Mielipide: Rakennemuutos varsinaisen kaivostoiminnan loppuessa: mitä tulee tapahtumaan Pyhäjärvellä?

 

 

Rakennemuutoksessa paikkakunnan työllisyystilanne muuttuu ja se muuttaa myös yhteiskuntarakennetta. Rakennemuutos ei kohtele kaikkia yhteiskuntaluokkia yhtäläisesti. Viime vuosikymmeninä perinteisiltä teollisuuden aloilta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja, viime vuosina erityisesti paperiteollisuus- ja informaatioteknologiaan keskittyvillä paikkakunnilla.

 

Esa Storhammarin mukaan maakuntaan kohdentuvasta vaikutuksesta on arvioitu suuren osan kohdentuvan Pyhäjärven kaupunkiin ja sen lähialueille, tästä vaikutuksesta pääosa jäisi sijaintipaikkakunnalle (75 % = noin 190 miljoonaa euroa). Tuotannon työllisyysvaikutukset ovat kaikkiaan 825 henkilötyövuotta, joista Pyhäjärvelle kohdentuu lähes 500 henkilötyövuotta. Työllistävyydestä noin viidennes vuotanee kaivoksen tapaan lähikuntiin ja 80 prosenttia (400 htv) työllistää pyhäjärvisiä. Lisäksi lähikuntiin ja muuhun maakuntaan tuotannon työllisyysvaikutukset ovat noin 330 henkilötyövuotta.

 

Pyhäsalmen kaivoksen varsinaisen tuotantotoiminnan loppuminen vuonna 2019 tarkoittaa suoraan 217 työuran päättymistä kaivosyhtiöllä. Kaivos on työllistänyt myös paikallisia urakoitsijoita suoraan kuutisenkymmentä. Pyhäjärvellä kokonaisvaikutus voi hyvinkin olla Storhammarin arvion mukainen – 400 henkilötyövuotta. Myös monelle seutukunnan yritykselle kaivoksen työllisyysvaikutus on ollut merkittävä, se lähentelee 350 työpaikkaa. Nivala – Haapajärven seutukunnasta häviää välillisesti lähes 750 työpaikka ja koko Suomesta ainakin 825 työpaikkaa. Todelliset vaikutukset selviävät vasta kaivostoiminnan loputtua.

 

Pyhäjärven kaupunki on suurten rakennemuutosten edessä, koska paikkakunnalta häviää kokonaan yksi teollisuuden ala – eikä korvaavia rakenteita ole vielä olemassa. Elinkeinorakenteet joutuvat mullistuksen kouriin, myös koko Nivala – Haapajärven seutukunnassa.  On siis varsin suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä, joita kaivoksen loppuminen koskee.

 

Nokia irtisanoi loputkin työntekijänsä Salossa 2012. Aikaisempina vuosina siellä oli jo irtisanottu tuhansia työtekijöitä, Salon alueella oli käynnissä rakennemuutos ja työttömyyttä. Nokia rakensi irtisanotuille erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, kuten mahdollisuuden kouluttautua uuteen ammattiin, työvalmennuksia ja yritysvalmennuksia. Syntyi start up -yrityksiä ja yrittäjäksi kannustettiin. Joillekin toimeentulo oli ongelma yrityksen käynnistysvaiheessa.

 

Miksei lakia voisi muuttaa niin, että sivutoimista yrittämistä voisi kokeilla työttömyysturva-aikana? Tuloille voisi olla raja, jonka ylityttyä ne laskettaisiin päätuloksi. Alueelle tulee ongelmia työpaikkojen riittävyydestä, jos uusia töitä ei ole tarjolla. Pyhäjärvellä ei ole tällä hetkellä juurikaan mitään töitä kaivoksessa työskenteleville ammattilaisille. Monella talouden realiteetit perustuvat työhön kaivoksessa ja tämä täytyy ottaa huomioon, kun tekee tulevaisuudensuunnitelmia. Suurin osa työllistyy todennäköisimmin muualle kuin Pyhäjärvelle. Esimerkiksi Hituran kaivoksen loputtua ovat siellä töissä olleet työllistyneet muille kaivoksille, kuten Pyhäsalmeen. Pyhäsalmen kaivoksen loputtua ei vastaavia isoja kaivoksia ole lähellä, ja päiväseltään kaivoksella työssä käynti ei onnistu.

 

Jos ihminen jää rakennemuutoksen kourissa työttömäksi, epävarmuus ja huoli taloudellisesta selviämisestä alkaa rasittaa. Erityisesti perheellinen ihminen voi joutua kohtaaman raskaita asioita. Perinteisiä taloudellisia huolia ovat asuntolainat ja lasten harrastukset. Ihmiset voivat olla valmiita muuttamaan työn perässä, mutta sekään ei ole yksinkertaista. Pyhäjärvellä asuntojen hinnat kaivoksen loputtua tulevat laskemaan. Paljonko hinnat todellisuudessa laskevat, sitä ei voi varmuudella tietää. Vaikka koti saataisiin myytyä, siitä jäisi silti velkaa maksettavaksi. Muutto tyhjän päälle toiseen kaupunkiin ei välttämättä ole helppoa.

