Biomassoja kartoitetaan – tavoitteena biokaasun tuotanto oman alueen biomassoista

Pyhäjärvi Bioenergy – hankkeen tavoitteena on perustaa Pyhäjärvelle biokaasulaitos. Viljelijöille lähetetään tarjouspyynnöt biomassan tuottamisesta tämän vuoden puolella.

Veli-Tapio Manninen aloitti lokakuun alussa selvittämään Pyhäjärvi Bioenergy – hankkeen projektijohtajana, millainen bioenergialaitos alueelle kannattaisi rakentaa. Laitoksen koon ja kannattavuuden ratkaisevat peltobiomassojen määrät ja kustannukset, sekä se myydäänkö energia kaasuna, sähkönä vai lämpönä. Myös laitoksen sijainti, yhtiömuoto ja osakkuudet tulevat mietintään tämän talven aikana.
– Viljelijöitä lähestytään tarjouspyynnöllä vielä tämän vuoden puolella, kertoo Manninen.
– Erilaisia kyselyitä ja kartoituksia biomassan tuotannosta on tehty aiemminkin, mutta nyt kysytään määrää, hintaa ja toimitustapaa. Mädätetyn biomassan lannoitusarvot ovat paremmat kuin ennen mädätystä, joten paluukuormaan saa erinomaista maanparannusainetta, joskin lannoitelaki ja -asetus määrittelee sitten tarkemmin lannoituskäytön mahdollisuudet.

Erityisesti maatiloilta ympäri vuoden saatavissa olevan nurmirehun määrä kiinnostaa Mannista. Tarkoitus ei ole kilpailla elintarviketuotantoon käytettävän nurmialan käytöstä vaan biokaasuprosessiin käy myös laadultaan heikompi aines, kuten ylivuotinen säiliörehu, osittain pilaantuneet ja ylimääräiset paalit, luonnonhoitopeltojen ja kesantojen massa sekä kuiva- ja lietelanta. Tarve vuositasolla on tuhansia tonneja. Biomassaksi soveltuu myös esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilta saatava liete, sekä kauppojen, laitosten, ravintoloiden ja yksityistalouksien biohajoava jäte.
– Vihermassa on tarkoitukseen ihan parasta, arvioi MTK-Pyhäjärven puheenjohtaja Ari Varis. Jo aiemmissa kyselyissä maanviljelijät ovat olleet kiinnostuneita biomassan hyötykäytöstä, Variskin kertoo katselleensa bensa-autoja, joista saisi reilun kahdentuhannen euron muutossarjalla myös biokaasukäyttöisen menopelin.
– Nyt tämän hankkeen myötä ei ole tarkoitus tehdä enää mitään pilottihankkeita, vaan pistää heti rohkeasti pyörät pyörimään. MTK:n tulevassa syyskokouksessa on tarkoitus kartoittaa kiinnostuneita ja ottaa vaikka jo sitoviakin sopimuksia vastaan, sanoo Varis.
– Minulla on varmaan jo sata paalia jemmassa, jotka voin hyödyntää biomassana. Paaleja kertyy yleensä kaikille ylimääräisiä, ja ne on helppo säilyttää ja kuljettaa.

Manninen kertoo, että maanviljelijät voivat tehdä tarjouksen biomassasta tuotuna laitokselle noin kuukauden välein tai ilmoittaa määrän, hinnan ja hakuosoitteen. Tai viljelijä voi myydä heinänurmen NS. pystykauppana, jolloin viljelijä hallinnoi peltoa ja biokaasuyhtiö korjaa sadon ja lannoittaa pellot uutta korjuuta varten.

Heinää ja jätettä kertyy maatiloilla kuitenkin, joten nyt ne on tarkoitus saada kootuksi yhteen paikkaan hyötykäyttöön. Kannattavinta olisi jalostaa biomassa liikennekaasuksi, tosin sen menekki olisi alkuvaiheessa varmaankin pientä.

