Pyhäjärvellä korkeita radonpitoisuuksia

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ympäristöterveysvalvonnan toimialueella, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä suoritettiin talven 2015 – 2016 aikana sisätilojen radonmittauksia 40 kohteessa. Mittaukset tehtiin ympäristöterveysvalvonnan valvontaprojektina. Talvella suoritetuissa, vähintään kaksi kuukautta kestäneissä mittauksissa saatiin määritetyksi sisäilman radonpitoisuuksien vuosikeskiarvot (becquereliä kuutiometrissä, Bq/m3).
Mittaukset suoritettiin 19 koulussa, kokoontumishuoneistossa tai vastaavassa kohteessa. Korkein mitattu pitoisuus oli 230 Bq/m3 ja mittaustulosten keskiarvo oli 46 Bq/m3. Mittauskohteina oli 14 koulua. Koulujen mittaustulosten korkein pitoisuus oli 230 Bq/m3 ja keskiarvo 49 Bq/m3.
Asuinhuoneistoissa suoritettiin 21 mittausta. Asuntojen korkein mittaustulos oli 1790 Bq/m3 ja mittaustulosten keskiarvo 282 Bq/m3. Asuntojen korkeimmat pitoisuudet todettiin Pyhäjärven kaupungin alueella.
Terveydensuojeluviranomainen on kehottanut asuntojen omistajia ryhtymään toimenpiteisiin sisäilman radonpitoisuuden pienentämiseksi silloin, kun radonin vuosikeskiarvo on ylittänyt 400 Bq/m3. Toimenpiteitä sisäilman radonpitoisuuden vähentämiseksi on esitetty Ympäristöministeriön ja Säteilyturvakeskuksen julkaisemissa oppaissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asuntojen huoneilman radonpitoisuutta koskevan päätöksen (994/92) mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saisi ylittää arvoa 400 Bq/m3. Rakentamismääräysten mukaan uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m3. Rajan ylittävää arvoa pidetään rakennusvirheenä, jota koskee korjausvelvoite, jos rakennuslupahakemus on jätetty 1.4.2004 jälkeen.
Vuoden 2014 alussa voimaan tulleen EU-direktiivin perusteella vanhojen asuntojen ohjearvo laskee vuoteen 2018 mennessä. Sen mukaan kansallinen enimmäisarvo saa olla korkeintaan 300 Bq/m3.
Radon on maaperästä ja kalliosta erittyvä hajuton ja väritön radioaktiivinen kaasu. Maaperän radonpitoinen ilma kulkeutuu asunnon sisäilmaan perustuksissa ja lattiassa olevien rakojen sekä huokoisten materiaalien kautta. Myös porakaivovesien radonpitoisuus on keskimäärin yli kymmenkertainen verrattuna muihin kaivovesiin. Joissakin asunnoissa porakaivoveden käyttö voi aiheuttaa suuria huoneilman radonpitoisuuksia.
Radon kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyövän syntymahdollisuutta. Radonin arvioidaan liittyvän Suomessa 300 keuhkosyöpätapaukseen vuosittain. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla.
Radonkorjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Tehokkaimmat korjausmenetelmät ovat radonimuri ja radonkaivo. Jos ilmanvaihto toimii puutteellisesti, se kannattaa korjata joka tapauksessa, jolloin radonpitoisuuskin voi laskea riittävästi. Ohjeita radonkorjauksen tekemiseen saa Säteilyturvakeskuksen radonkorjausoppaasta.
Säteilyturvakeskus on tehnyt pientaloissa noin 220 000 radonmittausta. Radonpitoisuudet saattavat vaihdella suuresti jopa samalla postinumeroalueellakin. Pitoisuudet ovat suurimpia läpäisevillä soraharjuilla ja pienimpiä tiiviillä savimailla. Lisäksi rakennustapa vaikuttaa radonpitoisuuteen.

Kuvassa radonmittari,kuva STUK