Mielipide: Lisääkö synnytysten keskittäminen potilasturvallisuutta?

Valviran tutkinnan perusteella esittävät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtavat lääkärit Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan lopettamista. Oulaskankaalta puuttuu vastasyntyneiden valvontayksikkö tai lastenosasto. Oulaskankaan synnytysosastolla on juuri sama tavoite, kuin sairaanhoitopiirin johtaja Leskisellä: synnytyksen ja vastasyntyneen hoidon on oltava turvallista!
Huomioitava on kuitenkin, etteivät turvallisuus ja pyrkimys osaajien keskittämiseen kohtaa välttämättä toisiaan. Leskisen mukaan osaajat turvataan keskittämällä. Entä silloin, kun kysyntää on myös muualla maakunnissa, eikä vain Oulussa? Toteutuuko sairaanhoitopiirissä jatkossa päivystysasetuksen ja Soten tavoite turvata yhdenvertaiset ja turvalliset terveydenhuollon palvelut kaikille jäsenilleen? Kriteerit ovat tiukentuneet, ja niiden myötä kustannukset nousseet. Olisiko syytä lähteä miettimään kriteereitä uudelleen, eikä lakkauttaa toimivia hoitoketjuja ja vaikeuttaa palveluiden saantia maakunnissa. Esimerkiksi synnytysten ja vastasyntyneiden hoito on ollut, ja on, turvallista Oulaskankaalla.
Kriteerien tiukentuessa uhkaa synnytysosastoamme silti sulkeminen, emmekä voi tietää ovatko olosuhteet Oulaskankaan alueen synnyttäjillä ja vastasyntyneillä enää turvalliset, jos synnytyksiä siirtyy enenevissä määrin tien päälle. Vuonna 2015 Oulaskankaalla synnytti 911 (useampana vuonna myös yli 1000) äitiä. Heistä 41 synnytti tunnin sisällä sairaalaan saapumisesta. Neljässä tapauksessa näistä synnytys vaati kiireellisen- tai hätäsektion vauvan ahdinkotilan vuoksi.
Onko potilasturvallisuus jatkossa uhattuna, jos Oulaskankaan alueen nopeat uudelleensynnyttäjä-äidit laitetaan tietoisesti kulkemaan 100 km pidempi matka synnytyssairaalaan tiedostaen jo valmiiksi, etteivät he tule ennättämään perille synnytyssairaalaan?
Täyttääkö synnytys ambulanssissa tai perheen omassa autossa tien päällä turvallisen ja laadukkaan hoidon kriteerit? Synnytyksen tapahtuessa matkalla synnyttäjä jää vaille puolison tukea, kivunlievitystä sekä kätilön ammattitaitoa ja läsnäoloa. Myöskään sikiön vointia ei voida seurata matkalla, jolloin mahdollinen ahdinkotila jää huomaamatta. Parhaimmassakaan ambulanssissa ei ole gynekologia, lastenlääkäriä tai hätäsektiomahdollisuutta puhumattakaan Valviran vaatimasta vastasyntyneen tehovalvontayksiköstä.
Onko perheillä mahdollisuutta ja rahaa olla monta päivää esimerkiksi potilashotellissa odottamassa synnytyksen käynnistymistä? Kuka hoitaa lapset kotona vanhempien odotellessa synnytystä kaukana kotoa?
Sairaanhoitopiirin johtavat lääkärit ovat lehdissä kertoneet tehovalvontayksikön järjestymisen Oulaskankaalle olevan liian kallis investointi. Hämmästyttää, että ensihoitajia ollaan valmiita kouluttamaan matkasynnytyksiin sen sijaan, että järjestettäisiin Oulaskankaan kätilöille ja sairaanhoitajille lisäkoulutusta vastasyntyneiden tehostettuun hoitoon. Uskomme, että paripaikkaisen tehovalvontayksikön järjestäminen Oulaskankaalle ja työntekijöiden lisäkoulutus työnohjauksin/työnkierroin olisi investointina huomattavasti edullisempi ja turvallisempi vaihtoehto. Muutoin Oulaskankaan alueen synnyttäjät ruuhkauttaisivat jatkossa koko ensihoitojärjestelmän, puhumattakaan niistä kustannuksista, mitä uusi naisten- ja lastensairaala hanke tulevaisuudessa aiheuttaa.
Oulaskankaan synnytysten lakattua on pelkona, että sairaalasta loppuvat samalla myös erikoislääkäreiden päivystykset. Tämä vaikuttaa suuressa määrin Oulaskankaan yhteispäivystyksen toimintaan, jonka alueella asuu kuitenkin yli 120 000 ihmistä. Hätätilapotilaat vauvasta vaariin (mm. elottomat potilaat, vakavat allergiset reaktiot, vuotopotilaat, hengitysvaikeus- ja traumapotilaat, infarktit) vaativat usein erikoislääkärin aloittamaan hoidon. Hoidon saanti viivästyy, ja voi pahimmillaan aiheuttaa potilaan vammautumisen tai menehtymisen, kun matkaa seuraavaan päivystävään sairaalaan on 100 km enemmän. Jos synnytykset loppuvat Oulaskankaalta, lisääntyvät synnyttäjien ambulanssikyyditykset, ja muiden hätäpotilaiden hoitoon pääsy viivästyy ja vaarantuu vakavasti.
Oulaskankaan synnytysten mahdollista päättymistä on perusteltu lehdissä milloin milläkin keinoin. Olipa kyseessä n. 1000 synnytyksen vuosittainen raja, säästöt, turvallisuus, osaamisen keskittäminen tai mahdottomaksi tulkittu tehovalvontayksikön järjestyminen, tuntuvat kaikki syyt kaukaa haetuilta.
Synnytysosaston lopettaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin. Koko Oulun Eteläisen alueen synnytys- ja muu potilasturvallisuus tulee vakavasti vaarantumaan lakkauttamisen myötä. Säästöäkään ei tule, vaan kustannukset kaatuvat ensihoidolle.
Tekstin pohjana on käytetty keskusteluja asiasta kiinnostuneiden kanssa.

Tarja Kalapudas ja Marjo Kontinaho Oulaisista