloin koulumatka ja luokkakoot pysyisivät kohtuullisina pienimmillä oppilailla?

– On arvoitu muitakin vaihtoehtoja kuin esillä olleita kuutta vaihtoehtoa. Niillä  ei kuitenkaan pystytä saamaan vaadittuja säästöjä.

Onko olemassa valmis suunnitelma siitä, kuinka oppilaat mahtuvat Ikosen koululle?

– Suunnittelua ja laskelmia opetusryhmien sopimisesta Ikoselle on tehty ja tiedossa on, että Ikosen koulun tilat tulevat täyteen. Suunnittelun tarkentamista ja pienryhmien sijoittamista jatketaan välittömästi, kun tarvittavat kouluverkkopäätökset on tehty. Turvalliset ja lainmukaiset opetustilat taataan kaikille oppilaille.

Millaisia säästöjä on saatu aikaisemmin koulujen sulkemisella?

– Koulujen lakkauttamisen säästöt on kohtuullisen hyvin arvioitavissa ja ne ovat aiemmin toteutuneet arvion mukaan. Säästöjen suuruuteen vaikuttaa eniten lakkautettavan koulun koko ja henkilöstömäärään tulevat muutokset.

Onko EVA-arvio julkinen?

– EVA-arvio on julkinen, kuten muutkin päätöksenteon liitteet valtuustossa.