Mielipide: Ruotasen koulun lakkautukselle ei löydy järkiperusteita

Pyhäjärven sivistyslautakunta esittää Ruotasen koulun lakkauttamista ilman järkeviä perusteita. Kaupunki aikoo säästää kouluverkkoa supistamalla. Neljän jäljellä olevan alakoulun yhdistämisestä on laskettu oppilasmäärin ja taloudellisin arvioin vaihtoehtoisia malleja.

Viimeisessä vaiheessa vastakkain on ollut kaksi mallia: 1. Oppilasmääriltään pienimpien koulujen Rannankylän ja Emolahden lakkauttaminen ja yhdistäminen kahteen suurempaan eli Ruotaseen ja Ikoseen. 2. Kahden suurimman koulun Ikosen ja Ruotasen yhdistäminen eli Ruotasen lakkauttaminen, jolloin pienimmät kyläkoulut jatkaisivat.

Päätös olisi uskottavampi, jos sivistyslautakunta olisi kuullut koulujen opettajia ja johtajia ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen voi käsittää, jos sen lopullisena tavoitteena on opetuksen keskittäminen yhteen kouluun Pyhäsalmessa. Tämä on Ruotasen sulkemisen jälkeen väistämätöntä. Oppilasmäärien ennusteet vuodelle 2019: Emolahti 35, Rannankylä 49, Ruotanen 66, Ikonen 232.   

Kouluverkkouudistus on ikävästi asettanut kylät keskenään vastakkain. Ruotasen koulun säilyttämisessä on kyse isommasta asiasta, kuin kyläkuntien elävänä säilyttämisestä – nimittäin koko Pyhäjärven elinvoimaisuuden varmistamisesta! Kun kaivoksen alueelle haetaan uutta toimintaa, ei Pyhäjärven 700 asukkaan taajaman vetovoimaisuutta kannattaisi vaarantaa. Toimiva lähikoulu ja varhaiskasvatus sekä sen ympärille sijoittuva asutus tekevät alueesta loistavan lapsiperheiden asuinpaikan.

Sivistyslautakunnan esitys ei ole taloudellisesti perusteltavissa. Vaihtoehtoisten mallien taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset -laskelman mukaan Rannankylän ja Emolahden koulujen säilyessä peruskorjauskulut ovat 89500 € suuremmat kuin Ruotasen säilyessä.

Ruotasen koululla on toimivat valmiit tilat, joissa ei ole sivistysjohtajan ja teknisen toimen rakennusmestarin mukaan homeongelmaa. Koululta löytyy muun muassa oma liikuntasali näyttämöineen, käsityöluokka ja puutyöluokka. Ruotasella on valmiiden koulutilojen lisäksi oma urheilukenttä, jääkiekkokaukalo ja valaistu kuntorata. Läheisen paloaltaan kunnostamisen suunnittelutyö on valmis ja kyläyhdistys hakee hankkeelle yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Kun peruskorjauskulut lasketaan koulun oppilasta kohden, suurin kulu on Emolahden koululla 8200€/oppilas. Samaan aikaan kaupunki on suunnitellut Emolahteen uutta liikuntahallia, jonka kustannus olisi yli miljoona euroa!

Taloudellisten vaikutusten laskelmassa on eritelty koulukuljetuskustannukset. Ruotasen koulun lakkauttamisesta aiheutuvat koulukuljetuskustannukset olisivat kaksinkertaiset verrattuna Emolahden ja Rannankylän lakkauttamiseen. Ruotasen koulun 67 oppilaasta noin puolet (34) saapuu kouluun lähialueelta ilman kuljetusta. Sen sijaan esimerkiksi Emolahden koulun oppilaat tulevat jo tällä hetkellä kouluun laajalta alueelta suurimmaksi osaksi koulukyydillä.

Yhtenä tavoitteena koulujen lakkauttamisessa on sanottu olevan opetusryhmien kasvattaminen ja käytössä olevien tilojen maksimaalinen hyödyntäminen. Tällä perusteella molemmat esillä olleet vaihtoehdot ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan samanlaiset, eikä päätöksiä voi perustella suuremmilla säästöillä.

Ruotanen ja Rannankylä yhdistämällä saadaan vuoden 2019 ennusteen mukaan 115 oppilaan koulu, johon Ruotasen koulun tilat ovat juuri sopivan kokoiset. Ruotasella varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö toimii saumattomasti. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta toteutuu koulua vastapäätä olevissa tiloissa, joita käyttävät myös nuorisotoimi ja seurakunta. Ryhmäperhepäivähoidossa olevat esikoululaiset saatetaan aamuin ja iltapäivisin tien yli turvallisesti. Miten tämän yhteistyön käy tulevaisuudessa, jos Ruotasen koulu suljetaan? Rannankylän koululta tuodaan lapsia jo tällä hetkellä Ruotaselle aamu- ja iltapäivähoitoon.

Ruotasen ja Ikosen koulut yhdistämällä saataisiin noin 300 oppilaan koulu. Kuulemamme mukaan Ikosella on jo nyt täyttä. Miten ja millä kustannuksilla jo valmiiksi ahtaisiin tiloihin saataisiin mahtumaan Ruotasen 67 oppilasta?

Jos Rannankylä yhdistettäisiin Ruotaseen, kaikille ikäluokille saataisiin oma luokkansa ja oppilasmäärä luokissa olisi 14-19 (ennuste 2019-2020). Sen sijaan pienemmät koulut säilyttävässä vaihtoehdossa Rannankylällä ja Emolahdella jouduttaisiin jatkossakin pitäytymään yhdistelmäluokissa, jota ei voitane pitää ihanteellisena opetuksen kannalta.

Ruotasen koulun sulkeminen ilman taloudellista, oppilasmäärään tai rakennusten kuntoon perustuvaa syytä juuri ennen kaivoksen loppumista on järjettömyyden huipentuma. Se antaisi koko Pyhäjärvestä ja sen tulevaisuudesta aivan väärän viestin. Oletamme vahvasti, että Ruotasella sijaitsevalle kaivokselle löytyy uutta käyttöä muun muassa hankkeiden kautta (pumppuvoimalaitos, kasvintuotanto, datakeskus). Myös biohankkeen yksi mahdollinen sijoituspaikka on Ruotanen. Kun nämä käynnistyvät todenteolla, toivoisimme että Ruotasella olisi vastata kysyntään.

Kyläyhdistys on innokkaasti ja toiveikkaasti tehnyt työtä kylän ränsistyneen perusilmeen alla sijaitsevan helmen kehittämiseksi. Toivomme tosiaan, että myös pyhäjärviset päättäjät uskovat Pyhäjärven ja Ruotasen tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisesti voi laittaa silmät kiinni ja kuvitella mielessään näyn tyhjästä kaivoskylästä, jossa ennen komeat talot ränsistyvät tyhjillään ja vetävät puoleensa hämärätoimintaa. Seuraavat kuntavaalit eivät ole enää niin kaukana. Meitä on täällä Ruotasella paljon – vielä.

Ruotasen kyläyhdistys ry

Ruotasen koulun Vanhempainyhdistys