Manninen kertoo, että yhden hehtaarin heinäsadolla ajaa henkilöautolla vuoden kilometrit.
– Öljypohjaisesta polttoaineesta ei juuri jää paikkakunnalle rahaa, mutta jos auto tankataan biokaasulla, rahat jäävät tänne. Biokaasu on täysin päästötöntä ja jos biomassa otetaan pelloilta, se ei lisää niiden nettokuormaa, joten tämä säästää myös luontoa, Manninen luettelee.
– Polttoainetuotanto on kyllä kannattavaa, vaatii vain uskallusta pyöräyttää homma käyntiin, pohtii Varis.

Tällä hetkellä EU:sta annetut valtiontuen suuntaviivat ovat jäykät, ne estävät maatalouden investointituen käyttämisen myytävän energian tukemiseen. Miehet odottavat toiveikkaina marraskuussa tehtäviä uusia päätöksiä, joiden he toivovat vapauttavan energiatuotantoa turhasta byrokratiasta. Tällä hetkellä maatiloilta syntyvän biokaasun myynti laajemmassa mittakaavassa on käytännössä estetty, vaan se pitäisi käyttää itse.
– Se on vähän sama asia, kuin maitoa saisi tuottaa vain sen verran, mitä kykenee itse juomaan, Manninen vertaa.

Hankkeen perustiedot:
Pyhäjärvi Bioenergy
Euroopan Unioni / Euroopan aluekehitysrahasto
Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiotuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Toteutusaika: 1.7.2016 – 30.6.2017
Hankesuunnitelma ja hankehakemus: 15.2.2016 Velitapio Manninen
Hakija ja hallinnoija: Pyhäjärven kaupunki
Haettu rahoitus 99100€, josta EAKR:n osuus 70% ja hakijan osuus 30%.
Rahoituspäätös: Pohjois-Pohjanmaan Liitto 26.9.2016

Taustaa:
Euroopan komission julkaisemassa ehdotuksessa EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteeksi ehdotetaan, että EU:ssa vähennettäisiin päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, verrattuna vuoteen 1990. Suomen hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriötyöryhmä on linjannut, että ilmastolakiin tulisi 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050. Suomeen tuodaan vuosittain fossiilisia energialähteitä kahdeksalla miljardilla eurolla enemmän kuin viedään. Kauppataseen kahden miljardin vaje olisi kurottavissa pelkällä energian säästöllä, energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla.
Cleantech-ala on eräs nopeimmin kasvavia aloja niin Suomessa kuin globaalistikin, mutta cleantech-tuotteille ja -palveluille ei ole vielä riittäviä kotimarkkinoita. Yhdyskunnissa ja maatiloilla on runsaasti hyödyntämättömiä energian tuotantoon soveltuvia sivutuotteita, kuten nurmea, lantaa ja olkea. Kuntakokoluokan bioenergian tuotanto alueen kaikista omista sivuvirroista lisäisi merkittävästi hiilineutraalia energiaomavaraisuutta, taloudellisuutta ja ympäristöstä huolehtimista. Liikennekaasun kysyntä valtakunnan pääväylän E4:n käyttäjien keskuudessa Suomessa kasvaa, mutta sen pohjoisin myyntipiste on tällä hetkellä Keski-Suomessa, Laukaassa.

Biokaasu
Kaasuseos, jota syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa
Koostuu lähinnä metaanista ja hiilidioksidista, metaani olennaista energiakäytössä, hiilidioksidi voidaan hyödyntää esimerkiksi kasvihuoneissa
Tuotetaan biokaasureaktorissa biomassasta TAI kerätään kaatopaikkakaasuna
Voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa, tai jalostaa ajoneuvojen polttoaineeksi
Uusiutuva polttoaine, jonka polttamisesta ei aiheudu hiilidioksidin nettopäästöjä ilmakehään
Raaka-aineita maatalouden kasvi- ja eläinperäiset jätteet, jätevedenpuhdistamon liete, sakokaivoliete, kaatopaikkakaasu, erilliskerätty biojäte, kaupan ja elintarviketeollisuuden jätteet, teiden- ja vesienhoidon jätteet, selluteollisuuden jätteet, paperi- ja biomuovijätteet, tekstiilijätteet
Mirka Niskanen

Kuvassa vas. Veli-Tapio Manninen ja Ari Varis.