Mielipide: ”Suomen riitaisin kunta, jolla on kusiaisen valtuudet”

Hallituksen muutama viikko sitten julkaisema 600-sivuinen lakiluonnos on kaikkien luettavissa ja arvioitavissa. Sote-uudistus on ollut tähän saakka ”muodoton möhkäle” kuten kansanedustaja Niilo Keränen kirjoitti Kaleva-lehdessä. Kuinka kauan kestää ennen kuin ymmärtää, mitä tuo ”möhkäle” sisältää. Joillekin ymmärtäminen näyttää olevan helppoa ainakin omasta mielestään. Viime viikon Pyhäjärven Sanomissa tuli ohjeita niin medialta kuin naapurikunnista kuinka meidän pyhäjärvisten tulisi palveluihimme suhtautua. Samaisessa kirjoituksessa esiteltiin ensi kertaa uusi sairaalamme. Olisin toivonut, että esittelemässä olisi ollut valtuuston puheenjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja. Naapureille ei näyttänyt kelpaavan edes sairaalan nimi. Käsittääkseni mitään nimikilpailua ei oltu järjestetty.
Kirjoittajien pitäisi muistaa, että kriittisyys ei ole vastustamista. Selänne-yhtymä on ”kipuillut” koko ajan. Liikkeelle lähdössä oli jo ongelmia. Haapajärven kaupungin tervehdyttämissuunnitelma oli vielä kesken kun kuntayhtymää alettiin perustaa asiantuntijoiden ollessa eri mieltä. Haapajärvellä palvelut tuotettiin selvästi vertailukuntia kalliimmin ja taloudenpito oli vahvasti alijäämäinen. Kuntayhtymää perustettaessa siirtyvälle henkilökunnalle tarjottiin lain mukainen viiden vuoden irtisanomissuoja. Haapajärven kaupungin henkilökunta ylittyi reippaasti verrokkikuntiin nähden. Organisaatiorakenne muodostui hyvin johtajapainotteiseksi. Yhtymällä on kuntayhtymän johtaja, palvelujohtajia, palvelupäälliköitä ja yksikön esimiehiä. Eläköitymisen myötä olisi voitu tarkastella organisaation moniportaisuutta. Sen sijaan koko yhtymän elinkaaren ajan henkilökuntamäärä on lisääntynyt nimenomaan hallinnon osalta. Sen sijaan muutamista ammattiosaajista on puutetta. Onko järkevää maksaa esimiestasoista palkkaa valvonnasta, jossa työntekijä on ammattinsa osaava henkilö.
Kuten yhtymäjohtaja toteaa kuntayhtymä ei päätä palveluista, vaan järjestää palvelut, joista päättävät kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot. Nyt ei ole kysymys palveluista, vaan kysymys on hallinnosta ja kustannusten kohdentamisen oikeellisuudesta jäsenkuntien kesken. Tilinpäätöksessä mainitaan, että kuntayhtymän johtaja kutsuu palvelujohtajat keskustelemaan talousasioista tiheämmällä aikataululla. Kutsuuko hän myös kuntajohtajat. Perussopimuksen 11 §:n mukaan johtoryhmään kuuluu myös kuntajohtajat. Hallintosäännössä sanotaan, että johtoryhmä on valmisteleva ja keskusteleva ryhmä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä.
Sitran teettämässä Kuntamaisema ja Jokisote-raportissa selvitettiin optimointivara, jolla on teoreettinen tapa verrata alueiden säästöpotentiaalia. Mukana olivat seuraavat kunnat/kuntayhtymät: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Oulainen ja Kalajoki. Säästöpotentiaali oli suurin Selänteen alueella kun taas esim. Kalajoella palvelut väestön sairastavuuteen nähden olivat hyvin edulliset. Jos verrataan henkilöstömääriä 31.12.2014 tasolla Kallio-yhtymässä oli 775 henkilöä, kun taas Selänne kuntayhtymässä 623. Onko suhde oikea, kun verrataan asukasmääriä. Kuntayhtymä Kallion alkutaival oli myös vaikea. Tilanne kärjistyi niin pahaksi, että lääkärit uhkasivat lähteä. Lääkäreiden sijasta lähti yhtymäjohtaja ja tilalle tuli Sitran konsultteja. Kallio-kuntayhtymän hallitus ja valtuusto saivat siirtyä sivuun pitkäksi aikaa. Olisiko Selänne-yhtymässä pitänyt hakea ulkopuolista heti alkumetreillä.
Moni varmaan ihmettelee, miksi enää puututaan asioihin, joille ei voi mitään. Kunnille on myös muita tehtäviä kuin Sote-palvelut. Sote-uudistuksessa ansiotulojen verotusta ollaan muokkaamassa niin, että yli puolet nykyisestä kunnallisverosta aiotaan siirtää suoraan valtion progressiiviseen verotukseen. Käytännössä kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja pitää siksi alentaa ehkä noin 12,5 prosenttiyksikköä sinä vuonna, kun valtion progressiivista verotusta kiristetään. Tulevaisuudessa kunnallisveron painoarvo pienenee kun taas kiinteistöveron ja yhteisöveron suhteelliset osuudet kasvavat. Ei ole viisasta nostaa kunnallisveroprosenttia, koska nousu esitetään otettavaksi verotulojen tasauksessa huomioon. On tärkeää, että kiinteistö- ja yhteisöveron tuotto kohdentuu aidosti sijaintialueelle. Suurin kysymysmerkki uudistuksessa on niiden työntekijöiden kohdalla, joiden työnkuva liittyy vain osittain maakunnalle siirtyviin palveluihin eli tukipalveluihin, joihin ei sovelleta kahden vuoden irtisanomissuojaa. Tukipalveluhenkilöstöä on tällä hetkellä Suomessa noin 30 000 henkilöä. Meidän täytyy pitää huolta myös omista työntekijöistämme.
Mitä tulee uuden sairaalan asemaan uudessa Sotessa toimittajan mukaan uusi sairaala saattaa ”unohtua” uuden Soten jalkoihin. Jos sairaala ei kelpaa maakunnalle, voidaan vuokrata sitä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajille. Jos meiltä evätään tämäkin vaihtoehto rakennuksesta voidaan tehdä hyvinvointikeskus, jonka rakentaminen jäi sairaalan jalkoihin.
Lopuksi toteaisin, että tilanne, missä olemme ei ole virkamiesten tai henkilöstön syy. Syyttävä sormi kohdistuu meihin luottamushenkilöihin. Vuosi toisensa jälkeen olemme valinneet samat henkilöt sekä kaupunginhallitukseen että yhtymähallitukseen. Jäsenten vaihtuvuus on ollut vähäistä. Nyt samat henkilöt on valittu jälleen tasapainottamistyöryhmään. Eiköhän he ole näyttäneet taitonsa. Olisiko aika vaihtaa sisään ”uutta energiaa”.
Marja Puro