 

Rakennemuutoksen hallintaan on monia keinoja. Hyviä keinoja yhteisön selviytymiseen on monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne. Paikkakunnalle on hyvä hankkia uusia kasvualoja, jotka voivat luoda työtä tulevaisuudessa. Tärkeitä tekijöitä rakennemuutoksesta selviämiseen ovat jatkuva elinkeinopolitiikan kehittäminen, yritysten näkökulmien ymmärtäminen, vanhojen rakenteiden uudistaminen ja ennakoiva suhtautuminen muutokseen.

 

Elinkeinorakenteen uudistumisen keskiössä on alueilla oleva yritystoiminta ja sen uusiutuminen, kasvaminen ja kansainvälistyminen. Tällä tavoin syntyy uusia työpaikkoja. Ennakointia täytyy hyödyntää rakennemuutoksen hallinnassa, johtamisessa, alueiden omassa varautumisessa ja vastuusta elinkeinojen kehittäjänä ja uudistajana sekä älykkään erikoistumisen kehittäjänä ja kokeilukulttuurin vahvistajana. Ennakoivaan rakennemuutokseen käytössä olevia resursseja ja rahavarantoja käytetään tapauskohtaisesti yhdistellen. Eero Häyrinen onkin todennut:

”Kun yksi ihminen on työttömänä, on se hänen henkilökohtainen ongelmansa, mutta kun työttömiä on satoja tai tuhansia, tulee työttömyydestä yhteiskunnallinen ongelma. Poistuvan työn tilalle on yksilön kannalta saatava uutta työtä ja yhteiskunnan kannalta uutta työtä on järjestettävä.” (Eero Häyrinen, 2011)

 

 

Pyhäjärvellä ovat kaivosyhtiö ja kaupunki lähteneet yhdessä selvittämään, mitä toimenpiteitä henkilöstön ja yhteisön selviämisen eteen voidaan tehdä. Kaivoksella on tehty henkilöstölle tulevaisuuskysely, jossa on selvitetty muun muassa jokaisen henkilön koulutustaustaa, kouluttautumishalukkuutta, muuttohalukkuutta, kiinnostusta yrittäjyyteen, halua pysytellä kaivosalalla tai vaihtaa työmaata tai ammattia.

 

Kaupunki tekee omalta osaltaan selvitystyötä siitä, miten kaivostoiminnan loppumisen jälkeenjäävä infrastruktuuri voitaisiin hyödyntää. Maailmalla on hyviä esimerkkejä siitä, miten kaivos on hyödynnetty uusiokäyttöön. On tehty esimerkiksi kaivoshotelleja, tutkimuskeskuksia, suuren turvaluokituksen tiloja, datakeskuksia. Kaupunki ja Pyhäsalmen kaivos ovat yhdessä selvittäneet mm. LAGUNA-tutkimuskeskuksen sijoittamista kaivokseen, mikä poliitikkojen vatuloinnin vuoksi valui pois Suomesta.

 

Pyhäsalmen kaivoksen henkilöstön eteen on tehty suunnitelmia ja kartoitustoimia, miten tuetaan heidän selviämistään rakennemuutoksesta nykyisten työtehtävien loppuessa. Osa viranomaisverkostoista on haluttomia tai kyvyttömiä antamaan resursseja rakennemuutoksen torjuntaan. Esteenä ovat erilaisten lakien, sääntöjen ja viranomaisten jäykkyys ja soveltumattomuus tilanteen hoitamiseen ketterästi.  Esimerkiksi tämänhetkisen tiedon mukaan TE-toimisto ei voi käynnistää koulutusta ennen kuin henkilö on irtisanottu. TE-keskuksen kanssa ovat neuvottelut menossa siitä, onko olemassa jokin malli mikä saadaan taipumaan pyhäjärvisten hyväksi. Kaupunki on hakenut myös ennakoivan rakennemuutoksen alueeksi, mutta ennakoivan rakennemuutoksen statusta tai rahoitusta ei ole saatu. Se mistä ja millä mekanismilla rahaa hankkeisiin tulee, on vielä epäselvää.

Ennakoidun rakennemuutoksen toimilla nopeutetaan alueen rakennemuutosta, toteutetaan nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan elinkeinoelämän kykyä selviytyä muuttuneesta tilanteesta. Keskeistä on kyky luoda uutta, uusiutua, kasvaa ja kansainvälistyä.

Rakennemuutosalueella ei kukaan, joita rakennemuutos koskettaa, voi jäädä odottelemaan ”korkeimpien voimien” väliintuloa. Ongelmia ei voi paeta, vaan toimeen on tartuttava rohkeasti. Suurin tekijä rakennemuutoksesta selviämiseen on yhteisön kaikkien toimijoiden motivoituminen uusien asioiden luomiseen ja kokeilemiseen. – ”ei yksin, vaan yhdessä”

 

Jouni Jussinniemi,

Metalliliiton liittovaltuuston jäsen ja Pyhäsalmen kaivoksen työsuojeluvaltuutettu