Neuvoksen arvo luovutettiin Tulkulle ystävien läsnäollessa

Helatorstaina oli ulkona aurinkoinen ja lämmin sää ja seurakuntakeskuksessa ainutkertainen ja lämminhenkinen juhla. Juhlassa vuosikymmeniä kotiseututyötä tehneelle Jorma Tulkulle luovutettiin Tasavallan Presidentin hänelle suoma kotiseutuneuvoksen nimi ja arvo.

Avoimen yleisöjuhlan järjestämisellä arvonimen hakijatahot halusivat vs. kaupunginjohtaja Veikko Tikkasen mukaan osoittaa suurta kiitollisuutta ja arvostusta Jorma Tulkun tekemää kotiseututyötä kohtaan.
Tätä työtä Tulkku on arvonimen luovutuspuheen pitäneen Tikkasen mukaan tehnyt uutterasti ja väsymättä.
– Kiitollisuuteen yhtyvät varmasti kaikki pyhäjärviset ja kotiseutuväki laajemmaltakin alueelta Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksoista.
Tikkanen totesi, että Jorma Tulkkua saamme kiittää lukuisista paikallishistorioista ja kyläkirjoista, joita hän on kirjoittanut, toimittanut tai opettamalla kansalaisopiston kylähistoriapiireissä ollut alulle saattamassa.
– Myös suuren yleisön perehdyttäminen kotiseudun menneisyyteen kotiseuturetkillä tai museovastaavana ja varmasti myös opettajan tehtävissä on huomionarvoista ja kiitoksemme ansaitsevaa.
Tikkanen sanoi, että Tulkun eri rooleissa tekemässä kotiseututyössä usean vuosikymmenen aikana on välittynyt useammallekin sukupolvelle oman kotiseudun luonnon, historian ja kulttuuri- ja sivistyselämän tuntemusta, mikä on ihmisten arvoikkainta kasvualustaa.
– Pyhäjärven kaupunki on lähivuosina merkittävässä murroksessa, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnalle siirtymisen lisäksi kaivoksessa loppuu malminlouhinta.
Uuden kuntaidentiteetin ja yritystoiminnan rakentamisessa meillä on kuin Taivaan lahjana valtava määrä siinä työssä tarvittavaa kotiseututietoutta, totesi Tikkanen.
– Kotiseututyöllä on todella laajat syvälliset vaikutuksensa. Olemme tosi iloisia ja kiitollisia, että meillä on keskuudessamme kotiseututyölle koko sydämestään omistautunut kotiseutuneuvos Jorma Tulkku.
Kaupunki ja sen lisäksi arvonimeä hakeneet seurakunta, Pyhäjärvi-Seura ja alueellinen kotiseutuliitto tahtoivat korostaa Tulkun tekemän kotiseututyön merkitystä silläkin, että juhla oli nimenomaisesti toukokuun viidentänä päivänä.
Sillä samana päivänä vuonna 1552 sai Olli Tikka Pyhäjärven uudisasukkaiden edustajana Kustaa Vaasalta turvakirjeen jämsäläisten suorittamia uudisasutusten hävityksiä vastaan.

Uusi kotiseutuneuvos Jorma Tulkku kiitti puheensa aluksi Tasavallan Presidenttiä sekä arvonimen neljää hakijatahoja ja kaikkia tässä hankkeessa mukana olleita kotiseutuneuvoksen arvosta.
– Koetan elää arvoni mukaan.
Lämpimät kiitokset Tulkku osoitti myös assistentilleen Einelle, jonka kanssa hän on marjastellut kohta kuusi vuosikymmentä.
– Neuvoksen arvoon liittyvän ilon ja kunnian jaan niiden ystävien kanssa, joita olen poluillani sydänmaissa ja kaupungeissa kohdannut.
Tulkku puhui läsnäolleille ystävilleen ja kotiseututyönsä tukijoille Pyhäjärven historioista.
– Mistäpä muusta teille puhuisin.

Kaksi miljardia vuotta sitten syntyi Hiidenkarin kallio, kun merenpohjaan kerrostuneet savet ja hiekat kivettyivät.
Ennen viimeistä jäätiköitymistä 130000 vuotta sitten puolestaan kerrostuivat suolaisen Eem-meren pohjasavet Ruotasen moreenin päälle.
Pyhäjärven Munansyvän liejuihin taas ovat tallentuneet 10000 vuoden säät. Honkien vuosilustoista on luettu 7500 hyvää ja huonoa kasvukautta.
Jääkausi päättyi meillä 10700 vuotta sitten; ilmasto oli kuin Grönlannissa nyt. Pyhäjärvi syntyi 9600 vuotta sitten merenlahdesta.
Noiden perustietojen kertomisen jälkeen Tulkku avasi Pyhäjärven ihmisten ja luonnon historioita viimeisen kymmenen tuhannen vuoden ajalta.
Tarinaa esimerkiksi siitä, miten väkilukumme on vähentynyt milloin ilmastonmuutosten, hylkeiden sukupuuttoon syömisen, katovuosien, nälänhätien, tautien, rekirakuunoiden, Ruotsin sotien, sydänmaiden huuhtakaskista ampuma-asein tappelemisten, tsaarin käskemien hävitysretkien sekä kymmenien poikien rengiksi viemisen ja milloin Amerikkaan lähtemisen takia.
Väkilukuumme on syvästi vaikuttanut tietenkin myös toinen maailmansota: viisi sodan vuotta vaati 270 pyhäjärvistä miestä.
Tilapäisesti väkiluku kasvoi, kun Pyhäjärvelle tuli jouluksi 1939 Kuhmosta 780 sotapakolaista, melkein kymmenesosan lisäys väkilukuun. He pystyivät palaamaan kotiin.
Sodan jälkeen asutettiin Pyhäjärvelle menetetystä Karjalasta viitisen sataa soanlahtelaista ja suistamolaista; ja heistä tuli pyhäkkäitä, totesi Tulkku.

ERKKI BÖHME

Kuva: Vs. kaupunginjohtaja Veikko Tikkanen (oik.) ja kulttuurisihteeri Eila Rajala luovuttivat Tasavallan Presidentin avoimen kirjeen Jorma Tulkulle (vas.).