Mennään jo syyskuuta, moninaiset työkiireet kintereillä itse kullakin, niin minullakin. Itse olen vielä niitä vanhanajan osaajia. Käytän niitoissani vielä viikatetta, ihan sujuvasti. Nyt kuitenkin halusin ”ryhdittää” terän muotoa, mutta takoessani sitä se napsahti keskeltä poikki.
Oletin saavani sen hitsatuksi kaivoksella, entisessä työpaikassani ja niin uskalsin vielä mennä sinne. Ei löytynyt apua: itse olisin hitsannut sen; en saanut lupaa.
Nyt viimeisen vuoden aikana olin siellä jälleen tekemässä ”lahja-Lotokoita- ja Retkoja” tusinan verran. Luovuttaessani ne eräälle päällystön edustajalle, en saanut edes kiitosta, puhumattakaan palkkiosta, ei edes kahvia tarjottu.
Näin nyt vuonna 2017.
Jouko Mielonen
