Eduskunta käsittelee parhaillaan valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitystä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomenkin talous on kasvanut vain niukasti, jos ollenkaan.

Suomen hyvinvointivaltion rahoitus nojaa kahteen pilariin; vahvaan talouskasvuun ja korkeaan työllisyyteen. Myös eläkejärjestelmien kestävyys edellyttää vahvaa työllisyyttä.

Monet taloustieteilijät ennustavat, että tästä matalan kasvun ajasta tuleekin ”normaalia” aikaa. Uutta jaettavaa kansantalouteen ei juurikaan synny. Toisaalta epävakaa murrosaika edellyttää, että kaikki ihmiset kokevat olevansa yhteisessä veneessä. Oikeudenmukaisuus ja kansakunnan eheys vaativat perusedellytyksenä, että jokaisella on riittävä toimeentulo. Tämän turvaamisessa koetellaan päättäjien eettistä selkärankaa.

On oikein, että maan hallitus pyrkii kaikin keinoin parantamaan talouskasvua ja työllisyyttä.

Hallitus on päättänyt osana laajasti hyväksyttyä kilpailukykysopimusta keventää palkansaajien tuloverotusta 515 miljoonalla eurolla. Tällä hyvitetään ne kiristykset, joita palkansaajat joutuvat kokemaan sosiaaliturvan maksurasituksen siirtyessä osin työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Lisäksi eläkeläisten verotusta on päätetty ensi vuonna keventää 135 miljoonalla eurolla. Nämä päätökset ovat hyvin perusteltuja.

Mutta miten kohdellaan nyt niitä eläkeläisiä, jotka tulojensa pienuuden takia eivät maksa lainkaan valtion veroa. Heitä oli vuonna 2015 pelkän Kelan eläkkeen saajina 78 500 ja pelkän takuueläkkeen saajina 101 000.

Hallituksen budjettiesitykseen sisältyy perusturvaetuuksien 0,85 prosentin suuruinen indeksileikkaus vuodelle 2017. Näitä etuuksia leikattiin jo tänä vuonna 0,4 prosenttia

Eläkeliitto vaatii, että hallitus peruu päätöksensä ulottaa ensi vuonna 0,85 prosentin suuruinen leikkaus Kelan eläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. Tämä leikkaus kohdistuisi kaikkein pienituloisimpiin vähimmäisetuuksien saajiin. Nyt kun valtion tuloveroa maksavien kansalaisten – myös eläkeläisten – veroja on tarkoitus tuntuvasti keventää, on väärin, jos niukimman toimeentulon varassa elävien tuloja alennetaan. Se olisi epäreilua politiikkaa.

­Vaikka nämä leikkaukset saattavat tuntua pieniltä, niillä on huomattava merkitys muutoinkin hyvin niukoilla tuloilla elävien ihmisten arjessa. Näiden ihmisten selviytymistä vaikeuttavat lisäksi lääkekulujen kasvu ja maksujen korotukset.

++++
Eeva Kuuskoski puhui Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistyksen 45-vuotisjuhlassa lauantaina.
”Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistyksen 45-vuotisjuhla on kansalaistoiminnan juhlaa. Se on myös kunnioituksen osoitus pitkäjänteiselle vapaaehtoistyölle. Erilaisella vapaalla yhdistystoiminnalla on suuri merkitys eläkeikäisten ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle sekä yksinäisyyden torjumiselle. Se että ihmisestä välitetään ja hän voi kuulua yhteisöön, on ihmisen syvimpiä tarpeita”, Kuuskoski totesi.